Kevätaamun tunnelmaa -videopostaus

Kevät etenee koronasta huolimatta ja sitä on ollut ihanaa seurata. Tahtia tosin on vähän haitanneet kovat tuulet ja koleat päivät. Nuotion lämmöstä olemme kuitenkin nauttineet viikottain. Eilen nautimme teestä ja näkkileivästä pihapöydän ääressä. Toivottavasti mahdollisimman pian sää lämpiää ja saadaan grillauskelejä.

Lintujen laulu on lisääntynyt päivä päivältä ja tänä aamuna vihdoin peippokin innostui livertämään oikein täysin palkein. Punakylkirastaat säestivät tarmokkaasti. Tuntui hyvältä seisoskella laiturilla kuulostelemassa lintuja sekä tuoksuttelemassa kevättä. Samalla tein elämäni ensinmmäisen videobloggauksen talvella hankitulla Go Pro-kameralla.

Lintukonsertti luonnon rauhassa kevätaamuna

Lohtua ja voimaa koronan hiljentämään kevääseen

Alkavan illan viistossa lempeässä valossa aallon soljuva viiva lähestyy rannan kivikkoa. Horisontista nousee illan pastellinvärinen auer taivaan sineen.
Luonnossa mieli lepää

Maaliskuu on ylittänyt puolenvälinsä ja kevät tekee kovasti tuloaan. Se tuo meille muuttolinnut, kasvavat kasvit, auringon lämmön, leppeän tuulen, kevään tuoksun. Samalla meitä ravistelee koronavirus Covid-19, joka on muuttanut elämäämme ja joka koskettaa meitä jokaista jollakin tavalla. Toiset sairastuvat virukseen lievemmin, osa rajummin sekä valitettavasti osa kohtalokkain seurauksin. Riehuvan viruksen myötä monien työt on seis ja tulot laskevat. Osa joutuu lomautetuksi, yrityksiä joutuu vaikeuksiin. Mutta on myös se osa joilla työpäivät pitenevät ja kuormitus tulee äärirajoille, ehkä ylikin. Terveydenhuoltomme tekee varmasti kaikkensa meidän kaikkien parhaaksi. Kauppojen, apteekkien yms. henkilökunta altistaa itsensä tartunnoille palvellakseen meitä, jotta saamme ostetuksi ruokaa ja muuta tarvittavaa. Rajoitukset mitä on tullut ja tulee tämän epidemian vuoksi ei ole meidän kiusaksi vaan meidän hyväksi, joten noudatetaanhan niitä. On ollut karmaisevaa lukea miten rajoituksista ei piitata ja miten koko viruksen vaarallisuutta vähätellään. Jos suinkin voimme välttää tai ainakin lieventää Italian, Espanjan, Iranin ja Kiinan kaltaisen katastrofin omilla toimillamme, tehkäämme se. Vältetään sosiaalisia kontakteja ja nautitaan kotoilusta. Kokoontua ehtii myöhemminkin, heti kun se on turvallista.

Myös meillä koronaviruksen myötä on yritystoiminta hiljentynyt lähes täysin. Maaliskuussa ei ole tullut yhteydenottoja hieronta-ajan saamiseksi. Aikoja on ymmärrettävästi peruutettu. Hierontatilanteessa olemme lähikontaktissa toisen ihmisen kanssa, ja nyt sellaisia kehoitetaan välttämään. Olemmekin päättäneet sulkea Hierontatassun tämän poikkeustilanteen ajaksi itsemme ja asiakkaidemme parasta ajatellen. Haluamme toimia vastuullisesti ja tällä ratkaisulla estää mahdollisuuden tartuntaketjun tai ketjujen syntymiseen yritystoimintamme aikana. Luotamme, että asiakkaat ymmärtävät tämän eivätkä pidä hätävarjelunliiotteluna. Tiedotamme toiminnan jatkumisesta Hierontatassun fb-sivulla. Verkkokauppa Heidin kädenjälki toimii kuitenkin tämän poikkeustilankin aikana. Halutessasi voit ostaa hierontalahjakortin itsellesi tai läheisellesi myöhempää käyttöä varten. Lahjakortit ovat normaalisti kuusi kuukautta eteenpäin ostopäivästä voimassa, mutta koska emme tiedä kuinka kauan poikkeustila kestää, kaikki sen aikana ostetut lahjakortit ovat voimassa niin, että sen voi käyttää poikkeuksellisesti tarvittaessa myöhemminkin.

Neljä Hierontatassun lahjakorttia vaakakuvassa. Ylärivissä klassinen hieronta 2x60min, ja koirahieronta 60min, alarivisssä intialainen päänhieronta 30min ja suklaahieronta 90min.
Lisää lahjakorttivaihtoehtoja löytyy verkkokaupasta

Hierontalahjakorttien lisäksi verkkokaupasta löydät käsin punottuja rottinkikoreja, mehiläisvahakynttilöitä, luomutassuvahaa, neulevalokransseja.

Yhdeksän nelikulmaista tuotekuvaa. Ylärivi: patonkikori, tassuvahapurkin ylä- ja alapuoli, neulevalokranssi jossa monivärivalot. Keskirivissä: pieni pyöreä vihreä rottinkikori, kullanvärinen neulevalokranssi, aniliininvärinen tuubihuivi vaalean naisen harteilla. Alarivi: neulevalokranssi punaisin valoin, pyöreä rottinkikori jonka laidassa on kaunis lettipunos, avonainen tassuvahapurkki.
Rottinkikoreja, luomu tassuvahaa, neulevalokransseja, neuleita
Seitsemän kynttiläparia kahdessa rivissä. Ylhäällä: luonnonvalkoiset, violetit, vaaleanpunaiset ja omenanvihreät mehiläisvahakynttilät. Alarivissä: turkoosit, harmaat ja mustat mehiläisvahakynttilät sekä Heidin Kädenjälki -verkkokaupan logo.
Puhtaalla liekillä palavat mehiläisvahakynttilät kotoiluiltoihin.
Viisi paria enkelikorviksia. Enkelin vartalo on tehty värillisestä läpikuultavasta sydänhelmestä. Ylärivissä: keltaiset, vihreät ja siniset korvakorut. Alarivissä vaaleanpunaiset ja siniset enkelikorvakorut ja niiden keskellä Heidin Kädenjälki logo.
Enkelienergiaa.

Tutustu myös Fb-sivulla esiteltyihin huiveihin ja varaa omasi osoitteeseen heidi(at)heidinkadenjalki.fi

Isompi sininen kolmiohuivi
Violetti kolmiohuivi
Pienempi sininen kolmiohuivi

Kaikkein tärkeintä tällä hetkellä on kuitenkin, että pidät itsestäsi huolta, vältät kontakteja, noudatat rajoituksia. Vaikka tilanne on vakava, älä panikoi. Jos korona-uutiset ahdistavat, jätä lööpit lukematta ja lue vain viralliset tiedotukset asiasta. Tee sellaisia asioita mistä nautit. Minä kuulostelen ja tuoksuttelen luontoa, annan sen voimauttaa minua, annan kevään lohduttaa ja huolta liennyttää. Laitan puikot suihkimaan, editoin lintutallenteita, viestin ja soittelen läheisten ja ystävien kanssa. Tuetaan toisiamme tässä oudossa ja huolestuttavassa tilanteessa.

