Lomailua heinäkuussa

Heinäkuussa emme kaupungissa viettäneet juurikaan aikaamme. Ensinmmäisen viikon jälkeen piipahdimme kotona yhden yön yli. Hoidimme muutaman asiakkaan, kävimme ruokakaupassa, maksoimme laskut ja palasimme mökille lomailua jatkamaan tiistai-iltana. Saimme äitini vieraaksemme ja vietimmekin mukavat ja toimeliaat päivät hänen kanssaan. Illalla istuimme kuistilla sadetta kuunnellen ja mailmaa parantaen avokin viritellessä sahaansa uutta ketjua. Sisälle maltoimme vasta puolen yön jälkeen.

Onneksi sateet väistyivät. Keskiviikkona saimme niskaamme pienen sadekuuron minun pilkkoessa raparpereja, jotka laitoin hyötykasvikuivuriin kuivumaan. Lisäksi keräsimme äidin kanssa metsämansikan, horsman, metsävadelman lehtiä kuivumaan. Seuraavana päivänä vuorossa oli piharatamon lehdet, mustaherukan lehdet ja lisää metsämansikan lehtiä sekä siankärsämöä. Kuivuri pöhisi pari päivää varsin ahkeraan. Avokki valmisti mustaherukkapensaalle kehikon äidin ollessa silminä. Pesin huussin räsymaton äidin puunatessa huussin harjalla puhtaaksi. Äiti kitki päivien aikana rikkaruohoja kukkapenkeistä. Keskiviikon ateriaksi valmistimme grillissä lohta ja kasviksia. Päivän touhujen jälkeen oli ihana istahtaa herkullisen aterian ääreen.

Koska oli lämmin ja tyyni ilta sytytimme nuotion ja siinä sujahti tunti jos toinenkin jutellen. Nautiskelimme rommikaakaot ja vasta ennen kolmea maltoimme nukkumaan. Eikä unta tarvinnut odotella. 🙂

Vaikka nuotiolla meni myöhään seuraavanakin päivänä jaksoimme touhuilla. Kuivuri aamusta pöhisemään, avokki pilkkoi puita äidin kanssa keräillessä lehtiä kuivatukseeen. Jossain vaiheessa äiti käytteli rikkakasveihin sirppiä.Avokin leikatessa nurmikkoa keksin haluavani työntää moottorikäyttöistä leikkuria. En ole aiemmin ruohoa tuollaisella ajanutkaan. Äitikin innostui, joten hänkin pöristeli koneella mm. lumipalloheisin ympäristöstä ruohot matalaksi.Saunan lämmetessä äiti halusi testata helppohalkojaa.

Tänä kesänä lähipellolle on viljelty rypsiä. Halusin päästä tunnustelemaan millaista se on. Lapsuudesta muistan keltaiset pellot auton ikkunasta katsottuna. Veljeni kanssa kuulemma huusimme aina ”margariinipellot”. Rypsipellon viertä kulkiessamme tuoksu oli kesäinen, jotenkin koskettava.Samaisella kävelyllä (metsämansikoiden lehtien haku reissulla) äiti taittoi tunnusteltavakseni saniaisen oksan. Senkin muistan jollakin tavalla lapsuudesta, mutta saniaisen vähän kovalehtisyyttä en muistanut.Mökin pihassa kasvavasta ja kukassa olleesta ruususta äiti nappasi onnistuneen otoksen.

Tuolloin torstaina äiti kokkasi jälleen avokin mieliruokaa maksakastiketta. Merkkasimme pistekirjoituksella kuivuriin asteet ja ajastimen, lasipurkkeihin mitä kussakin oli. Touhukkaan päivän jälkeen nautimme saunan löylyistä ja lammen viileästä vedestä. Taukoineen sujahti reilu pari tuntia. Iltateetä puolen yön jälkeen.

Äidin lähtöpäivänä oli hyvin sateista. Hän paistoi meille broilerin jauhelihasta pihvejä sekä ison kasan lettuja joita nautiskelimme mansikkahillon kanssa. Äidin lähdettyä aika kului kirjan ja neuleen parissa. Illalla kuuntelimme ukkosen jytinää.

Reilun viikon vietimme mökillä keskenämme. Avokki pilkkoi paljon puita, minä tein lintuesittelyjä ja neuloskelin. Sain valmiiksi vihreän pörröisen kolmiohuivin ja aika paljon eteenpäin turkkilaisella neuloksella mohairlangasta huivia.Päivät olivat mukavan lämpimiä ja pulahdimme lammessa ilman saunaa useamman kerran. Teimme ruokaa yhdessä ja rentoilimme. Loppuviikosta innostuimme kuuntelemaan youtubesta vanhoja urheilujuttuja, musiikkia jne. Välillä tuli vähän sellainen olo, että mökkihöperyys iskee pahemman kerran, niin tasotonta materiaalia sieltä youtubesta kuuntelimme 😀 Seurailimme myös yleisurheilun Kalevan kisoja. Kunnon helteiden alkaessa palasimme kaupunkiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *