Neulomuksia esittelyssä

Minua syyhyttää hirmuisesti päästä neulomaan kesällä ostetuista langoista, mutta sitä ennen minulla on jokunen kranssin päällinen neulottavana. Perjantain ja lauantain vietän Tampereen Kädentaitomessuilla ja minulta pitäisi kieltää lankojen ostaminen, sillä niin paljon niitä tuolla jemmassa on. Nyt on kuitenkin aika esitellä muutama neuletyöni.

Maaliskuussa neuloin kuudella napilla olevan kaulurin. Langat ostin viime vuoden Tampereen messuilta. Lankojen mukana sain ohjeen kauluriin. Ohjeessa käytetään tummaa ja vaaleaa lankaa. Itse tein tästä sinivihreästä liukuvärjätystä (Merino extrafine) langasta.

Viime talvena tein pelleriinin, joka onkin ollut ahkerassa käytössä. Esitellessäni sitä täällä blogissa kirjoitin myös ensinmmäisestä pelleriinikokeilustani, joka ei hymyä huulille nostattanut. Nyt loppukesästä kaivoin tekeleen Heman rohkaisemana esille.Tuskittelin mitä tekisin, sillä lyhennettyjen kerroksien purkaminen ei innostanut tuolla langalla ei sitten pätkääkään. Pelleriini on tehty Tt Cacao lenkkialpakkalangasta. Hema ehdotti, että laittaisin työn hartiahuivina myyntiin ja niin siinä kävi, että kuvan kuvatekstissä luki ”pelleriinin kaavalla neulottu hartiahuivi”. Ei mennyt montaakaan päivää kun hartiahuivi löysi uuden omistajan. Oli ihastunut työhön, joten onnellinen loppu pelleriinitarinassa 🙂

Ykki-herran lähtiessä tähtien kotiin käsityökärpänen ei suristellut pahemmin huhtikuussa. Mökillä aloittelin kolmiohuivin neulomisen keinokuituja olevasta pörröisestä langasta. Työ valmistui joskus kesällä. Lanka ei ole minun suosikkeja, mutta myyjäisissä moni on pitänyt huivin tunnusta ja sopiihan se henkilöille joita villa kutittaa. Huivi on neulottu Novitan kolmiohuiviohjeella. On todella yksinkertainen tehdä, joten sopi tuolloin työksi aloittaa kun mieli oli maassa.

Elokuussa taistelin Dropsin aaltokuvioisen kaulurin kanssa. Kavennuksissa aaltokuvio ei meinannut millään mennä oikein. Minulle oli kaava aukaistu väärin… Tai oikeammin siinä oli yhden sanan virhe ja meikäläinen täysin solmussa. Avokilta meinasi palaa päreet kun yökaudet laskin silmukoita ja kiroilin. Lopulta työ tuli valmiiksi, mutta ei siitä minun käsialalla todellakaan kauluria tullut. Kavensinkin vielä lisää kun lankaa oli jäljellä ilman aaltokuviota. Lopputulos hämmästytti minua todella, sillä neuloin ohjeen langalla (DROPS BIG DELIGHT, 100 % villa) ja puikoilla. Ymmärtäisin, jos kaulurista olisi tullut vähän löysä/iso kaula-aukkoinen, mutta, että niin iso, huoh! Pidän aaltokuviosta kovasti, joten harmitus oli melkoinen. Noh, jo Facebookissa muutama käsityöihminen lohdutti, että keeppi on ihana ja käyttökelpoinen asuste. Samaan lopputulemaan tuli avustajanikin. Noh, taivuttavahan minun oli. Myyjäisissä keeppiä on ihasteltu ja lauantaina sille löytyi onnellinen ostaja.Katsokaa nyt miten totinen olen! Onneksi jokin juttu saa minut iloisemmaksi ja pitihän Otonkin päästä rapsuteltavaksi. 🙂Täältälöytyy kaulurin ja siihen sopivan myssyn ohje. Mietin myssyn tekemistä, mutta toistaseksi tuo tappelu aaltokuvion kanssa on liian hyvässä muistissa.

Neulomukset: pelleriini ja kauluri

Pari vuotta sitten tein TT Cacaon lenkkialpakka-langasta pelleriinin. Ohje oli Kädentaitomessuilta Wanhasta satamasta Pitsi & Palmikko/Anu Paljärvi ja ohje oli kyseiselle langalle. Tein ohjeen mukaan, mutta pelleriinista tuli harvaneuloksista ja järkyttävän pitkä liepuke, ei ollenkaan sellainen kuin mallinuken yllä ollut oli. Olin todella pettynyt ja tuolla se kaapissa lojuu odottaen kohtaloaan. En ole edes kuvauttanut työtä. Harmi sinänsä, olisin voinut esitellä sen teillekin.

Minua jäi ohje kaivelemaan ja monesti olen miettinyt kokeilevani uudestaan. Tuolloin pari vuotta sitten lopetin 18. kiilan jälkeen, koska työ oli jo niin uskomaton liepuke. Ohjeessa on 22 kiilaa. Vähän minua jännitti ryhtyä uudelleen pelleriinin kimppuun ja pelkäsin siitä tulevan fiasko. Onneksi niin ei käynytkään.

Joululomalla mökillä minulla sattui olemaan Novitan Sädettä ja Rowanin Alpakka-lankaa. Päätin kokeilla millaista neulosta niistä tulisi. Neulottuani ensinmmäiset oikeat kerrokset mielestäni neulos oli aavistuksen harva, joten kiilaan otin mukaan toisen Rowanin alpakan. Neuloin kiilat siis kolmella langalla ja kiilojen välit kahdella langalla. Olin tyytyväinen neulejälkeen samalla tajuten ettei Rowanin lanka riittäisi mihinkään. Sain lankaa lisää vuoden vaihteessa, joten mökillä pääsin vielä eteenpäin aina melkein 15. kiilan loppuun asti, ja taasen lanka loppui, joten työ tauolle. Odottelin, että lankaa saapuisi Tikataan, mutta malttamattomana lopulta tilasin Titityyn verkkokaupasta langat ja ne tulivatkin seuraavana päivänä. Minä neuloin viikonlopun aikana pelleriinin valmiiksi. Kuva lauantai-illalta yhdentoista maissa. Olin istunut tuntikausia sohvalla neuloen ja päivällä aiemmin jo Silmukkasisko-tapaamisessa. Sunnuntaille jäi kaksi viimeistä kiilaa 🙂