Neljä valkoista tulppaania maljakossa. Valo osuu kukintoihin saaden ne hehkumaan. Hämärässä taustassa ikkunan alaosa, puista pöytää ja punaista tuolia.
Voimaa alkavasta keväästä

Halaus juuri sinulle lukijani <3

2019 pakettiin ja 2020 alun tunnelmia

Luontoretkeily

Olemme siirtyneet uudelle vuosikymmenelle. En kuitenkaan lähde yhteenvetämään mennyttä vuosikymmentä vaan pysytään viime vuodessa. Kuten jo aika monena alkuvuonna olen toivonut elämääni mahdollisimman paljon luontoretkiä ja luontokokemuksia. Niin toivoin vuosi sitten ja toivon taas. Viime vuonna sain kokea upeita hetkiä joista mieleen nousee tätä kirjoittaessa huskysafari Riisitunturissa, pilkkikokeilu Kitkan jäällä, koskikarojen laulua Käylänkoskella, iso peippoparvi mökin pihapiirin tuntumassa, aamuretki Lammassaareen ja Kuusiluotoon, kuhankeittäjän laulu tuulisessa Parikkalassa, satakielen laulu vesisateessa Parikkalassa, koskenlaskua Kuusamossa, Pieni karhunkierros juurakoineen, trooppiset yöt teltassa, Suppaus vesisateessa, punarinnan poikasen rengastus, retki Pihlajasaareen, pakkasyöt Liesjärven kansallispuistossa. Kesäkuinen seikkailuviikkomme poiki uuden projektin Iso Karhunkierros 2020, jota kohti nyt harjoitellaan. Olen kirjoittamassa kesäseikkailustamme blogipostauksia, mutta työ on toistaiseksi vielä kesken monestakin syystä. Viikko oli niin huikea, että sitä kelpaa hehkuttaa vähän vielä myöhemminkin. Jaksakaa siis vielä odottaa, kuten myös Ison Karhunkierroksen harjoitusleireistä tarkempaa tarinaa tulossa.

Näkövammaisena ja etenkin täysin sokeana ja vaikeasti heikkonäköisenä luontoretkille tarvitsee näkevän ystävän/kaverin/oppaan/avustajan, jotta retkeily on mielekästä. Luonto kuuluu kaikille –hanke on pilotoinut luonto- ja matkailuyrittäjien kanssa menneenä vuonna ja onkin enemmän kuin hienoa, että yrittäjät ovat kiinnostuneita ja halukkaita kehittämään palvelujaan myös erityisryhmille. Toivottavasti hanke kantaa pitkälle ja nyt alkuun saatetut palvelut kehittyvät entisestään. Itse olen paljon miettinyt miten voisi helpottaa sitä pyrokratiaa minkä vammainen joutuu läpi käymään saadakseen henk.koht. avustajan kulut pois ja palkkaa avustajalle avustustyöstään. Minulla ei sitä viisasten kiveä ole ja jos olisikin siitä tuskin olisi apua. Kunnat vammaispalveluineen toimivat omalla jäykällä tavallaan. Todella sydämestäni toivon, että vielä joskus pyrokratia helpottuisi ja luontomatkailu myös vammaiselta onnistuisi vähemmällä pyrokratialla. Meissä on paljon sellaisia, jotka eivät tiedä voivansa anoa, jotka eivät jaksa anoa avustajan kuluja tai avustajalle lisätunteja retken ajalle. Moni sanoo, että ei halua lähteä, koska se pyrokratia tuntuu masentavalta, vaikealta, alentavalta jne.

Menneen vuoden maaliskuisena päivänä mieleni halajasi linturetkille, mutta retkikaveri puuttui eikä ollut tiedossakaan lähiretkeilyyn ketään kaveriksi. Oton kanssa kävellessäni pohdin ja surin asiaa. Syntyi ajatus perustaa Facebookiin ryhmä
Näkövammaisten ja näkevien luontoretkeilijöiden kohtaamispaikka
sillä en taatusti ole ajatusteni kanssa yksin. Ryhmä perustettiin ja tällä hetkellä siellä on yli 200 jäsentä. Tulethan sinäkin mukaan? Ryhmän ajatus on, että retkeilystä kiinnostuneet löytäisivät toisensa ilman pyrokratian koukeroita. Toivon, että ryhmän myötä retkikavereita löytyisi tulevaisuudessa helpommin. Itse edelleenkin kaipailen linturetkille kaveria sekä myös luontoon kävelyille
Isoa Karhunkierrosta ajatellen.

Käsityökuulumisia

Vuoden 2019 aikana käsityöinto vaihteli suuresti. Mentiin tyylillä on/of. Kevätpuoella olin mukana kahdessa myyntitapahtumassa ja syksyllä käsityöjoulubasaarin lisäksi kahdessa muussa tapahtumassa. Basaari olikin melkoinen rutistus. Etukäteen tuotteiden valmistusta ja ilmeen uudistamista tarkoittaen tuotelaputusta Heidin kädenjälkeen, banderollin ja käyntikorttien suunnittelua jne. Itse basaari pidettiin Tikkurilassa ja se kesti 16 päivää. Parhaiten kaupaksi meni mehiläisvahakynttilät sekä luomutassuvaha.

Alkuvuodesta osallistuin verkkokaupan perusteet-kurssille ja ajatukseni perustaa verkkokauppa sai kertaheitolla vauhtia. Alkaneena vuonna verkkokauppaa täytynee kehittää vielä paremmaksi. Sen kautta on ostettu lähinnä hierontalahjakortteja.

Vuoden 2018 lopulla pähkäilin mitä tehdä keramiikka-ryhmään osallistumisen kanssa. Motivaatio oli kateissa ja mielen päällä niin paljon kaikkea muuta, joten jätin keramiikan pois ohjelmasta. Alkusykystä kävin taas keskustelun itseni kanssa, joka johti keramiikkatauon jatkumiseen. Saman keskustelun kävin rottinkiryhmän osalta, mutta lopulta ilmottauduin mukaan vielä tälle kaudelle. Korien teko on mukavaa ja niitä syntyy käsissäni nopeaan. Ongelma on vain ettei rottinkikorit tällä hetkellä ole in. Ne ovat kauniita, hyvintehtyjä jne, mutta ihmiset eivät halua eivätkä tarvitse niitä. Luultavasti nyt alkavan kevätkauden jälkeen joutunen korityöt jättämään tauolle, ellei jotain muutosta korimyyntiin tule talven ja kevään aikana.

Vuoden aikana neuloin muutaman huivin. Neulotutti enemmän alkuvuodesta. Tosin syksyllä tikutin neulevalokranssien päällisiä. Vuosi 2019 ei kuitenkaan ollut kranssien vuosi, jota niitä on useampi edelleen myymättä. Basaarissa viileydestä johtuen sormet kohmeessa neuloin yhden tilaustyön huivin. Jouluvapailla jatkoin huiviteemalla ja nyt pitäisi jälleen päättää mitä seuraavaksi puikoille.

Kirjoja, teatteria ja musiikkia

Aloitin viime vuoden alussa innolla Helmet-lukuhaasteen, joka lopulta kesken jäi. Syytin hajonnutta tietokonettani, sillä sen syövereihin tiedosto jäi mihin kirjoitin lukemistani kirjoista lyhyesti. En sitten saanut aikaseksi kirjoittaa uutta tiedostoa asian tiimoilta. Nyt olen taas aloittanut tämän vuoden haastetta mielenkiinnolla. Saas nähdä pääsenkö haasteessa mihin asti. Ensinmmäinen kirja on luettu ja se oli Wilbur Smithin Faarao. Viime vuoden parhaimmistoon kuuluu ehdottomasti Lusinda Rileyn Seitsemän sisarta –kirjasarja, josta olen lukenut nyt kolme ensinmmäistä osaa. Yhtään pistekirjaa en viime vuonna lukenut, kaikki tuli luettua äänikirjoina.

Heinäkuussa vietimme tiiviit päivät ystäväpariskunnan luona Tampereella. Kävimme katsomassa kolme kesäteatteri-esitystä 506 ikkunaa, voi veljet ja tätä kirjoittaessani kolmannen esityksen nimi on kateissa. Voi veljet oli esityksistä ehdottomasti paras. Seuraavalla viikolla matkasimme Hämeenlinnaan 55 tuhannen muun ihmisen tavoin Metallican puistokonserttiin. Olihan se nostalgista, mutta koska väki oli hyvin laajalti se sellainen yhteenkuuluvaisuus jäi kokematta.

Hyvinvointia etsimässä

Vuoden varrella etsin jälleen lisää itselleni hyvinvointia. Lähdin kokeilemaan ketogeenista ruokavaliota. Se toi paljon hyvää, mutta myös sellaista mikä sai minut sen lopettamaan joulun alla toistaiseksi. Yöuneni parani oleellisesti, levottomat jalat katosivat, päivällä olo oli pirteämpi ja suorituskyky parempaa. Paino ei kuitenkaan pudonnut, kroppaan kertyi nestettä joka näkyi eniten jalkojen turvotuksena ja joka sai minut vetäytymään. Tarkoitus olisi kuitenkin jatkaa vähähiilihytraattisella ruokavaliolla. Turvotukset ei valitettavasti ole täysin kadonneet näiden reilun kahden viikon aikana. On kuitenkin vähentynyt selvästi, mutta seuraan tiiviisti asiaa. Toki olen pohtinut syitä moiseen, että voiko kyse olla jostain muustakin kuin eletroryytti- ja nestetasapainon ongelmista. Jos turvotus ei katoa onhan se lääkärin luo mentävä. Muita oireita en tiedosta minulla olevan.

