Yli kilsan uinti omassa lammessa –videopostaus

Teksti julkaistu myös Näkemättä kaunis –Facebook-sivulla torstaina 9.6.2020.

”Uiminen kesäisin luonnonvesissä on ihanaa. Harvemmin kuitenkaan on mahdollisuutta uida matkaa, ei ainakaan sokeana yksin.
Kesäkuun hellepäivinä aloimme mieheni kanssa suunnitella mökkimme pihan lampeen uimarataa. Ostimme kelluvaa köyttä sekä verkko- ja katiskakohoja. Kiinnitimme pienempiä pitkulaisia kohoja viiden metrin välein köyteen ja köyden päihin isommat pallokohot merkiksi radan päättymisestä. Köyden pää sidottiin puuhun kiinni ja uimalla vietiin toinen pää radan toiseen päähän puuhun kiinnitettäväksi. Jatkoimme kelluvaa köyttä hiukan hamppuköydellä ja saimme näin 30 metrin uitavan alan suuntaansa.
-Ja voi sitä tunnetta kun pääsin uimaan matkaa!

Tyyni lammen pinta jota halkoo kelluva kysy jossa on vaalea pallo merkkinä köyden päässä. Lammen takana kasvaa metsää joka heijastuu lampeen.
30 metrin uintirata mökkilammessa

Polskutin onnellisena useampana päivänä yli kilometrin. Nenään tulvi ihania kesäisiä tuoksuja: kuiva metsäkangas, mesiangervot, ruoho vain joitakin mainitakseni. Peipot liversi, pajulinnut lauloi ja minä uin onnellisena.
Nyt sää on viilentynyt eikä ole mitään asiaa uimaan lähdepohjaiseen lampeen matkaa. Pulahdus riittää.”

Videolla tunnelmapaloja ensimmäisestä uintiharjoituksestani milloin isojen pallojen välinen matka oli epävarmalla tiedolla. Seuraavalla uintikerralla siirsin pallot köyden päihin, joten 30 metrinen köysi mahdollisti suuntaansa uida tuo 30 metriä. Uin päästä päähän 20 kertaa ja viimeisellä kerralla kymmenen kertaa. Silloin vesi oli jo viilentynyt niin paljon, että alkoi tulla vilu.

Heidi uimassa mökkilammen uintiradalla

Retkeily-ystävien vierailu – videopostaus

Viime kesänä Pienen karhunkierroksen jälkeen syntyi idea lähteä vaeltamaan se Iso Karhunkierros. Syksyllä meillä olikin muutama harjoitusleiri ja matkaan oli tarkoitus lähteä kesäkuun puolessa. Mutta kuten niin moni muukin asia peruuntui koronan vuoksi, peruuntui myös Karhunkierroksemme. Oli kuitenkin ihana saada vieraaksemme osa porukastamme kesäkuun lopulla.

Harjoittelimme kiehisten tekoa, tutustuimme riippumattoon sekä mosquito domeen. Herkuttelimme täytettyjä tomaatteja sekä grillimakkaraa ja nautimme luonnosta. Reippailemaan emme lähteneet 30 asteen helteeseen.

Leiriytymässä mökin pihassa retkeily-ystävien kanssa

Rauno siistii pihaa – videopostaus

Ostettuamme tämän mökin kahdeksan vuotta sitten Raunon ensimmäinen ostos oli raivaussaha ja siihen liittyvät varusteet. Tuolloin saha surrasikin ahkeraan ja piha siisteytyi. Sen jälkeen sahaa on tarvittu silloin tällöin. Nyt videolla pääset katsomaan miten Rauno sahaa käyttelee. Hän käyttelee myös sirppiä taitavan tehokkaasti. Ruohonleikkuri taitaa olla se vähiten ”pelottava” liki sokean käsissä.

Mökin pihan siistimistä aurinkoisessa säässä

Telttailua ja nuotiokokkailua – sisältää videoita

Ollaan jo kesäkuun puolessa. Aika menee vauhdilla, vaikka päivät eivät olekaan täynnä ohjelmaa. Olemme saaneet nauttia ihanan lämpöisistä alkukesän päivistä ja sateiden jälkeen lumoavista tuoksuista. Heti kuun alussa pystytimme teltan pihaan, jossa nukuin Oton kanssa. Purimme teltan kuitenkin sateiden tieltä pois ja nyt näinä helteinä se on aika pystyttää uudestaan.

Videolta voit katsoa miten teltan pystytys sujuu, millaisilla retkeilyvarusteilla olemme varautuneet ja miten minun ja Oton yö teltassa sujui.