Koska virkkaustaitoni on vielä alkutekiöissään Hema virkkasi napit pelleriiniin. Alkuperäisessä ohjeessa on vain yksi nappi, mutta päädyimme kahteen nappiin, koska lankapaljoudesta johtuen pelleriini on kohtuullisen painava yhdelle neulenapille. Kuvia saa katsoa tarkasti, jotta napit erottuvat kirjavuudessaan.Olen pelleriiniin tyytyväinen, mutta siirrytään pelleriinista kauluriin 😀

Pakkasen paukkuessa lähdin ystäväni luo opettamaan hänelle nurjaa silmukkaa, ja enhän voinut tyhjin käsin sinne lähteä. Lankalaatikolle etsimään sopivaa lankaa ja löysin: Exlusive VLNAP 100% vlna superwash schurwolle, virgin wool. Kotona ehdin luomaan silmukat. Aluksi sinisestä kaulurista piti tulla tuubihuivi, mutta ympärys jäi liian kapeaksi, joten ei muuta kuin suunnittelemaan kauluria toiveikkaana, että työtä ei tarvitsisi purkaa, ja vaikka itse sanonkin kaulurista tuli aika kiva. Toki muutakin mieltä saa olla 😀

Koska ohje on oma uskaltaudun jakamaan sen teillekin:
Mallineule:
4 krs oikeaa ja 2 kerrosta nurjaa” = yksi mallikerta
Kaulus:
”1 oikein, 1 nurin”

Aloitus:
Luo 120 silmukkaa ja neulo mallineuletta 5 toistoa. Kaulurin leveys tällöin on noin 42 cm ja pituus on noin 13 cm ennen kavennuksia.
Kavenna sitten tasaisin välein seuraavan mallisarjakerran aikana 26 silmukkaa = työssä 94 silmukkaa.
Kavenna viimeisen mallikerran aikana jälleen 12 silmukkaa = työssä on 82 silmukkaa.
Neulo seuraavaksi 4 kerrosta oikeaa ja näiden 4 (neljän) kerroksen aikana kavenna vielä 22 silmukkaa, niin että työssä on 60 silmukkaa. Työn korkeus on tällöin n. 20 cm.

Kaulus
Tee lopuilla 60 silmukalla joustinneuletta (1 oikein 1 nurin) 17 cm. Päättele silmukat.

Neuloosin tuottamaa

Avokin kolatessa istahdan tähän tietokoneelle esittelemään muutaman neuletyön.

Viime talvena ostin Snurresta ihanan pehmeän Alpakka-langan, josta huhtikuun aikana neuloin huivin. Kolme reunimmaista silmukkaa aina oikein, muutoin sileää neulosta. Puikkokoko taisi olla 5 mm Tuttavani osti syksyllä huivin äidilleen joululahjaksi ja tulleen palautteen perusteella äiti on lahjaansa tyytyväinen 🙂Langan tiedot: Lamana Cusi (Alpaca 100 %, Color 24, LOT 82188. Puikot 3-4, Made in Peru. Hoito-ohje: käsinpesu (cold), silitys 1 piste)

Syksyn projektina oli äidille lyhythihainen neule. Avokki osti langat ja minä neuloin paidan joululahjaksi. Valitettavasti kuva ei ole paras mahdollinen, mutta paita on saanut paljon palautetta äidin työskennellessä kukkamyynnissä joulun alla. Asiakkaat ovat hämmästelleet miten sokea osaa neuloa ja miten vielä on onnistunut tekemään villapaidan. No tässä todisteaineistoa teillekin 😀Langan tiedot. Tee tee Halti, Väri 0102 erä K2410, Valmistuttaja Tekstiiliteollisuus Porvoo, Made in Turkey, 80 % villaa 20% polyamidia 40 asteen pesu, silityspisteet 1, 3 puikot , 50 g = 163 m

Kuten alkuvuoden postauksista onkin ollut luettavissa, neuloosi on riehunut alkuvuodestakin hurjana. Pelleriinista ja sinisestä kaulurista kirjoittelen oman postauksen, mutta olenhan ehtinyt neulomaan paljon muutakin 🙂

Alkusyksystä eräs tuttava kyseli neuloisinko hänelle tuubihuivin. Päivällä aiemmin laitoin hänelle kuvat valmistuneesta huivista. Nyt kun olemme mökillä, mittoja ei ole saatavilla, mutta laitettuani kuvan Facebookiin käsityöt-kansioon tykkäyksiä on tippunut mukavasti. Toiveena oli, että huivin pituus olisi 130-140 cm, ja että huivi olisi ohuehko ja vaaleasävyinen. Kädentaito-messuilta Wanhasta satamasta ostin Viron villaa. Huivin neuloin 266 silmukalla 3mm puikoilla. Leikittelin oikeilla ja nurjilla silmukoilla tekemällä nurjia raitoja epäsääännöllisen säännöllisesti.

Tämä lila tuubihuivi oli yhden illan puhde. Huivi syntyi: 4 kerrosta oikein, 2 kerrosta nurin. Tätä toistin langan loppuun. Lankaa oli vain yksi kerä.Hjertegan Milano-lanka, 80% villaa ja 20% alpaca 10-12 puikot. Ite tein työn kympin puikolla.

Tammikuun viimeisen viikonlopun vietimme mökillä. Lähtöä edeltävänä iltana kaivelin lankalaatikon sisältöä löytäen Crystal-lankaa. Olen hankkinut sitä joskus käsityövimman alkutaipaleella ja pakko todeta, että en enään ostaisi. No eipä kyseistä lankaa taida Novita nykyisin edes valmistaa. Ajattelin kuitenkin, että voisin käyttää langat johonkin helppoon neulomukseen. Löytyi Novitan sivuilta kaulurin ohje johon meni kerä lankaa. Viikonlopun aikana neuloin kaksikauluria ja toivon näille vielä löytyvän omistajat.Langan tiedot: Novita Crystal (51%akryyli 18%mohair 18%polyamidi 13%polyesteri, puikot 10 tai 12, käsinpesu) Itse suihkin kaulurit 10 mm puikoilla.

Syksyn neulomukset

Jatketaan käsityöteemalla, vaikka voisinkin hehkuttaa upeaa talvisäätä. Viime sunnuntaista lähtien ollaan kyllä saatu nauttia hienoista keleistä lumipyryineen, pakkasineen, talvikeleineen.