Toivon todella, että nyt alkaneena vuonna löytäisin minulle oikean tavan syödä ja elää, ja että kehoni suostuisi luopumaan ylimääräisistä kiloista.
Voi niitä aikoja kun toivoin laihtuvani alle 60 kiloon
… Mutta matka jatkuu ja
hyvinvointi lisääntyköön. Kyllä minullekin vielä löytyy keinot kilojen karistamiseen.

Suruviesti

Vuosi 2019 tarjosi myös surua. Elokuun loppupuolella saimme suruviestin Hanneksen kuolemasta. Hän oli yksi iso innoittajani tutustuessani lintuihin ja niiden ääniin. Hänen intonsa ja avuliaisuus tehdessään tallennuksiini lajimäärityksiä nostaa hymyn huulille. Syksyn ja talven mittaan olen Hannesta ajatellut paljon lämmöllä ja ikävöiden. Jokaisen meistä on kuitenkin täältä joskus lähdettävä ja nyt oli Hanneksen aika.

Katseet tulevaan

Vuoden 2020 tiedossa olevista haasteista isoin ja jännin haaste on Iso Karhunkierros, jolle starttaamme ma 15.6. Vietämme juhannuksen vaeltaen. Karhunkierros on 82 km pitkä ja loppuosaltaan vaativa. Nyt talven ja kevään aikana olisi tarkoitus päästä mahdollisimman paljon luontoon kävelemään vaihtelevassa maastossa. Lisäksi toivon lintujen äänitysretkiä osuvan kohdalleni edellisvuosia enemmän. Haluaisin myös elvyttää uintiharrastuksen ja käydä säännöllisesti uimassa, joka olisi myös hyvää kunnon kohotusta. Markkinointi-puolella puolestaan edessä on verkkokaupan kehittäminen, suunnittelua mihin myyntitapahtumiin osallistua jne. Hierontatyöt jatkuvat entiseen malliin ja käsitöitä varmasti ahkeroidaan tänäkin vuonna paljon.

Oikein hyvää ja menestyksellistä alkanutta vuotta teille kaikille lukioilleni 

I love me – päivä messuhulinassa

Heidi nautiskelee hierontakuppien esittelystä messuhulinan keskellä valkoisella hoitotuolilla maaten hoitajan tehdessä esittelyhoitoa.
Heidi nautiskelee hierontakuppien esittelystä messuhulinan keskellä.

Huomaa: Postaus EI ole kaupallista yhteistyötä. Kerron tuotteista oma innostukseni lähtökohtana.

Onnea Freetoxin messulippuarvonnassa

Minulla oli useamman vuoden tauko I love me -messuille osallistumisessa. Osallistuin Freetoxaajat -fb-ryhmässä All-in-One-Fretox Ateriakorvikkeen ja messulippujen arvontaan. Ja voi sitä riemuakun sain tiedon arpaonnen suosineen minua. Pääsin viettämään mielenkiintoisen messupäivän avustajani Tuulan kanssa. Lisäksi sain mahdollisuuden tutustua All-in-Oneen, joka on osoittautunut varsin maukkaaksi ja hyväksi tuotteeksi. Lämmin suositus siis.

Maistiaisten maailma ja ketogeeninen ruokavalio

Tapasimme Messukeskuksen edessä hiukan ennen puolta yhtätoista ja kiertelimme messuilla yli viiteen. Paljon nähtiin, mutta varmasti myös paljon jäi näkemättä ja kokematta. Muoti-, kauneus- ja liikuntapuoli jäivät vähemmälle tarkastelulle. Viihdyimme enemmän terveyden ja luonnollisuuden parissa. Maistiaisia oli paljon. Edellisen kerran olen messuilla käynyt 2014 tai 2015 ja siltä kerralta on mieleen jäänyt maistiaisten vähäisyys. Nyt oli toisin. Erilaiset proteiini- ja välipalapatukat tuntui olevan kovasti pinnalla sekä erilaiset nesteeseen sekoitettavat jauheet. Moni tuote oli pilattu liiallisella sokerilla tai keinomakeutuksella. Toki mielipiteeseeni vaikuttanee etten ole kolmeen kuukauteen makeutettuja tuotteita käyttänyt juurikaan. Tosin muistan aiemmilta kerroilta samanlaisia fiiliksiä. Etenkin minua harmitti ja harmittaa, jos minulle esitellään tuotetta superterveellisenä ja sitten se onkin keinomakeutettu. Tiedän monien kaipaavan makeutta esim. erilaisiin tuotteisiin, mutta keinomakeutusta on jotenkin vaikea hyväksyä. Pakko myöntää ettei minun makuhermojani hellinyt luonnollisempikaan makeuttaminen, sillä minulle oli iso pettymys esim. Puhdistamon uudet energiajuomat, jotka ovat makeutettu stevialla. Minä ilmeisesti kuulun siihen ryhmään, joka ei steviasta pidä. Tosin koskaan minulla ei ole ollut tilaisuutta maistaa itse kasvia steviaa. Steviaa valmistetaan myös synteettisesti, jota paljon käytetään elintarviketeollisuudessa. Tiedän myös henkilöitä, jotka pitävät stevian mausta.

Messustandien kiertelyn lomassa kävimme kuuntelemassa Tomi Kokkoa. Hän kertoi ketogeenisesta ruokavaliosta ja ylipäätään muutoksen tekemisestä. Esitys oli lyhyt, joten laajaan aiheeseen pintaraapaisu. Tomia kuunnellessani koko ajan pähkäilin mikä minulla pielessä kun ketogeeninen ei saa vauhtia painon pudotukseen. Jotain asialle olisi tehtävä, mutta mitä? Tähän palaan myöhemmissä postauksissani.

Hyvän unen jäljillä Gütguiden osastolla

GütGuiden standilla tutustuimme heidän maitohappobagteerituotteisiinsa. Heillä oli mm. BifidoMAX -raakasuklaapatukoita (73% kaakaota), joissa on maitohappobakteereja ja bifidobakteereja. Yksi pala sisältää päivän annoksen hyödyllisiä bakteereja. Äkkiseltään tuntui aika erikoiselta, mutta miksi ei voisi toimiakin. Vähän teki mieli ostaa tuote kokeiluun, mutta kiinnostuin enemmän Sleepgüide melatoniinisuihkeesta. Minullahan on melatoniini säännöllisessä käytössä ihan reseptille kirjoitettuna. Suihkemuoto herätti kuitenkin kiinnostukseni. ” Patentoitua mikroemulsioteknologiaa hyödyntävä suihkemuotoinen melatoniini vaikuttaa nopeammin ja on tehokkaampi kuin tablettimuotoiset vastaavat”, kerrotaan tuotteesta mm. GutGüiden verkkokaupassa. Vasta myöhemmin minulle selvisi, että tuote on makeutettu sukraloosilla. Se on minulle valitettavasti pisteitä laskeva. Aion kuitenkin antaa suihkeelle mahdollisuuden, sillä olisihan se hienoa saada apu pienemmällä annostuksella. ” Limakalvolle suihkutettu melatoniini imeytyy kolme kertaa nopeammin ja saavuttaa hajoamattomana aivojen melatoniinireseptorit 3-4 x vahvempana kuin suun kautta nautittuna”, sanotaan tuotetiedoissa. En ole vielä ottanut suihketta käyttöön, koska vastikään hain apteekista 3mg vahvuista melatoniinia.

Sleepguiden nopeasti imeytyvä ja tehokkaaksi kehuttu melatoniinisuihke mustassa pahvipakkauksessaan puisen senkin päällä.
Sleepguiden nopeasti imeytyvä ja tehokkaaksi kehuttu melatoniinisuihke.