Sateiden myötä metsäpalovaroitus ei ollut muutamaan päivään voimassa, joten viime keskiviikkona pääsimme kokkaamaan aterian nuotiolla parin viikon tauon jälkeen. Muutoin olemme tehneet aterioita grillissä. Sisällä hellan ääressä tai uuniruokien valmistaminen ei näillä helteillä houkuttele.

Kesäinen herkullisen näköinen annos jossa on mansikka-ilmakinkkusalaattia sekä yrttimarinoituja kanaleikkeitä puisella pihapöydällä.
Kesäinen ruoka-annos raittiissa ulkoilmassa vie kielen mennessään

Teimme nuotiokokkauksista oman videon, jossa näet miten sokkona kasvisten pilkkominen sujuu, miten Rauno toimii nuotiomestarina, mitä viiniä nautimme aterian kanssa ja vilkaistaanpa lopuksi miltä kasvihuoneessa näyttää.

Emme ole koko keväänä kyläilleet eikä meidän luona äitiäni lukuun ottamatta kyläilty. Nyt juhannukseksi saamme kuitenkin ystäväpariskunnan vieraaksemme. Haaveilimme rosvopaistin valmistuksesta, mutta metsäpalovaroitus on voimassa jälleen. Nyt jännitämmekin saadaanko ukkosien myötä riittävästi sadetta ennen juhannusta vai valmistuuko juhannusateriamme kaasugrillissä.

Äidin vierailu mökillä – sisältää videoita

Vihdoin sää lämpeni ja poutaantui pari viikkoa sitten. Perjantaina oli mukava istutella yrttejä ja kukkia, illalla nauttia kiireettä nuotiossa tehdystä ruuasta lintuja kuunnellen. Viikonlopun aikana Rauno rakensi uutta kukkalaatikkoa lehtikuusesta. Pihalla oli ihana viettää aikaa touhuten. Ja mikä parasta viime viikolla saimme äitini vieraaksemme tiistaista perjantaihin.

Heidi istuttaa parhaillaan basilikaa mökin pihalla. Valmiina omissa ruukuissaan ovat jo mittu sekä neilikka. Taustalla viheriöivä piha ja kaunis lampi.

Tiistaina ja keskiviikkona olikin ihanan lämmin. Molempina päivinä valmistimme ruuan nuotiolla. Tiistaina valmistui ahvenia joidenka kanssa parsakaalia, sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa, puikulaperunoita sekä katkarapudippi. Aterian jälkeen istuimme pitkään nuotiolla mailmaa parantaen. Nukkumaan maltoimme vasta lintujen alotellessa uuden päivän laulujaan.

Keskiviikon aterialla herkuttelimme halloumilla, pinaatilla ja valkosipulilla täytetyillä tomaateilla, pekoniin kiedotuilla parsoilla sekä puikula-perunoilla.

Herkullinen grilliateria lautasella: pekoniin käärittyjä parsoja, täytettyjä tomaatteja ja puikulaperunoita.
Kesäherkkuja grillistä

Keskiviikkona pihapuuhien lomassa kuvasimme myös videon, jossa esittelemme mökin pihan kasveja. Taidettiin olla vähän turhankin perusteellisia, sen verran pitkä videosta tuli.

Heidi ja Rauno esittelevät mökkipihan puita ja kasveja

Molempina päivinä toimin nuotiomestarina. Sain syttymään nuotion ongelmitta myrskytulitikuilla.

Heidi sytyttää nuotion Raunon opastamana

Torstaina oli selvästi koleampi ja tuulisempi päivä. Kulutimme aikaa kirjojen parissa äidin valmistaessa vuorostaan ruokaa -bravuriaan lihakastiketta. Illalla saunoimme ja rentoilimme.
Tuntui tavattoman hyvälle äidin vierailu hyvine keskusteluineen. Siitä oli hyvä ponnistaa uuteen kuukauteen.

Ajatuksia korona-tilanteesta ja tunnelmointia linnuista -videopostaus

Huomaan, että blogin päivitys on jäänyt, vaikka videoita onkin syntynyt. Jo pari viikkoa sitten tarinoin korona-tilanteesta ja linnuista auringon laskiessa mailleen. Puheideni lisäksi videolla voi nähdä valokuvia mm. metsäkirvisestä, peiposta, lehtokertusta, pajulinnusta ja kultarinnasta.