Tänävuonna olen neulonut hävyttömän vähän, ihan harmittaa. Talvella neuloin pelleriinin, joka on edelleen nappia vaille, punaisen tuubihuivin, sinisen solmumyssyn ja siinä ne sitten olikin. Alkusyksystä opettelin ystävän luona palmikkoa ja innostuinkin tekemään veljen tyttärelle tuubihuivin Lanka: Viking Eco-Alpaca (color429, puikot 5-6, käsinpesu) Neuloin vitosen puikoilla ja sadalla silmukalla helmineuletta paitsi palmikkojen välikerrokset oikeilla silmukoilla ja palmikot samoin. Samaisesta langasta syntyi vielä myssy. Käytin Novitan solmumyssyn ohjetta jättäen solmunauhan pois. Toivottavasti yhdistelmä toimii edes hiukan kymmenvuotiaalla.

Talvella aloitin neulomaan ystävälleni ambitus-kauluria ja sain sen vasta lokakuussa valmiiksi. Kaverini on kuitenkin ollut kauluriinsa todella tyytyväinen. Neuloin Baby Merino-langalla (100% villa, puikot 2,5-3,5, 40 astetta hienopesu) nelosen puikoilla.

Tän syksyn innostus oli neulevalokranssit. Tein niitä vuosi sitten lahjaksi neljä. Neuloin kesällä yhden uuden päällisen. Syksyllä rottinkikerhossa pääsin tunnustelemaan eri tekniikalla valmistettua kranssia, ihastuin ja vinkistä innostuneena tikutin kahdeksan päällistä. Aiemminhan tein päällisen neuloen tasona oikeilla silmukoilla. Nyt teinkin pyöröpuikoilla suljettua neulosta neuloen oikein. Neuloksesta tuli paljon tyylikkäämpi ja pääällisen ompelu putkeksi jäi kokonaan pois. Enemmän valoja ja muhkeampi päällinen. Tein kransseja 40 ja 80 valolla. Olen laittanut Facebookiin kuvia kransseista ja saanut positiivista palautetta. Lahjaksi niitä meni mm. parille asiakkaalle, ystävälle, ratsastuksen ohjaajalle, valokuvien kuvailijalle, yhteistyökumppanille ja oman mökkimme seinälle. Yksi jäi toistaseksi ilman omistajaa.

Otin tänne mökille mukaan langat tuubihuiviin ja ponchoon. En ole vielä neulonut kerrostakaan, mutta saatuani tämän postauksen julkaistua keitän teetä ja aloitan. Olen odottanut hetkeä milloin kuunnella kirjaa kaikessa rauhassa samalla neuloen, ja tänäiltana on se hetki, yes! Avokki nimittäin jo tuolla unituhisee <3

Käsityökuulumisia

2014 vuoden yhdeksän kuukautta alkaa olla taakse jäänyttä elämää ja näinä kuukausien aikana on valmistunut ikävän vähän käsitöitä. Täälläkin olen maininnut monesti neuloosin oireettomasta vaiheesta. Talvella neuloin pelleriinin johon petyin suuresti. Siitä ei tullut laisinkaan sellainen kuin piti ja siihen nappi on edelleen laittamatta. Itse asiassa koko nappia ei ole vielä edes valittu. Aloitin samoihin aikoihin (muistaakseni) ystävälleni ambitus-kauluria ja sekin on edelleen kesken. Viime aikoina olen sitä kuitenkin innostunut neulomaan ja se alkaakin olla viimeisiä kerroksia vaille valmis. Lauantaina matkustan Opaskoirayhdistyksen hallituksen jäsenenä yhteyshenkilöpäivään Tampereelle ja uskonkin, että päivän aikana kauluri valmistuu.

Palmikosta innostuin kovasti ja ystävätreffauksen jälkeen alotinkin seuraavana päivänä tuubihuivin. Palmikon tein oikein, mutta idiootti kun olen en tajunnut, että palmikon kohta neulotaan myös välikerroksissa aina oikein. Tikutin helmineuletta ja eihän palmikko sen seasta näkynyt ja lankakin loppui vähän kesken, joten purkoosi valtasi oireineen. Aloitin tuubin uudelleen. Uskoakseni nyt siitä tulee valmistakin. Näemmä kantapään kautta oppii parhaiten kun ei ohjeistusta kerran tajua. HUOH!

Pari viikkoa sitten siivosin lankalaatikoita ja merkkailin lankojen vyötteisiin ja pusseihin pistekirjoituksella sen mitä ilman näköapua pystyin. Maanantaina avustajan kanssa tehtiin merkkaukset loppuun. Ja voi jestas kuinka paljon on tullut osteltuakin kaikenlaisia lankoja, joten syytä olisi aloittaa raivoisa lankalaihis. Lankojen paljous alkoi melkein ahdistamaan. Onneksi sunnuntaina Kädentaitomessuilta ei tarttunut lankoja lisää. Seuraava vaaran paikka on marraskuun Kädentaitomessut Tampereella. Siirsin muuten lankalaatikosta keskeneräiset villasukat neulekoppaan toiveena saada nekin tehdyksi valmiiksi ja olen silloin tällöin muutaman kerroksen saanut neulotuksikin. Sukat ovat lojuneet ihan liian pitkään tekemättöminä ja sen toisen sukan kantapää hirvittää, osaanko sitä tehdä enään. Täytyyhän mun kuitenkin saada valmiiksi mun ekat sukkanikin.

Olen sentäs jotain tänä vuonna saanut valmiiksikin. Maaliskuussa esittelinkin lasihelmistä tehdyn korun ja verkkolangan sisään pujotellun Silmukkasisko-korun postatessani korumiitistämme. Tarkoitus on ollut kokoontua uudelleen korujen merkeissä, mutta on vaan jäänyt ja jäänyt. Muutenkin Silmukkasisko-tapaamisissa on ollut hiukan hiljaista viime aikoina. Maanantaina tavattiin pitkästä aikaa pienellä porukalla ja lyötiin muutama tapaaminen ja tapahtuma kalentereihin, joten eiköhän käsityökärpänenkin pysy taas paremmin hengissä. Mutta niihin ”kälysiin” valmistuneisiin töihin. Lopputalvesta neuloin solmupipon vai oliko lie viralliselta nimeltään solmu myssy. Joka tapauksessa ohje on Novitalta. langat: Isoveli Novita (75%villa 25%polyamidi, puikot 5-6, 40 astetta hienopesu) ja Kotikulta sukkalanka (40%villa 35%akryyli 25%polyamidi, puikot 4, 40 astetta hienopesu)
Myssyn alareuna, solmunauha on neulottu ohuemmalla langalla. Nyt en enään muista neulottiinko vielä joustinneuleosuus samalla ja vaihtuiko lanka silloin vai vasta joustinneuleen jälkeen. Onpa siis järkevää esitellä puoli vuotta sitten valmistuneita. Tässä vielä kuitenkin toinen: tuubihuivi Lanka: Drops you limited edition yarn (55%alpakka 40%villa 5%pellava, puikot 5, käsinpesu)
En ole huiviin täysin tyytyväinen, päättelyssä olen päättänyt hiukan liian napakkaan ja se minua häiritsee.