Runsauden pulaa Puhdistamon osastolla

Puhdistamolla oli iso messuosasto ja paljon maistiaisia. Heillä oli mm. uusia makuja elektrolyyttijauheissa. Syksyllä aiemmin olen ostanut  marjaisan elektrolyyttijauheen, joka makeutettu stevialla. Olen purkista käyttänyt kaksi mitallista eikä enempää uppoa, harmi. Varmistettuani avustajaltani sekä vielä kassalla steviattomuuden keto kollageeni-jauheessa, ostin sitä kokeiluun. Kollageenina on tuotteessa käytetty tutkittua Bodybalance® kollageenipeptidiä. Jauheessa on MCT-jauhetta, jossa on laadukkaita keskipitkiä rasvahappoja. Lisäksi tuote sisältää hydrolysoitua guarpapukuitua (Sunfiber®). Paketti on vielä korkkaamatta, joten en pysty omakohtaisia kokemuksia toistaiseksi kertomaan.

Tripla magnesium on minulla joka päiväisessä käytössä ja sitä voin suositella. On vatsalle hellävarainen ja toimii. Minua vaivaa jonkin verran levottomat jalat öisin (nykyisellä ruokavaliolla vähemmän) ja valmiste rauhoittaa öitäni huomattavasti. Tripla magnesiumissa on kolmea magnesiumin muotoa: magnesiummalaattia, -glysinaattia ja -tauraattia

Puhdistamon messuosastolta ostin magnesiumin ja keto kollageenin lisäksi kookosöljyä, jota menee nykyisin reilusti. Ehkäpä olisi kannattanut ostaa isompi purkki kantoon. No onneksi sitä saa aika hyvin tavan ruokakaupoistakin.

Puhdistamon Tripla magnesium, kookosöljy ja keto kollageeni rivissä.
Puhdistamon Tripla magnesium, kookosöljy ja keto kollageeni.

Terveellisiä herkkuja Ruohonjuuresta

Ostan silloin tällöin pussillisen manteleita ja nyt messuilla Ruohonjuuren messuosastolta löytyi tarjouksesta luomumantelit, joten pitihän niitä ostaa. Luomumanteleissa on 276 mg kalsiumia, magnesiumia 278 mg, sinkkiä 3,3 mg, rautaa 5,2 mg ja E-vitamiinia 26,4 mg/ 100g. Viime aikoina olen törmännyt pesto-ohjeisiin missä pinjansiemenet ovat korvattu manteleilla. Mantelipesto menee ehdottomasti kokeiluun. Manteli on muuten todella hyvä lisä pinaatti-valkosipulimuhennoksessa.

Ostan harvoin pussiteetä. Nyt kuitenkin ostin Clipperin detox-teen. Yksi parhaista pussiteistä on Clipperin valkoinen vadelmatee. Myös tämä Detox-tee on hyvän makuinen yrttitee. Siinä on mm. nokkosta, malvaa ja lakritsanjuurta. Lakritsanjuurihan tuo juomaan mukavaa makeutta, vilkastuttaa aineenvaihduntaa, parantaa vastustuskykyä ja avittaa ruuan sulatuksessa. Malva puolestaan edistää ruuan sulatusta ja hengitysteiden hyvinvointia. Ja nokkonen on rautapitoinen immuniteettia parantava, edistää sydämen ja eturauhasen hyvinvointia. Nokkosella myös suotuisia vaikutuksia nivelille, luustolle, kynsille ja hiuksille.

Ruohonjuuren messuosastolta löytyi Clipperin detox-pussiteetä, Aduki-luomumanteleita ja Puhdas snack-patukka jossa makuna mustikka, karpalo ja goji-marja.
Ruohonjuuren messuosastolta löytyi Clipperin detox-teetä, Aduki-manteleita ja Puhdas snack-patukka.

Kotimaisia hampputuotteita Hamppufarmilta

Olen monesti miettinyt hamppuöljyn ostamista. Nyt Hamppufarmin standilla tuli tilaisuus maistaa öljyä, ja olipahan hyvää. Ostin pullollisen ja olen sitä ahkerasti lorautellut salaattien päälle. hampunsiemenöljy sisältää runsaasti omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja, ja öljyssä on Omega-6 ja -3 rasvahappoja juuri oikeassa suhteessa.

”Mikään muu öljy ei sisällä omega-6- ja omega-3-rasvahappoja suhteessa 3:1. Tämä suhde on erittäin tärkeä. Omega-3 ja omega-6 ovat hyviä rasvahappoja vain, jos niitä saadaan oikeassa suhteessa. Useimmat maailman merkittävimmistä terveysorganisaatioista suosittavat omega-6:n ja omega-3:n suhteeksi 3:1. Nykypäivän ruokavalioissa on liikaa omega-6-rasvahappoa, jolloin omega-6:n ja omega-3:n suhteeksi voi tulla 14:1 tai jopa 20:1. Lisäksi ylimääräinen omega-6 varastoituu kehoon rasvana, kun taas käyttämättömän omega-3:n keho poistaa nopeasti. Tästä johtuen ei ole lainkaan helppoa taata ihmiskehon tarvitsemien omega-öljyjen saantia.”, kerrotaan Hamppufarmin sivuilla. Minulle myös plussaa on tuotteen kotimaisuus. Ostin myös paahdettuja ja suolattuja hampunsiemeniä niitä standilla maisteltuani. Sopivat salaatteihin, keittoihin tai ihan sellaisenaan naposteltavaksi.

Hamppufarmin hyvänmakuinen hamppuöly ja paahdetut hampunsiemenet vievät kielen menessään. Lasinen hamppuöljypullo ja iso pussi paahdettuja ja suolattuja hampunsiemeniä.
Hamppufarmin hyvänmakuinen hamppuöly ja paahdetut hampunsiemenet vievät kielen mennessään.

”Hyvien Jätkien” kombuchatuotteet

Kombuchaa pääsin maistamaan The Good guysin standilla. ” Hyvien jätkien sivustolla kerrotaan: ”Kombuchaa on käytetty jo vuosituhansien ajan Aasiassa ja Venäjällä. Muiden käymisteitse valmistettujen ruokien tapaan, kombuchan sisältämien bakteerien on ajateltu tukevan suoliston, ja sitä kautta myös mielen hyvinvointia. Sisäisen tasapainon löytämisessä on tärkeä muistaa myös positiivinen ajattelu, hymyily, hetkessä eläminen, hassuttelu ja terveelliset elämäntavat.” Itselleni kombucha on kohtuullisen uusi juttu, mutta yrttinen juoma maistui standilla oikein hyvältä. Lisäksi heillä oli uutuustuote kombuchasaippua joka on valmistettu yhteistyössä Flow Cosmeticsin kanssa. Tuoksuttelin saippuaa ja tuoksu oli raikas. Lisäksi ihastuin heidän mustan teen valikoimaan ja keskihintainen pussukka sai meiltä kodin. Kombuchaan sitä en ole käyttänyt, mutta olen tehnyt siitä rasvateetä aamuisin. Toimii siihenkin. Parasta tosin pelkiltään. The Good guystin kombuchat menevät kyllä myös kokeiluun. Saa nähdä innostunko joskus valmistamaan juomaa itse.

The Good Guys:ien maahantuomaa Black Strings -teetä valkoisessa pussissaan.
The Good Guys tuo myös maahan erinomaisia teelaatuja kombuchan valmistusta varten vaikka maistuvat ne toki ihan sellaisenaankin.

Purkillinen metsää Arctic Warriorseilta

Alkusyksystä lueskelin Freetoxin verkkokaupasta Arctic Warriorsin kuusenkerkkäjauheesta. Sain tuotteesta erittäin hyvän vaikutelman, mutta hillitsin ostohaluni sillä kertaa. Nyt messuilla en enään pystynyt olla ostamatta maistettuani kuusenkerkkälattea. Se oli herkullisen terveellisen hyvää. Joten kassiin sujahti ihana metsän tuoksuinen ja makuinen jauhe. Lämmin suositus. Arctic Warriorsin Kerkkä-kuusenkerkkäjauhe sai kunniamaininnan Vuoden Luomutuote 2019 –kilpailussa. – Kunniamaininnalla haluamme nostaa esille Suomen metsien vajaakäytetyt keruutuoteaarteet, joiden markkina etenkin luomusertifioituina kasvaa kansainvälisesti hurjaa vauhtia, Luomuliiton elintarvike- ja keruuasiantuntija Jaana Elo perusteli valintaa.