Lintuhavaintoja viileässä kevätsäässä koronamietteiden siivittämänä

Kevään ensimmäiset kylvöt -videopostaus

Viime viikolla tiistain jälkeen sää tuulistui, mutta pysyi mukavan lämpöisenä. Puuhastelua oli mukava jatkaa keskiviikkona ja torstaina. Rauno sai useamman istutuslaatikon valmiiksi ja minä pääsin kylvämään niihin ensinmmäiset siemenet. Kevääseen ja kesään kuuluu myös grilliruoka, joten toisena päivänä touhujen lomassa grillattiin. Heitetäänpä videolla teille lukijat ja kuuntelijat kysymyskin, joten olkaapa tarkkana. Ja mieluusti otamme videoistamme muutoinkin palautetta vastaan ja vastaamme kysymyksiin mielellämme.

Heidi ja Rauno kevätistutuksia tekemässä

Lämmin sää innostaa pihapuuhiin -videopostaus

Kolean vapun jälkeen olemme päässeet nauttimaan ihanista kevätpäivistä ja aloittamaan kunnolla pihapuuhat. Aamuisin olen nauttinut teestä ulkosalla ja sisälle ei oikein malta edes ruokaa laittamaan.

Tiistai oli kevään tähän mennessä lämpimin päivä. Videolla pääset seuraamaan miten se meiltä sujui

🙂
Heidin ja Raunon kevätpäivä

Rankojen sahausta ja nuotiokahvittelua -videopostaus

Olen nyt niin innoissani näistä videoinneista, että videopostaukset jatkuvat.

Viime päivät ovat olleet koleita ja suorastaan kylmiä. Sunnuntaina päätettiin kuitenkin ryhtyä pihapuuhiin. Minun sahatessa ja Raunon haravoidessa tuulikin yltyi, joten kahvi/teehetkessämme oli suorastaan kylmä. Jokunen tunti kului kuitenkin rattoisasti.

Videolla sahatessani puhun rantesta, joka on Raunon (kielellä) paikka mihin puut pinotaan, eli sahapukki ei ole rante vaan oikea Raunon termi on renkku.

Kahvi/teehetken jälkeen minä lähdin sisälle laittamaan ruokaa Raunon jäädessä vielä pinoamaan sahatut puut.

Mökkipuuhia koleassa kevätsäässä

Silmien kuivuus ja sidekalvotulehdus

Olen joskus täälläkin valittanut kuivasilmäisyydestä ja yhdistänyt sen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Ehkä jonkinlainen yhteys on, mutta ei se ihan koko totuus taida kuitenkaan olla. Olen vaivasta kärsinyt reilun vuoden enempi vähempi koko ajan, vaikka kilppariarvot pysyneet tasaisena. Tulevana perjantaina käyn vuosittaisessa laprakokeessa ja sen jälkeen voi toki asiaa miettiä uudestaan.

Oireet ovat lähinnä oikeassa silmässä. Monia eri kosteustippoja olen kokeillut, mutta silmän ärryttyä ne eivät tahdo auttaa. Syyskuun alussa kävin edellisen kerran silmälääkärissä. Tuolloin tehtiin sama diagnoosi kuin tänäänkin, sidekalvon tulehdus ja kuivasilmäisyys. Tuolloin sain antibiotti-kortisonivoidetta, joka helpottikin oireita, mutta kuurin loputtua oireet palasivat, joten uusi lääketuubi käyttöön. Tammikuun pakkaset eivät tokikaan helpottaneet asiaa, päinvastoin. Oireet pahenivat. Kotona oleva sähkölämmitys, ilmastointi, ulkona tuuli jne sai silmän vuotamaan ja öisin turpoamaan. Meillä onkin ilmankostutin pöhissyt viimeviikot ahkeraan. Varasin lääkärin viime viikon maanantaille, mutta kipeytynyt jalka siirrätti ajan tähän päivään. Nyt minulle määrättiin jälleen samaista lääkevoidetta kuuriluontoisesti ja laitettiinpa reseptille useampi tuubi, jotta voin ottaa kuurin vaivan uusiutuessa jälleen käyttöön. Tuli tunne, että vaivasta on vaikea päästä kokonaan eroon. Nyt kuitenkin nautin lääkevoiteen tuomasta helpotuksesta toivoen ettei ensi yönä tarvitsisi herätä potemaan. Olen myös harkinnut jonkin luteiinivalmisteen hankkimista, joka voisi kohentaa silmän vointia.