En ole koskaan kuvitellut itse käyttäväni frilla-langasta tai vastaavista tehtyjä huiveja. Uuden oppimisen innossa olen kuitenkin moisia hörhelölankoja ostanut ja valitettavasti niitä on vieläkin jäljellä. En raski niitä hävittää, joten olen neulonut niitä välineulomuksina. Näistä kahdesta on vyötetiedot kadoksissa, mutta molemmat ovat täyttä tekokuitua. Valko-harmaa-musta huivi on Novitan frillalanka ja tuon sinikirjavan huivilangan valmistajasta ei hajuakaan. Tuon sinikirjavan olen neulonut ainakin kolme-neljä kertaa. Aina ja aina siitä putoili silmukat kunnes vihdoin se valmistui alkusyksystä. Novitan frillan neuloin juhannuspäivänä.

Mökillä elokuisena iltana innostuin neulomaan valokranssiin neulepäällisen. Tein päällisen isoimman kehyksen mukaan 56 silmukalla ja arvatkaa vaan oliko se mun kehikko sitten se. No ei todellakaan, oli keskikokoinen, joten päällisestä tuli liian iso. Kotona ompelin sen paikoilleen ihmetellen miksi neulos ei asetu nätisti renkaaseen. No ihan liian kauan kun viimeksi olen renkaita käsitellyt ja muistin väärin. HOH-HOH. Taisinpa saada kotiinkin oman kranssin, koska ei tätä voi lahjaksi antaa.

Tän kuun alussa aloitin rottinkikerhon, joka on aina tiistaisin. Nyt olen ollut tosi kriittinen käsitöihini enkä käden jälkeen kovinkaan tyytyväinen. Tämä pyöreä kori on kuitenkin sellainen mihin voin olla tyytyväinen. Kori on punottu kolmella rottinkinauhalla aina kahden edestä ja yhden takaa. Päättely on tehty letitystekniikalla. Korikerho on ollut nyt neljästi ja kuvassa oleva kori on eka valmistunut työni. Olen tehnyt koreja peruskouluikäisenä, joten homma oli entuudestaan vähän tuttua. Eilen alotin jo kolmatta koriani ja ohjaaja kysyikin minulta toissakerralla pyytäessäni rottinkia punoessani jatkuvasti lisää ”syötkö sinä niitä”. :D:D Olen ilmeisesti sitten aika nopsa tekiä. Nyt en uskalla koreista enempiä paljastella, koska joulupukki pyysi pitämään toistaiseksi suuni kiinni, joten olen kiltti ja tottelen.

Pari viikkoa sitten alkoi myös keramiikka, joka on myös tiistaisin ennen rottinkitöitä. Ensinmmäisellä kerralla tutustuimme tiloihin ja ohjaajalta sain noin kilon möykyn hienojakoista vaaleaa pilkullista savea. Ohjeistus oli ”anna käsiesi tehdä, katsotaan mitä savi kertoo ja minkä muodon se saa”. Minä tein työtä käskettyä. Kokeilin tehdä kapeita makkaroita, mutta ei minun tekniikalla tulos tyydyttänyt minua. Lopulta tein pohjalevyn, jonka pitkille sivuille pyöritin pallot ja päätyihin eräänlaiset lenkit. Pallojen päälle ”makkaranauhat”. Valitettavasti työstä ei ole kuvaa, joten joudutte odottelemaan kun aikanaan se on raakapoltettu, lasitettu ja poltettu 🙂

Kuvaa ei ole eilisestäkään työstä. Ajatuksena oli tehdä itselleni teemuki pajan teehetkiin. Teemukista tulikin tarjoilukippo. Harjoittelin nipistelytekniikkaa ja sainkin pohjan ja reunat aika sileiksi. Muotoilin työtä ehkä hiukan liian kauan ja kupin reunat kuivahti ja alkoivat halkeilemaan. Ohjaajan mielestä työ oli kuitenkin hyvin koossa ja muutoin hyvin tehty. Jospa ens kerralla saisin sen teemukin aikaan :D:D

Nyt taidan hetkeksi istahtaa neuleen ääreen rentoutumaan. Huomenna Harmaakuonolla on lääkäri, jota jännitän. Iho-oireita ja vanhus nilkuttaa vasenta etutassuaan, koska kyljessä oleva patti estää oikeaa liikerataa. Ainakin meillä on sellainen käsitys. Nyt arvioidaan koiran kunto ja katsotaan mitä voidaan tehdä ja mikä on koiran hyvinvoinnin ja loppuelämän kannalta järkevää. En halua rakkaan ystävän joutuvan kärsimään, mutta jotenkin minusta tuntuu ettei ole vielä Harmaakuonon aika, joten ehkä huomenna ollaan viisaampia ja pystytään tekemään oikeat päätökset koiran kannalta ammatti-ihmisten tukemana.

Kesäkuulumisia :)

Matkalla mökille ostin laatikon mansikoita ja niitä putsatessa muistui mieleen äidin tarina asiakkaasta, joka osti mansikoita ja seuraavana päivänä tuli vihaisena valittamaan mansikoiden olleen pilaantuneet. Äiti oli ollut kummissaan ja saanut kuulla asiakkaan putsatessa marjoja hänen käsiensä värjääntyneen punaisiksi 😀 Niinpä taisi minullakin värjääntyä kantoja poistaessani :D:D Mutta mansikat olivat makeita, kiinteitä ja tuoreita. Taisipa omaan suuhun livahtaa ainakin litra mansikoita.

Perunamaalla potut aloittelevat kukintaansa ja varhaispottupenkissä kukkivat jo, joten tällä lomapätkällä päästään herkuttelemaan oman maan perunoita. Myös musta- ja punaherukat kypsyvät varmastikin viikon aikana kuten myös karviaiset. Niitä onkin paljon. Yrttipenkistä pinaatista on jo eka sato kerätty ja tammenlehtisalaattiakin maisteltu. Basillika, rukola, persiljia ovat jääneet todella pieniksi, mutta herne kasvaa hyvin. Viime perjantaina pistelin tukikepit ja langat niille. Tomaatit kepitettiin jo kesäkuun lopussa.