Kuusenkerkkäjauheesta valmistui herkullinen kuusenkerkkälatte! Kuvassa musta lasinen kuusenkerkkäjauhepurkki.
Kuusenkerkkäjauheesta valmistui herkullinen kuusenkerkkälatte!

Urtekramilta pohjoisen luonnon suojaa talvea vastaan

Alkaa olla se aika vuodesta kun ilma viilenee ja sisätiloissa lämmitystä lisätään aiheuttaen ihon kuivumista. Ostinpa Urtekramin osastolta Aloe Vera Hand Creamia, jota on ollut minulla aiemminkin. Pidän sitruunan tuoksusta ja voiteen koostumuksesta. Lisäksi ostin Nordic Berries Spray Conditioneria. Olen aika laiska käyttämään hoitoaineita, mutta ihastuin tähän marjaisaan suihkeeseen, josta kerrotaan tuotteessa näin: ” Tyrnin, mustikan, karpalon ja ruusunmarjan vitamiinit ja ravintoaineet yhdessä hyaluronihapon kanssa ravitsevat ja kosteuttavat hiuksia. Luonnonmukainen aloe vera ja glyseriini elvyttävät ja hoitavat kuivia ja vaurioituneita hiuksia. Pajunkuoriuute tukee ja vahvistaa muiden kasviperäisten ainesosien vaikutusta.” Hoitoaine on vielä korkkaamatta, sillä päätin käyttää loppuun ensin edellisen jämät.

Urtekramin suihkutettava Nordic berries -hoitoaine ja aloe vera käsivoide.
Urtekramin suihkutettava Nordic berries -hoitoaine ja Aloe vera käsivoide.

Lunetten kuukuppeihin tutustumassa

Monesti lukiessani kuukupista suosituksia ja kokemuksia olen ihmetellyt, että millainen kyseinen kuukuppi oikein on. Kuvia en näe, joten mielikuvien varaan olen asiassa jäänyt. Onneksi avustajani mainitsi Lunetten messuosaston kohdalla olostamme ja heti tajusin tilaisuuteni tulleen, pääsisin tunnustelemaan käsin millaisesta kupista on kyse. Meitä palvelikin oikein ystävällinen naishenkilö ja sain tunnustella millainen kuukuppi on. Ihmettelin myös miten sellaisen voi saada asettumaan paikoilleen. Kuukupin osto on kummitellut mielessäni, sillä ensi kesänä olen lähdössä Isolle Karhunkierrokselle ja ajatus käytettyjen terveyssiteiden mukana kuljettamisesta on aika inhottava. Toisekseen kuukuppi kestää vuosia ja on ekologinen valinta sekä pitkässä juoksussa säästää selvää rahaa.

Messustandilla tein pian ostopäätöksen kuukupista, puhdistusaineesta ja puhdistusliinoista. Lunette kuukautiskuppi on lääketieteellisestä silikonista Suomessa valmistettu. Rehellisyyden nimissä en vielä ensimmäisellä kierrolla kupin kanssa sinuiksi tullut. Aluksi onnistuin saamaan sen hyvin paikoilleen, mutta seuraavilla kerroilla ei onnistunut ja oli otettava tuttu Vuokkoset terveysside käyttöön. Harjoitukset siis jatkukoot seuraavalla kierrolla.

Lunetten aloituspakkauksen tuotteet: lilan värinen (värivaihtoehtoja on useita) kuukuppi sinisessä kuljetuspussissaan, kuppien puhdistukseen tarkoitetut pyyhkeet yksittäispakattuina, puhdistusgeeli sekä Pieni kirja kuukautisista.
Lunetten aloituspakkauksen tuotteet: kuukuppi sinisessä kuljetuspussissaan, kuppien puhdistukseen tarkoitetut pyyhkeet, puhdistusgeeli sekä Pieni kirja kuukautisista.

Tuoksuttelin vielä Lunette aromaterapiaöljyä ihastuen siihen. Sitä myös testailin viime kierrolla ja pidin tuoksusta kovasti. Laitoin sitä ranteisiin, korvan taakse ja alaselkään. Öljy on kätevässä pienessä rollonpullossa. Se on kehitelty yhteistyössä Frantsilan kanssa. Lunetten sivuilla kerrotaan öljyn ainesosista näin: ” ”Tuoksuterapiaöljyn pohjana on jojobaöljyyn hitaasti uutettu mäkikuisma, joka rauhoittaa stressiä ja vaikuttaa kipuun ja kramppeihin”, Virpi sanoo ja esittelee myös muut tuoksun ainesosien vaikutukset:

•     MÄKIKUISMA siis nostaa mielialaa ja parantaa unen laatua.
•     APPELSIINI lämmittää, piristää ja lisää rohkeutta, mutta samalla myös rauhoittaa ja hillitsee stressiä.
•     LAVENTELIA kutsutaan ”eteeristen öljyjen äidiksi”, koska se hoitaa hellävaraisesti monessa vaivassa. Se tasapainottaa ailahtelevaa mielialaa, rauhoittaa mielen ennen nukkumaanmenoa ja auttaa vatsan toiminnan tasapainottamisessa.
•     KATAJA vahvistaa oloa ja tekee hyvää lihaksille sekä aineenvaihdunnalle.
•     SUOPURSU antaa tukea kipujen ja tunnemyllerrysten hallintaan.
•     METSÄTÄHTI tekee levollisen olon ja auttaa rauhoittumaan.
•     LUMME vahvistaa henkisesti.

Lunetten aromaterapiaöljy kuukautiskipuja helpottamaan ja mielialaa nostamaan valkoisessa pahvipakkauksessaan.
Lunetten aromaterapiaöljy kuukautiskipuja helpottamaan ja mielialaa nostamaan.

Freetoxin osastolla rentoutumassa hierontakuppiesittelyssä

Kuukuppien jälkeen pääsin tutustumaan Freetoxin osastolla Bellabacin hierontakuppeihin ja seerumeihin. Eveliina näytti käsivarteen miten kuppeja hoidettavalla alueella liikutellaan. Sain myös tutustua vartalokuppien lisäksi kasvohierontakuppeihin ja oikein isoihin vartalokuppeihin. Seerumit olivat taivaallisen tuoksuisia etenkin Cellulite Be Gone. Vaikka minustakin selluliittia löytyy, en koskaan ole osannut siitä erityisemmin harmistua saatika hankkia tuotteita millä se vähenisi. Itse asiassa olen suhtautunut aika skeptisesti ja ehkä pitänyt myös jonkinlaisena turhamaisuutena. Nyt kun paino jumittaa, jalkoja turvottaa, aineenvaihdunta tarvitsee boostausta joka suhteessa tuli tunne, että jos näillä kupeilla ja seerumilla saan lisää hyvinvointia mikä sen parempi. Pitkin päivää olin ostellut kaikenlaista, joten jätin hierontakupit ja seerumit hautumaan. Ystävällistä Eveliinaa oli ihana nähdä standilla. Arvatkaapa miten kävi, seuraavalla viikolla tilasin Cellulite Be Gone-lahjapakkauksen. Olen nyt joitain kertoja ”kupitellut”, ja oi miten jalkani pitävätkin kupittelusta 😀

Eveliina opastaa Heidiä hierontakupin käytössä Freetoxin messuosastolla. Näytehoito tehtiin käsivarteen hoidettavan maatessa hierontatuolissa. Tässä Eveliina opastaa kädestä pitäen Heidiä oikeista otteista silikonisen kupin käyttöön.
Eveliina opastaa Heidiä hierontakupin käytössä Freetoxin messuosastolla.
Hierontakuppihoito lähikuvassa. Läpinäkyvä suuren tutin mallinen silikonikuppi on ilmatiiviisti kättä vasten ja hoitaja liikuttaa sitä hoidettavalla alueella.
Hierontakuppihoitoa lähikuvassa.

Messupäivän päätteeksi löytyi kassista myös erilaisia ilmaisnäytteitä.

Kassin täydeltä ilmaisnäytteitä: kompostoituvia Vuokkoset siteitä luomupuuvillasta, Urtekramin shampoo ja hoitoainenäytteet, Mahti eliksiiri vastustuskykyä ylläpitämään, Vagisan emätinvoidetta, sinkkiasetaattia flunssan hoitoon, Plantur hiustenhoitotuotteita ja Kauneus- ja hyvinvointilehti.
Kassin täydeltä ilmaisnäytteitä.