Silmän ollessa ärhäkkäimmillään mielessä on käynyt miete ”miksi elimen, josta ei ole mitään iloa minulle on vaivattava? Tekisi mieli poistaa koko silmä”. Kuulostaa varmasti aika raadolliselta ja hurjalta, mutta eipä nyt vakavasti ottaen sidekalvotulehdus ole syy moiseen ratkaisuun enkä sellaista kyllä oikeasti haluaisikaan.

Lähdimme äkillisestä mielijohteesta mökille viettämään pidennettyä viikonloppua torstaista maanantaihin kuun vaihteessa. Tarkoituksena oli ulkoilla paljon. Reippailua saimmekin heti mökille saapumisen yhteydessä, sillä jouduimme tavaroinemme paarustamaan umpihankea pitkin puolisen kilometriä. Voin sanoa, oli raskasta. Otto opasti kuitenkin hienosti ja käänsi meidät määrätietoisesti mökin pihaan. Tuolloin nautimme takan lämmöstä, parista punaviinilasillisesta ja illalla saunomisesta.

Seuraavana päivänä lumikengät jalkaan ja mökkitietä pitkin liikkeelle ajatellen, että kulku tapahtuu auraamattomalla tiellä umpihangessa. Kappas, ensinmmäisen mutkan jälkeen alkoi aurattu osuus. Voi kun olisimme tienneet olisimme joutuneet kulkemaan edellispäivänä tavaroinemme vain alta 100 metriä hangessa. Noh, ei muuta kuin nauttimaan reippaasta kulusta tietä pitkin. Kävelimme mökiltä lähes kolmen kilsan päähän ja takaisin. Tapasimme pari metsästäjää koirineen. Otto olisi kovasti tahtonut leikkimään. Loppumatkasta tunsin rakkojen kehittyvän vasempaan jalkaan. Muuten oli hyvä ja reipas olo. Mökille päästyämme riisuessani totesin yht’äkkiä oikeassa jalassa kiputilan. Jalalla ei voinut varata kunnolla. Alkuillan aikana kipu kuitenkin väheni enkä todellakaan osannut odottaa sellaista yötä minkä koin. Heräsin pari tuntia nukuttuani hirveään pistävään kipuun. Ei auttanut särkylääke, makuuasento oli hirvitys. En voinut nukkua. Lunta ämpäriin ja jalka sinne toi helpotusta. Kipupiste aivan jalan ulkosyrjällä kohdassa missä kantaluu vaihtuu varvasluiksi.

Rauno keitteli minulle teetä ja tarjoili siemenleipää minun kirotessa ja voihkiessa. Jäin sohvalle peiton alle Raunon lähtiessä reiluksi tunniksi lumikenkäilemään raskaaseen keliin. Nukahdin toviksi. Jalka tuntui aavistuksen paremmalta ja elättelin jo toiveita, että kiputila menisi ohi. Noh, illasta se kuitenkin paheni taas. Yön vietin sohvalla nukkuen erittäin vähän. Lumi tuntui parhaiten helpottavan kipua. Sunnuntaina peruin silmälääkärin ja jatkoin potemista. Särkylääkkeetkin loppui. Tutkin netistä jalkojen kiputiloista kertovia artikkeleita ja oireet tuntuivat täsmäävän täysin rasitusmurtumaan. Lääkäriin meneminenkin alkoi nousta varsin korkealle aatoksissa etenkin valvottuani vielä kolmannen yön. Maanantaina kuuden jälkeen lumihoidon jälkeen tapahtui jotain ja kipu alkoi hellittämään. Rauno pakkasi tavaramme ja paarustimme sen satametriä autolle. Sain särkylääkettä. Kotona oltiin puolilta päivin ja arvatkaa miten ihanaa oli nukahtaa pariksi tuntia sohvalle ja alkuillasta uudestaan.

Univelkaa oli kuitenkin kertynyt reilusti, joten väsymystä riitti useammalle päivälle. Tiistaina iltapäivästä jalalla alkoi voida varata. Pysyin kuitenkin kotona jättäen rottinkikerhon väliin ja keskiviikon asiakkaat siirtäen tälle viikolle. Koetin tehdä verkkokauppakurssin ennakkotehtäviä, mutta väsyneenä se oli aika hankalaa. Joka tapauksessa logo tuli valmiiksi ja kaikki muukin tarvittava materiaali avustajani ansiosta. Kiitos Tuula 🙂

Nyt toivon vain silmälle parempaa vointia ja ettei jalka kipeytyisi uudestaan seuraavien viikkojen aikana, sillä tiedossa on ihana mökkiviikko sekä piipahdus Kuusamoon.