Vietimme viime viikon mökillä kahden ystävämme vieraillessa täällä. Ti-to – välillä saimme seurata Oton ja sen työtoverin Aidan relausnujuamisesta. Koirat jatkuvasti painivat, kirmasivat Harmaakuonon niitä komentaessa, ja yrittipä vanhuskin välillä leikkiin mukaan ryhtyä etenkin jos koirilla oli keppi vedossa. Se onkin melkoinen näky ja kuulu kun kolme koiraa repii samaa keppiä jokainen eri suuntaan 😀

Lauantaina saapui Viki-opas emäntänsä kanssa. Nytkin leikkimistä riitti. Suoranaista painimista oli aika vähän, enemmänkin ajettiin toisiaan takaa. Siinä koirien touhuja seuratessa vaihdettiin ihmisten kesken kuulumisia, uitiin, syötiin grilliruokaa, saunottiin ja istuttiin nuotiolla. Päivät meni vauhdilla ja molempia ystäviä oli ihanaa tavata ajan kanssa. Sunnuntaina olikin väsymystä ilmassa, sillä istuimme Tiinan kanssa nuotiolla pitkälle yöhön. Tänäkesänä tuo nuotio on ollut ystävien juttelupaikka ja todella toimiva sellainen 🙂
Kyllähän viikon aikana saatiin myös hommia tehdyksi; avokki leikkas nurmikon ja poraili pari kiveä kiviporallaan mun laittaessa marjapensaisiin linnunpelättimiksi foliosuikaleita ja kepitellessä herne jne.

Kaupungissa viivyin sunnuntai-illasta tähän päivään. Aamulla pääsin pitkästä aikaa ajelemaan tandemilla, ei edes pikkusade tahtia haitannut. Tehtiin Virvan kanssa tunnin lenkki 14.3 km. Ihanaa oli päästä liikkumaan! Heinäkuun liikkumiset ovat olleet todella vähissä. Onneksi maalipallohuuman keskeltä pääsin kuun alussa Lauran kanssa hikoilemaan kuntosalille ja spinnupyörän selkään.

Mutta näinä viikkoina mökkeilyn lisäksi on mahtunut paljon mukavia asioita. Kesäkuun viimeisenä lauantaina lähdimme Silmukkasiskojen kanssa Tallinnaan. Sääkin oli meille suosiollinen kuten myös ystäväni polttariseurueelle. Tallinnassa kiertelimme vanhassa kaupungissa pääosin pienesti shopaten. Istahdimme aurinkoiselle terassille viinilasillisille, jonka jälkeen tallustimmekin syömään. Aterian jälkeen vain kuljeskelimme ja kävimme joissakin lankakaupoissakin. Yhtäkään lankaa en ostanut. Niitä on nurkissa niin paljon ja kun tämä neuloosi on viettänyt hiljaiseloa, ei mitään järkeä ostaa uusia lankoja ennen kuin neuloosi oirehtii taas. Tosin nyt olen tehnyt jonkin verran kauluria, vielä kolme levennyskerrosta ja välikerrokset, mutta loppusuoralla ollaan.

Tuo lauantai oli pitkä päivä. Treffattiin satamassa 7.15 ja kotona olin kahdelta yöllä, sillä lähdin vielä polttariseurueen illan viettoon. Joimme sankarin kotona kuoharia ja kävimme puistossa istuskelemassa. Päivällä aiemmin polttarisankari pukeutui penisasuun ja kulki Bride-kulkueessa, nautiskeli herkkuja lahtelaisessa ravintolassa ja oluita oluttapahtumassa. Heidän palatessaan Lahdesta minut napattiin kyytiin ja keskustassa hengailun/biletyksen sijaan minulle sopi puistoilu mainiosti. Seuraavana päivänä oli taasen väsyä ilmassa ja syksyinen sadesää. Oton ja Aidan nujuamista (koira meillä hoidossa) oli viihtyisää seurata ja ihanaa nähdä niin onnellinen morsian polttaripäivästään hakiessaan koiransa kotiin.Seuraavana lauantaina vietettiinkin häitä maaseudun rauhassa. Juhla oli rento ja ihanasti hääparin näköinen. Oli huippukivaa tutustua uusiin ihmisiin ja nauttia kesäillasta.

Halusin ostaa juhlaan uuden mekon. Ostin mekon, jossa vaalea pohja ja sinisiä kuvioita. Tahdoin myös uudet juhlakengät ja ostin elämäni ekat kiilakorkokengät ja kylläpä ne oli tukevat kävellä, vaikka olivatkin korkeat korot 😀 Meikäpätkälle tuli lähes kymmenen senttiä pituutta lisää. Tuona vaateshoppailupäivänä tapasin Marjan. Söimme Silvopleessa herkullisen kasvisaterian. Kierreltyämme lähialueella käyden mm. Ekolossa palasimme jälkkärille. Söin elämäni ekan raakakakkupalan, tiramisuherkun ja hyvää oli. Oli myös aika kallis, jos vain palan kokoa katsoo, mutta tuhtia täyttä tavaraa ja vieläpä terveellistä.

Maanantaina vietimme ihanan illan juhlien Lauran synttäreitä Silmukkasiskojen kesken. Laura oli leiponut herkullisen gluteeinittoman juusto-rahkakakun, NAM ja nam! Ja kyllähän me neulottiinkin, kuulemma kuvatodisteita on 😀 On siis kädet tehneet muutakin kuin pistänyt herkkuja suuhun 🙂 Seuraavaa Silmukkasiskomiittiä ei ole sovittu, mutta toivottavasti pian. Syksylle on suunnitelmia mm. Tampereen kädentaitomessut ja shoppailupäivä Porvoossa.

Viime postauksessa olin maalipallohuumassa, josta kai olen aika hyvin selvinnyt. Toki edelleen harkitsen menisinkö kokeilemaan miltä pelaaminen pitkästä aikaa tuntuu. Mm-kisat pelattiin päätökseen 5.7. Suomen miesten pelatessa Brasiliaa vastaan loppuottelussa. Brasilia oli tyly kisaisännille vieden ottelun tylyin numeroin 9-1. Mutta Riion paralympialaisiin paikka tuli, joten varmasti sinne jäi nälkää ja kovasti. Eipä siis muuta kuin kovaa treeniä jatkossakin!

Joululahjaneulomuksia

Olipas mukavaa neuloa joululahjoja. Ja ylipäätään ostettuja lahjoja tuli annettua aika vähän. Ja ne mitä ostin, ostin muilta käsityöihmisiltä. Massatuotannolla tuotetut materiat jäi siis kauppaan. Mehiläisvahakynttilät, neulomukset ja neulevalokranssit oli tämän joulun muistamisien selkeät teemat. Tässä nyt ”esittelen” neulomani tuubihuivit, kaulurit ja ponchot, jotka annoin lahjaksi.