Kyllä kannatti voittaa arvonnassa <3

Kiitos mielenkiintoisesta messupäivästä <3

Onnistumisen iloa -suppauskokeilu vesisateessa

Heinäkuisena iltana Facebook-viestittelyssä tuli keskusteluun suppaaminen ja muutama meistä ilmaisi innostuksensa päästä lajia kokeilemaan. Ystäväni Sirpa tarttui asiaan ja otti yhteyttä Suppaa Tampere –yrityksen toiseen osakkaaseen Sanna Juutilaiseen. He sopivat meille suppauskokeiluajan. Sirpa kävi etukäteen katsomassa Pyynikin rannassa sijaitsevan paikan ja sopimassa käytännön asioista Sannan kanssa.

Elokuun kolmantena sunnuntaina oli pilvinen päivä ja iltapäivästä tuulikin yltyi. Kokoonnuimme neljä näkövammaista innokasta suppauskokeilijaa Pyynikin rantaan.  Opaskoirat laitettiin kiinni sellaiselle etäisyydelle, että näkisivät ja kuulisivat touhumme. Rannan sivu jolle menimme oli mukavan tyyni, joten tuulen suunta osui täydellisesti suppaustamme ajatellen.

Aluksi Sanna kertoi hieman itsestään ja yrityksestään. Hyvin pian pääsimme tutustumaan suppilautoihin ja meloihin. Maalla harjoittelimme laudan päällä seisomista, nousua polviseisonnasta pystyasentoon sekä miten melalla melotaan.

Sanna Juutilainen opastaa porukkaa suppausvälineiden pariin rantahietikolla.
Nelihenkinen ryhmämme kuivaharjoittelee
sup-lautojen päällä hiekkarannalla.

Pian oli ensinmmäisen aika kantaa lauta veteen ja se onnellinen olin minä. Vesi tuntui raikkaalta, mutta ei kylmältä.

Heidi kantaa sup-lautaa veteen.

Päästyämme riittävän syvälle oli aika nousta laudan päälle. Ensiksi toinen polvi ja sitten toinen. Polvien väliin jäi kantokahva, joka oli hyvä merkki jalkojen asetteluun. Tässä vaiheessa Sanna ja ystäväni Maija pitivät vielä laudasta kiinni. Kuulostelin tuntemuksiani ja miten veden pinta eli suppilaudan alla. Suoristauduttuani polviseisontaan hetken totuttelun jälkeen ryhdyin kokeilemaan melomista. Kokeilin melontaa molemmin puolin, harjoittelin kääntymistä ja peruuttamista.

Heidi polviseisonnassa sup-laudalla!

Hetken melottuani polviseisonnassa oli aika pyrkiä pystyasentoon seisomaan. Ensiksi hain jaloille riittävän leveän asennon ja jalkaterät samalle tasolle toisiinsa verrattuna. Ponnistus toisella jalalla ylös. Pääsin melkein pystyyn, mutta ei se tasapaino pitänytkään. Molskahdin veteen nauraen. Ja ei muuta kuin uudestaan ensiksi laudan päälle polviseisontaan ja siitä ponnistamaan pystyasentoon. Tällä kertaa onnistuin ja voi sitä riemua. Jalat täristen seisoin suppilaudan päällä mela tukevasti keskellä lautaa. Veden liike tuntui laudan alla hetken siinä seistyäni Sanna ja Maija irrottivat laudasta ja olin omillani kasvoillani onnellinen hymy. Hissukseen vein melan veteen ja lähdin melomaan. Aluksi liikkeet olivat pienet ja arat, mutta aika nopeaan varmuus lisääntyi ja liikeradat kasvoivat. Jalkoja tärryytti, mutta hiljalleen huomasin järkyn jännittämisen katoavan.

Onnistumisen riemua -Heidi seisomassa sup-laudalla!

Suppailin onnellisena onnistumisestani. Etukäteen olin kuvitellut suppaamisen sokealle lähes mahdottomaksi ennenkaikkea tasapainoilun vuoksi. Näkeväthän tasapainoa hakiessaan ottavat katseella jonkin kiintopisteen ja helpottavat siten tasapainoiluaan. Sokeana minulla ei ole mahdollisuutta ottaa kiintopistettä mihin katsoa ja helpottaa tasapainottelua. En pysty ennakoimaan tilanteita näön avulla, joten tasapainoilen sen mukaan mitä keho minulle viestii. Toki on muistettava, että suppilautoja on monenlaisia ja nyt suppasimme kovilla laudoilla. Puhallettavalla matkaversiolla suppaaminen on varmasti paljon vaikeampaa ja haasteellisempaa. Oli allamme millaiset laudat hyvänsä nautin todella tuosta sunnuntai-iltapäivästä.

Suppailijat melomassa järvellä.

Alun perin taisi olla tarkoitus, että suppailisimme yksitellen, mutta onneksi menimmekin kaikki veteen samaan aikaan. Kenenkään ei tarvinnut odotella eikä törmäyksiäkään juuri tullut. Maijan kanssa menimme pari kertaa toistemme läheltä, liian läheltä. Ensinmmäisellä kerralla minä molskahdin veteen ja toisella Maija. Sokeana en tietenkään nähnyt mihin melon, joten välillä oli kyseltävä suuntia. Kerran ajauduin liian rantaan ja suppilaudan peräevä otti rantahiekkaan kiinni. Laudan liike pysähtyi töksähtäen ja koska siihen en pystynyt varautumaan löysin itseni järven syleilystä taaskin nauramasta. Kerta kerralta oli helpompaa nousta laudalle ja siellä pystyasentoon. Ja oli mahtava tunne kun parin kerran jälkeen päätin nousta ylös yksin ilman, että kukaan pitää suppilaudasta kiinni vieläpä siinä onnistuen. Oli ihan pakko hihkaista ”Hei, mä olen pystyssä ja nousin yksikseni!” Kasvoilla taatusti taas onnellinen virne.

Suppaillessamme alkoi sataa. Se ei kuitenkaan tahtia haitannut. Olihan sitä jo litimärkä molskahduksien jäljiltä. Jossain vaiheessa alkoi vähän viileys hiipimään kehoon, mutta vielä kerran ylös laudalle Nauttimaan. Puolisentoista tuntia meni nopeasti ja olihan se lopulta maltettava lopettaa ehtiäkseen kotimatkalle. Vedestä ylös ja vaatteiden vaihtoon tyytyväisissä tunnelmissa.  Kopilla, jossa vaihdoimme kuivaa ylle kävikin iloinen puheen sorina upeasta kokemuksesta.

Hymy herkässä onnistuneen suppailureissun jälkeen -porukka yhteiskuvassa opaskoirien ja opettaja Sanna Juutilaisen kanssa.

Suuret kiitokset: Suppaa Tampere ja Sanna <3 Todella mahtavaa, että pääsimme kokeilemaan suppausta. Otetaanhan ensi kesänä uusiksi?

Isot kiitokset kuuluvat myös Sirpalle kun lähdit tätä kokeilua järjestämään. Kiitokset myös kaikille osallistujille. Ihanaa, että saimme sopivan kokoisen innostuneen ryhmän kasaan.

Kotiin päästyäni oli upeaa kokemusta pakko hehkuttaa Facessa ja todennäköisesti seuraavalla kerralla meitä on uusiakin kokeilioita mukana, ja mikäs sen mahtavempaa.

Kuvat ja videot: Sirpa Miettinen ja Suppaa Tampereen Sanna Juutilainen

Kuvien käyttö ilman lupaa kielletty

Kuulumisia blogitauolta

Edellisestä blogikirjoituksestani on liki seitsemän kuukautta. Kirjoitustauko ei ole koskaan kestänyt aiemmin näin kauan. Taukoon on monta syytä ja yhtenä suurimpana muutto bloggerista tänne WordPressiin. Talvella minulle syntyi ajatus saada kaikki (verkkokauppa, Hieronta-sivut ja blogi) samaan paikkaan. Erilaisia vaihtoehtoja pohdittiin ja päädyimme tänne. Myöskin näkövammainen Ronja Oja otti työn vastaan ja toteutti blogin ja Hierontatassun sivujen muuton sekä liitti mukaan Holvissa olevan verkkokauppani. Hän on myös vastannut tämän uuden sivustoni Heidin kädenjälki.fi synnystä, kokoamisesta tms. mitä termejä nyt kotisivujen teosta ikinä käytetäänkään. Suurkiitokset kuuluvat siis Ronjalle tämän sivuston synnystä. Jatkossa pystyn muokkaamaan itse esimerkiksi Hierontatassun sivua, jota en aiemmin ole voinut tehdä.

Blogin puolella taas tavoitteena on, että voin itsenäisesti lisätä ääntä, kuvia ja videoita tarpeen mukaan. Bloggerin puolella kuvien lisääminen onnistuikin, mutta äänien lisäys ei.  Nyt kun opin täällä toimimaan myös ihana blogi Satakielenlaulu saa jatkoa Heidin kädenjäljessä. Edelleenkin on siis jatkunut lintujen äänien äänitykset. Touko-kesäkuun vaihteessa olin Tringan järjestämällä Parikkalan retkellä mukana, jossa pääsin äänittämään mm. kuhankeittäjää ja ruisrääkkää. Kesäkuun puolessa äänitin Kitkan rannassa Kuusamossa mm. härkälintua, tavia, valkovikloa, kaakkuria. Kyllähän nämä upeat äänet ansaitsevat tulla teidänkin kuultavaksi.

Kevään ja kesän linturetkistä juttua myöhemmin lisää kuten myös helmikuun lopulla olleesta vierailustani Seikkailuapinoiden uudessa majatalossa Kuusamossa. Kesäkuussa Seikkailuapinat järjestivät superonnistuneen seikkailuviikon piennäkövammaisryhmälle, jonka suunnittelussa olin mukana näkövammaisen osallistujan näkökulmasta. Huikea viikkomme saa jatkoa, sillä nyt valmistaudumme Isolle Karhunkierrokselle harjoitellen erätaitoja, rinkan kanssa kulkemista ja paljon muuta. Tästä olemme kaikki erittäin innoissamme ja blogiin tulen kirjoittamaan projektistamme paljon.

Helmikuussa perustin verkkokaupan Heidin kädenjälki. Alkusysäyksen perustamiselle tuli Ura käsillä-hankkeen kurssilta Verkkokaupan perusteet. Ylläpito sujuu Holvissa myös ruudunluvulla kohtuullisen hyvin. Joitain asioita on näkeviltä varmistettava ja jotkut asiat hoituvat näkevältä nopeammin ja kätevämmin. Myynnin kannalta verkkokauppa ei ole vielä lentoon lähtenyt, mutta ei hötkyillä. Muutamia hierontalahjakortteja on mennyt sekä Raunon tekemä leikkuulauta. Verkkokauppa varmasti kehittyy matkan varrella ja toivottavasti myös sitä kautta myynti lisääntyy.

Alkuvuoden aikana olen ollut vain kahdessa tapahtumassa myymässä käsitöitä. Rottinkikerholaisten kanssa järjestimme perinteiset pääsiäismyyjäiset Iiriksen infon takana olevassa aulassa. Kesäkuussa puolestaan Vantaan Opaskoirakoulu järjesti avoimet ovet pihamaallaan, jossa vietimmekin erittäin helteiset tunnit. Syksylle tiedossa tällä hetkellä on vain pari myyntitapahtumaa, mutta eiköhän niitä lisää tule kun viikot etenevät.

Käsitöitä valmistuu edelleen tasaiseen tahtiin. Nyt alkusyksystä on aloitettu kranssien päällisten neulominen. Talvella neuloin muutaman huivin. Kesällä käsitöiden valmistus jäi minimiin. Jatkan edelleen rottinkikerhossa, vaikka joka kerta kerhoon en ehdikään. Keramiikka-tauko saa edelleen jatkua. Jonkin verran on ajatuksia tuotekokonaisuuksista, mutta katsotaan miten ideointi kehittyy ja päästäänkö käytännön tasolle milloin.

Kesälomamme vietimme tutusti mökillä. Vierailimme myös ystävien luona Tampereella käyden katsomassa kolme kesäteatteriesitystä. Olimme myös Hämeenlinnassa Metallican konsertissa. Loman loppupuolella vietimme kesän kuumimman viikonlopun Orivedellä ensinmmäisellä Ison Karhunkierroksen leirillä.

Elokuun alussa olen aloittanut ketogeenisen ruokavalion noudattamisen. Välillä tosin häilyn vähähiilihydraattisen ruokavalion puolella. Opetteluahan nämä ensinmmäiset viikot ovat olleet, mutta paljon hyviä asioita huomaan minussa tapahtuvan. Tästäkin kirjoittelen varmasti tulevina viikkoina enemmän. Kunhan vaan tämä uusi blogiympäristö tulee minulle tutuksi .

Tässä minun ja meidän kuulumisemme näin hyvin tiivistetysti. Osaan yllä mainittuihin tapahtumiin ja hetkiin palaan postausten muodossa, vaikka aikaahan jo on kulunut. Silti moni juttu ansaitsee tulla kerrotuksi. Toivottavasti olette innolla lukemassa ja kommentoimassa täällä uudella sivustollani.

Neulevalokranssit tilattavissa

Kuva TuulaVehanen
28.11.2017 Ura käsillä -hanke Joulumyyjäiset Stoassa

Kesäkuussa tilasin Lappajärven värjäämöstä toistakymmentä ohutta paperinaruvyyhtiä eri väreissä. Lomalle lähtiessäni otin kaikki mökille mukaan tarkoituksenani ahkeroida päällisiä enemmänkin. Helteinen sää sai minut laiskottelemaan, joten äskettäin päättelin vasta kolmannen päällisen ja aloittelin neljättä.

Tammikuussa tilasin valmiiksi muutaman 40-ledvalon sarjan ja ostin metallirenkaita. Onneksi olin kaukaa viisas, sillä syksyn ensinmmäinen myyntitapahtuma on 23.8. Suvilahdessa Helsingissä Taiteiden yön yhteydessä. Olemme varanneet Sokkotaito Oy:n Kaisa Penttilän kanssa tapahtumasta pöydän, joten myynnissä on laadukkaita upeita käsitöitämme.

Yhteen kranssiin menee yksi 100 gramman vyyhti ohutta paperinarua, lisäksi joko 25 centin tai 30 centin halkasijaltaan oleva metallirengas, jonka ympärille led-valosarja kieputetaan. Käytän 40-osan valosarjoja 25 centin renkaaseen ja 80- osan sarjoja 30 centin renkaaseen. Jos asiakas haluaa isomman, menee paperinaruakin enemmän ja valosarjoissa tarvitaan enemmän lamppuja.

Kranssit 25 cm halk. renkaalla/40-osan ledvalosarjalla 35 €
Kranssit 30 cm halk renkaalla/80-osan ledvalosarjalla 42 €
Isommat sopimuksen mukaan.
Postitettaessa hintaan lisätään postikulut. Voimme sopia myös noudosta, Asun Vantaalla.
Toimitukset viimeistään lokakuussa.

Neulevalokranssi sopii niin sisä- kuin ulkokäyttöönkin. Käytän valosarjoja, jotka soveltuvat myös ulos. Paperinaru kesää kosteutta, joten kranssi sopii mainiosti kuistille, terassille, parvekkeelle, ikkunaan. Täysin taivasalle en kuitenkaan kranssia en laittaisi ettei paperinaruneulos pehmene ja vety.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa teet tilauksesi sitä varmemmin saat haluamasilaisen. Värivaihtoehtoja on paljon, sillä ohutta paperinarua on monissa punaisen eri sävyissä, vihreän eri sävyjä, valkoista erivärisin somistein, ruskeaa eri värisin somistein, harmaata, violettia, sinistä jne. Myös led-valosarjoja löytyy mm. lämmin valkoinen, sininen, punainen, monivärivalot. Tilauksen voit tehdä Blogin Ota yhteyttä-sivun kautta. Löydät minut myös Facebookista haulla Heidi Koivunen/käsityöt

Luonnosta -keramiikkanäyttely 7.-19.11.2017

Lukiessasi ja katsellessasi kuvia voit samalla kuulostella Salmiakin askellusta, jota olin maaliskuussa tallentamassa. Syömisäänet epäonnistuivat, joten Antti Suutarla muokkasi syömisäänet netin syövereistä. Minun tehtäväkseni jäi yhdistellä tallenteet yhdeksi isoksi tiedostoksi, joka kuului näyttelyssä upean Salmiakki-työn läheisyydessä.