Tuubihuivi ystävälle
Langat: Novitan Teddy ja Säde
Teddy (45% villa, 55% keinokuituja, puikot 7-8, käsinpesu)
Säde (58% akryyli, 28% polyesteri, 7% mohair ja 7%polyamidi, puikot 5, käsinpesu)
Alkuperäisessä Novitan ohjeessa tuubihuibi neulotaan tasona koko ajan oikeaa neuloen ja päät ommellaan yhteen. Koskapa en koe ompelemisen olevan vahvuuksiani tein huivin pyöröpuikolla suljettuna neuleena:
100 silmukkaa/8mm pyöröpuikko
1 kerros oikein
2 kerros nurin
Kerroksia 1 ja 2 toistetaan kunnes huivi halutun korkuinen. Aina vähän jänskättää miten värien yhdistely onnistuu. Minulla oli kaksi kerää vaalean harmaata ja neljä kerää mustaa Sädettä. Mietin mitä langoista tekisin ja muistin hämärästi joskus nähneeni Novitan sivuilla ohjeita missä kahta eri lankaa on yhdistetty samaan neulokseen. Muistini ei pettänyt, löysin kuin löysinkin tuubihuivin ohjeen missä Teddyä ja Sädettä. Pohdiskelin mielessäni, että yhdistämällä Yön sinisen Teddyn ja mustan Säteen, luultavasti ei synny toimivaa väriyhdistelmää. Kyselin Facebookissakin mielipidettä voisiko vaalean harmaa toimia yön sinisen kanssa. No tässä lopputulos. Mitä sanotte? Toimiiko?

Toisen tuubihuivin neuloin teetee blanka-langasta (50%villa 47%akryyli 3%polyesteri, puikot 10-12, käsinpesu 30 astetta) Loin 80 silmukkaa 12 mm pyöröpuikolle. Neuloin 1-2 kerrokset oikeaa ja 3-4 kerrokset nurin. Näitä toistin kunnes huivi halutun korkuinen. Lankaa meni kaksi kerää. Väri ei pääse kuvassa oikeuksiinsa, mutta väriä kehuttiin Silmukkasiskojen toimesta syyskuisilla Kädentaitomessuilla – viininpunaista hopeakiilteellä. Joka tapauksessa lanka on ihanan pehmeää ja helppoa neulottavaa. Huivi syntyi illassa. Toivottavasti lahjan saaja (peesari/työparini yhteyshenkilötoiminnassa) ei hätkähdä kiilteestä.

Toiselle työparille ostin Helsingin Messukeskuksesta Outlet-messuilta puisen pannunalusen, jossa kolme kalaa rinnakkain sekä Pukin pusu-nimistä vihreää jouluteetä. Tiedän hänenkin arvostavan itse tehtyä käsityötä ja pitävän teestä.

Ne jotka ovat käsityöjuttujani seuraillut jo vuoden alusta tietävätkin, että taistelin Ambitus-kaulurin kanssa, jota neuloin avokille viime talvena. Ensiksi levennyksissä tehdessäni nurjia levennyksiä neulokseen tuli liian isoja reikiä. Erään Silmukkasiskon kanssa kuitenkin ongelma ratkesi ja opin tekemään levennyksen siten ettei neulokseen jää reikää. Seuraavilla levennyskerroksilla sekoilin silmukoiden kanssa ja olipa lankakin haljennut ja aiheuttanut hämäännyksiä… Lopulta avokin Ambitus valmistui. Jo tuolloin talvella päätin, että haluan tehdä kaulurin uudestaan. Niinpä alkusyksystä tartuin tuumasta toimeen 😀 Neuloin alkuperäisen aloitussilmukkamäärän mukaan (alottaen 116 silmukalla, avokin kauluri alkoi 96 silmukalla). En vaihtanut puikkoa suurempaan levennysten alkaessa. Annoin mennä koko kaulurin 3.5mm puikolla. Lanka: Sandnes alpakka (100%alpakka, puikot 3,5, 30astetta hienopesu)
Nyt levennyksetkin onnistui lähes ongelmitta. Kolmannella levennyskerroksella sekoilin yhdessä kohden, mutta onnistuin itse korjaamaan sotkuni 😀 AALTOJA! Toivottavasti kaulurista on urheilijaystävälleni iloa treenatessaan Suomen talvessa ja alkukeväässä.

Ja kun ilmeisesti olen hullu tein vielä kolmannenkin Ambituksen lapsuuden ystävälleni. Hän toivoi pinkkiä kaulaliinaa viime vuonna. Tuolloin en löytänyt tarpeeksi pinkkiä ja harputtelin vaaleanpunaisen huivin. Nyt marraskuussa järjestellessäni lankalaatikoita ”löysin” kaksi kerää 100% merinovillaa, jota olen Haapsalusta ostanut. Samaa lankaa kuin avokin kaulurissa, avokilla vaan mustaa. Alunperin kai ajatus oli tehdä jotain mihin tulisi molempia värejä, mutta suunnitelmat muuttuvat 😀 Näin ystäväni sai suklaa-chiliteen lisäksi pinkin kaulurin 🙂 Tein kaulurin alottaen 116 silmukalla ja levennysvaiheessa vaihdoin 3mm puikon vahingossa 4mm, (piti olla 3.5mm), mutta tajusin vasta kun olin jo ahkeroinut levennyskerroksia useamman, joten päätin tyytyä hivenen harvempaan neulokseen. Toivottavasti kauluri kuitenkin lämmittää riittävästi.