/>

Marraskuussa pidettiin
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n
keramiikkaryhmien näyttely Luonnosta
Galleria Art Kaarisillassa.
Vieraskirjasta henki iloinen, positiivinen tunnelma.

Avajaiset pidettiin tiistaina 7.11. Tarjolle oli laitettu pikkupurtavaa kera viinin. Väkeä olikin mukavasti ja välillä oli piipahdettava Gallerian ulkopuolella viilentymässä. Avajaisissa oli iloinen tunnelma.

Aila Martikainen (vasemmalla) Airi Siniteräs (keskellä) Ulla Meronen (oikealla)

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula piti huumoria, lämpöä ja iloa henkivän avajaispuheen.

Itse käyn kovin vähän näyttelyissä ja museoissa ihan siitä syystä, että niissä saa kosketella näytteillä olevia esineitä kovin harvoin, vaikka todellista rikkoutumisen vaaraa ei olisikaan. Avajaisissa oli hauska huomata miten myös täysin näkevät henkilöt olivat iloissaan siitä, että teoksia sai kosketella. Kuulin keskustelun pätkän missä todettiin puuttuvan kyltit ”ei saa koskea”. Olisihan se ollut aika erikoistakin, että meidän näyttelyssä ei olisi saanut koskea. Ajatuksemme pikemminkin oli ”teoksiamme pitää koskea”.

Jukka Penttilä tunnustelemassa Meidän jälkeen -teosta

Näyttelyissä ja museoissa ei yleensä ole teosluetteloa pistekirjoituksella, mutta meilläpä oli 🙂

Näyttelyssä oli parinkymmenen näkövammaisen keramiikan harrastajan teosta esillä. Monta upeaa työtä jäi pois tilan rajallisuuden vuoksi.
Kissa, joka ei mahtunut näyttelyyn teoksen tekijän Pirkko Stoltin miehen sylissä
Leila Airaksinen teoksensa Hylätty lato äärellä

Meikäläinen tyytyväisenä onnistuneen teokseni Metsänrumpu vierellä

Orvokki Hämäläinen Kesäkukat -teos

Teos 2017, Orvokki Hämäläinen

Meikäläinen tunnustelemassa teostani Tuhinaa

Tällä hetkellä Näkövammaisten Kulttuuripalvelulla on kolme keramiikkaryhmää. Olemme jaettu useaan ryhmään tilojen ahtauden vuoksi. Pot Viaporissa työskentelevä keraamikko Soile Paasonen on toiminut ohjaajanamme lähes 20 vuoden ajan. Hänen rehdissä, lempeässä ohjauksessaan on hyvä työskennellä. Mielestäni tämä näyttely myös osoitti miten taitavia keramiikan harrastajia ryhmissämme on. Jokaiselta tuli ainakin yksi työ näyttelyyn. Valitettavasti aivan kaikista teoksista ei ole kuvia.

Eeva Koistinen Aatami ja Eeva

Pirkko Stolt Kalastaja

Olga Nikitina Lumiukko

Gyöngyi Pere-Antikainen Meidän jälkeen

Anneli Hämäläinen Minulla on painavat luut ja Ujostuttaa

Outi Jyrhämä Salmiakki

Outi Jyrhämä Sammakko ja Teppo Kilkko Lummelampi

Sari Kekkonen Tulesta syntynyt

Anneli Puurunen Talven varalle

Me teimme sen onnistuneen näyttelyn. Kiitos kuuluu jokaiselle ryhmäläiselle. Tästä jäi niin hyvä ja lämmin mieli. Iso kiitos kuuluu myös ohjaajallemme Soilelle järjestelyistä ja ohjaamisesta. Ehkäpä joskus otetaan homma uusiksi jonkin muun teeman ympärille. Itselleni luonto on hyvin tärkeä ja siksi tähän oli yllättävän helppoa heittäytyä mukaan. Jännä oli myös huomata, että hetki hetkeltä tuli tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi työn onnistuminen. Voipi myös todeta tämän olleen kasvattava kokemus. Enään en voi väittää tekeväni vain astioita. Kenties joskus syntyy uusia veistoksiakin…
Lopuksi haluan toivottaa kaikille ryhmäläisille oikein luovaa alkanutta vuotta 2018. Tammikuun lopulla jatketaan upeiden töiden tekemistä!

Valokuvat Tuula Vehanen

Työtä tarjolla – henkilökohtaisen avustajan sijaisuus

Arvoisat lukijat!
Olisin kovin kiitollinen, jos jakaisitte tätä postausta eteenpäin tahoille jotka voisivat avustajan työstä kiinnostua. Valitettavasti palkka ei päätä huimaa, mutta kenties lisäansiota opiskeluiden tai muiden töiden ohessa työ voisi kannattaa.

Nyt olisi tarjolla henkilökohtaisen avustajan sijaisuus marraskuun puolivälistä eteenpäin. Sijaisuuden kesto äitiysloman ja mahdollisen hoitovapaan mittainen.
Viikkotuntimäärä 20 h
(tuntien jakaminen kahdelle henkilölle on mahdollista)
Palkka: 8.80 e/h iltalisä 15% ja sunnuntait tuplana
Maksaja Vantaan kaupunki

Työn kuvaus: avustaminen ruoka- ja muilla ostoksilla, avustaminen paperiasioiden hoidossa, opastaminen erilaisissa tapahtumissa yms. opastaminen erilaisissa liikuntajutuissa (esim. kuntosali, uinti tms)
Avustajalla tulee olla tietokoneen käyttötaito, kiinnostus liikuntaan, oma-aloitteisuutta, reipasta mieltä, motivaatiota työhönsä ja plussaksi lasketaan käsityötaidot, mutta ei ole edellytys työn saannille. Sensijaan HYVÄ suomen kielen taito on oltava.

Aikaisempaa kokemusta näkövammaisuudesta ei tarvitse olla. Taloudessamme kaksi koiraa Itse olen täysin sokea jaavomieheni vaikeasti heikkonäköinen Asumme Vantaalla Korsossa. Meillä oma hieronta-yritys, harrastuksiini kuuluu vahvasti liikunta, käsityöt, mökkeily. .Olen kiinnostunut ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Lisätietoja ja hakemukset heidi.koivunen (at) luukku.com
Puhelinnumero vain pyydettäessä.

Miltä pulla pimeässä maistuu?

      Näkövammaiset nuoret opastavat kävijät hetkeksi näkövammaisten
maailmaan. Pimé Caféssa kävijä voi tutustua leivonnaisen ja juoman
äärellä näkövammaisuuteen helposti ja turvallisesti.

      Pime Cafe
Pimé Café
Eu:n nuorisoviikolla­ järjestetään yleisökahviloit­a. Tervetuloa Pimé
Caféseen:
28.5.2013 Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki
klo 12.00-19.00
28.5.2013 Aleksiskivenkat­u 30, Tampere klo 12.00-18.00
28.5.2013 Veturitallit, Veturitallinkat­u 6, Jyväskylä klo 14.00-19.00
(toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluj­en
kanssa)
29.5.2013 Turun yliopisto, Educarium, seminaarihuone 355, klo 13-17,
Assistentinkatu­ 5, Turku (toteutetaan yhteistyössä TYYn
Saavutettavuust­yöryhmän kanssa)
Tapahtuma on osa Euroopan nuorisoviikkoa.

      Viikon painopisteenä on nuorten osallisuuden edistäminen ja
aktiivinen kansalaisuus.

Euroopan nuorisoviikkoa vietetään 26.5.-2.6.2013. Sen
tarkoituksena on tehdä EU:n nuorisopolitiikkaa ja Euroopan
nuorisotoimintaohjelmaa tutuksi. Euroopan nuorisoviikko on järjestetty
vuodesta 2005 lähtien noin kahden vuoden välein.

      Lisätietoja Pimé Cafésta:
      nuorisosihteeri Jutta Kivimäki, 09 3960 4653, 050 569 5022,
jutta.kivimaki@nkl.fi

      . lisätietoja Youth in Action -ohjelmasta:
      . www.cimo.fi I Ohjelmat I EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in
Acti-on