Pohdin kovasti mitä voisin tehdä veljieni lapsille. Kyseltyäni äideiltä päädyin tytöille tekemään joustinneuleponchot. Nuoremmalle (9v) tein ponchon, jossa pääväri on lila ja yönsiniraidat levennyksien kohdalla. Raidan neuloin viiden kerroksen levyiseksi ja levennyksen neuloin kolmannella kerroksella raitaa. Toisen veljen tytölle (13 vuotta) neuloin aikuisen koolla, eli alottaen 60 silmukalla kun tuossa pienemmässä aloitin 56 silmukalla. Värit laitoin myös toisinpäin, joten pääväri sininen. Raidat tein nyt seitsemän kerroksen levyisiksi ja neljäs kerros raidalla oli levennyskerros. Teddy-lankaa (yönsini- ja punaliila) on jäljellä molempia ainakin kolme kerää, sinistä saattaa olla neljäskin. Nyt kuitenkin joustinneuleponchoista ja Teddy-langasta pieni tauko. Olen tehnyt tänä vuonna kuusi joustinneuleponchoa ja yhden oman sovellukseni joista kahdessa on ollut muuta kuin Teddy-lankaa. No tottahan teen ponchojakin lisää, tarvittaessa, mutta vasta ensi vuoden puolella 😀

Kädentaito-messut Tampereella

Ei sitten olleetkaan ihan pienet messut 😀 :O NELJÄ ISOA HALLIA, jos lasketaan myös Kivi ja Korut-tapahtuma mukaan. Ja vaikka ei laskettaisikaan, silti hengästyttävän isot messut. Viikolla aiemmin tutkaillessani näytteilleasettajien luetteloa sain pienen aavistuksen messujen koosta. Siitä huolimatta väen paljous ja hallien koko yllätti.

Lauantaiaamuna lähdimme matkaan kolmen Silmukkasiskon kanssa. Neuloin reippaana tyttönä kauluria koko matkan ajan. Messukeskuksen tuntumaan päästyämme järkytyimme autojen paljoudesta. Parkkipaikat olivat täynnä. Yllättävän nopeasti kuitenkin saimme ostetuksi messuille liput ja takit narikkaan.

Ensiksi suuntasimme C-halliin, joka oli kait se toiseksi isoin halli. Etenimme hiljalleen standilta toiselle. Novitalla oli iso messuosasto ja siellä myös hirmuisesti väkeä. Ostin sieltä veljieni tyttärien lahjoihin lankaa, mutta nyt viikolla tulikin ilmi, että väärän väristä. Nyt on pakko saada oikeaa lankaa mahdollisimman pian, jotta saan neulomukset valmiiksi ajoissa. Huomenna olen menossa Helsingin messukeskuksessa oleville messuille missä myös Kädentaito-puoli. Kauhukseni totesin ettei Novita ole siellä, joten lankaongelma ei ratkennutkaan niin kätevästi kuin toivoin. Päätin nimittäin tytöille neuloa ponchot ja olisin tarvinnut lisää Teddy-langasta punaliilaa, mutta joko minä ymmärsin värien kuvailut väärin tai Sisko langan värin mitä hain. Yön sinistä Teddyä on nyt sitten muutama kerä lisää ja sitä on ennestäänkin ponchoihin riittävästi. Mutta, toivottavasti pääsen pian ostamaan punaliilaa ja ehdin saamaan ponchot vielä valmiiksikinNovitalla oli kahdella eurolla pyöröpuikkoja ja virkkuukoukkuja. Ostin 4mm ja 5mm pyöröt bambusina. En oikein muilla nykysin haluaisi neuloakkaan. Toki messuilla oli paljon muitakin firmoja, jotka myivät lankoja lankojen hintojen vaihdellessa suuresti. Sorruin ostamaan mm. lenkkimohairia punaisena, sekä löysin sopivat langat kaverini kauluriin. Pari joululahjaakin sain ostetuksi. Avokille löysin 100% merinovillaa olevat karvatossut tummanharmaana. Täydelliset mökkikäyttöön :d

Päivän aikana pidimme kaksi taukoa. C-hallin kiertämiseen meni monta tuntia. Katselimme mm. miten mehiläisvahaöljystä piirrettiin kortteihin kuvia. Monilla oli erilaisia näytöksiä käsityötekniikoista. Paljon niksejä paperiaskarteluun, korttien tekoon. Esiteltiin keramiikkaa, helmikorujen valmistusta jne. Paljon myös vaate- ja sisustusmyyntiä koruja unohtamatta. Siinä Siskojen opastuksessa kulkiessa huomasi heidän luetellessa mitä kaikkea on, luettelo alkoi toistamaan itseään.

A-halli, joka oli isoin halli piti kiertää jo vähän valikoiden ja joutusammin. E-hallia ehdimme hiukan vilkaisemaan. Siellä olisi ollut ruokia. Suklaata ostinkin. Sitten messut sulkeutuikin siltä päivältä. Eli, yksi päivä ei riitä perusteelliseen kiertelyyn, mutta ihana päivä siitä huolimatta.

Mukava päivä jatkui majottautumisella Omena-hotelliin. Matkan varrelta piti parin Siskon napata parit Ceo-kätköt :D:D ja hotellihuoneisiin vietyämme tavarat he lähtivät viemään auton parkkiin ja palatessaan kätköilemään. Me jäätiin toisen Siskon kanssa neulomaan.

Siinä neuloessa nälkä keräili voimiaan ja lähdimmekin Plehnaan syömään, jossa olikin herkullinen ruoka ja todella ystävällinen palvelu.

Hotellille palatessamme etsiskelimme tovin jotain web-kameraa, joka liittyi Ceo-kätköilyyn. Siltä erää kameraa ei löytynyt, mutta aamulla tytöt löysivät sen. Kätköily ilmeisen koukuttavaa :D:D Ehkä itsestäkin, jos olisi voinut jotenkin osallistua etsimiseen.

Jäin nukkumaan aamulla parin Siskon suuntaessa kätköjä etsimään. Aamupalan jälkeen neuloimme ennen ”lähtökahveille” menoa ja sainkin kaulurin tehdyksi levennyksiin asti kotimatkan aikana. Sää oli tuulinen Einon riepotellessa vähän kaikkea. Auton ratista sai varmasti pitää lujasti kiinni. Joka tapauksessa hieno viikonloppu Silmukkasiskojen kanssa. Ihanan kärsivällisesti he opastelivat minua ja kertoili mitä kaikkea messuilla on, lukivat ruokalistoja jne.

Kotona oli hiljaista, sillä avokki oli mökillä koirien kanssa. Sunnuntai-iltana ei rapissut tassut eikä koirat huokailleet, eikä avokkikaan äännellyt… Katselin telkkaria ja neuloin neulekranssiin päällistä. Sen sainkin maanantai-iltana valmiiksi. Nyt puikoilla on jo toinen päällinen ja kauluriin eka levennys tehty. Tuo väärien lankojen osto harmitti ja lamaannutti hetkeksi käsityöt. Tiistaina töiden lomassa loin silmukat ponchoon ja neuloinkin muutaman kerroksen. Eilen valitessani lankoja mukaan päivän tohinoihin, totuus valkenikin KAIKKI onkin Yön sinistä… Mutta näitä sattuu ja kyllä nuokin langat tulee varmasti neulotuksi. Nyt kuitenkin treffailemaan Nukkumattia, jotta jaksaa messuilla ja illalla vielä raakasuklaa-kurssille.

Viikon teema KÄSITYÖT

Vaikka viikko on vasta puolessa on jo nyt selvää, että käsityöteemalla mennään. Työrintamalla on kovin hiljaista huomista lukuun ottamatta, joten on ollut aikaa paljon tehdä käsillään. Tosin eilinen meni vähän harakoille menkkavitutuksen ja harmaansään ahdistuksessa. Onneksi sain jonkin verran neulottua kauluria, joka menee pukin konttiin samalla kun kävin äänilehtiä läpi, mitä artikkeleita niistä haluan säilyttää ja mitkä menevät suorilta roskiin. Tarkotus oli tehdä mehiläisvahakynttilöitä, tumman vihreästä mehiläisvahasta kuusen muotoisia kynttilöitä. Maanantaina avokin ja Aa:n shoppaillessa tein hunajan värisiä keskipitkiä ja pitkiä kynttilöitä. Avasin ruokailutilan ikkunasta säleverhot ja nostin ne ylös, annoin auringon paistaa sisään. Tuli ihan kevättalvinen olo, vaikka marraskuun alkupuolella ollaankin. Oli kiva fiilis ahkeroida kynttilöiden parissa ja hunaja-levyt jo loppuivatkin. Nyt kuuset odottaa vielä tekiäänsä :D:D

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä loin silmukat tuubihuiviin, jossa neulon Yön sinisellä Teddy ja vaalean harmaalla -Säde -langoilla. Tuolloin alotin myös tuon pinkin kaulurin, joka menee lapsuuden ystävälle joulumuistamisena. Noiden kahden neuleen välillä olen näinä päivinä sitten vaihdellut. Tuubihan tulee nopsaan, koska Teddy on niin paksua lankaa ja mukana kulkee vielä toinenkin lanka. Kauluria väännän 3mm puikoilla, joten ei ihan niin nopsaan synnykään. Ja kyseessä on tuo Ambitus-kauluri, mutta vielä en ole levennyksissä. Kahdella aikaisemmalla kerrallahan olen niiden kanssa takunnut. Nyt jännittää miten käy. Joko olisin oppinut???

Jo kesällä neuloin ekan neuleen paperinarusta, joka tulee valokranssiin. Tein neuloksen 56 silmukalla ja 12 mm puikoilla aina oikeaa-neulosta kunnes neulos 50 cm korkea. Nyt viimeksi ollessamme mökillä sain aikaan toisen neuleen ja kolmattakin alotin. Siinä oli vaan vääränlaista paperinarua, joten se neulos ei toiminut. Joka tapauksessa olin tänään kaverini luona tekemässä kaksi valokranssia valmiiksi. Aika sujahti nopsaan ja mukavasti teetä hörppien ja käsitöitä tehden.

Ensiksi led-valot kieputellaan renkaan ympärille, tulee renkaan koosta riippuen kaksi tai jopa kolmekin kierrosta. Paperinarusta neulottu neulos taitellaan kaksinkerroin ja ommellaan käsin putkeksi renkaan ympärille. Ompeleen ei tarvitse olla kovin tiukka. Ja kun putki on valmis se venytetään renkaassa kohtaamaan päät ja ne ommellaan lopuksi yhteen. Led-valot, jotka kransseissa ovat toimivat paristoilla, 4 aa-paristoa. Tokihan kranssiin voi laittaa myös sähköllä toimivat valot. Kävin ostamassa valot heti lokakuun alussa ja silloin ei vielä kaikki jouluvalovalikoimat vielä olleet saatavilla. Avokki ja Aa toivat maanantaina oikeanlaista paperinarua, joten pariin kranssiin pitäisi vielä neulokset neuloa.

Jos alkuviikko on mennyt käsityöjuttujen merkeissä, niin menee loppuviikkokin. Huomenna ehtii ehkä vähemmän, mutta lauantaiaamuna matkaamme ihanien Silmukkasiskojen kanssa Tampereen Kädentaito-messuille. Eilisiltana kävin tapahtuman kotisivuilla ja kyllä taitaa olla luvassa paljon kaikkea ihanaa langoista ja uusista ideoista alkaen. Osaakohan sitä olla järkevä? Jos olisin fiksu, mutta kun en ole… En lähtisi koko messuille. Lauantaina järjestelin lankalaatikkoni ja totesin niitä olevan ihan kohtuullisen paljon. Järkeväähän olisi neuloa entiset pois ja sitten vasta harkita uusien ostoa, mutta kun… mennään messuilemaan, niin… Voih!!! Tää taitaa kuiteskin olla aika ihanaa hulluutta ja moni neuloosista kärsivä varmasti tunnistaa oireet???

Kolmen ponchon kuukausi :)

Lokakuun aikana valmistui kolme ponchoa, joten eiköhän hetkeksi ole ponchoja neulottu riittävästi :D:D

Ystäväni pyysi minua jo kesällä neulomaan äidilleen joustinneuleponchon Talvella neuloin samoilla väreillä joustinneuleponchon Teddy-langasta. Nyt levennykset on neulottu punaliila-langalla. Työ aloitetaan 60 silmukalla ja levennykset tehdään viimeisestä oikeasta silmukasta ennen kahta nurjaa, ja jälkimmäisen nurjasta silmukasta. Eli, tuo kaksi nurjaa pysyy samana koko työn läpi. Oikeat silmukat lisääntyvät ja näin oikeasilmukkaraidat leventyvät.

Toinen ystäväni halusi puolestaan lapselleen ponchon, jonka neuloin samalla ohjeella, mutta alotus 52 silmukalla. Eikä mulla ollut tarpeeksi lyhyellä kaapelilla olevaa 8mm puikkoa, joten siirryin suoraan kaula-aukon ”tiukennukseen” vitosen pyöröllä. Nyt minua jännittää tuliko ponchosta sopivan kokoinen. En ole aiemmin tehnyt lapsen koon vaatteita. Tyttö käyttää 128 cm vaatekokoa, joten toivotaan parasta. Lupasin ystävälleni, että saa palauttaa, jos koko on mennyt vikaan.

Hulluuksissani päätin soveltaa joustinneuleponchon ohjetta. Lopputulos on ehkä hiukan liian leveällä kaula-aukolla oleva poncho. Lanka: Drops Andes mix (65%villa 35%alpakka, puikot 9, 30 astetta)
Loin 8mm pyörölle 60 silmukkaa, neuloin 4 kerrosta oikeaa silmukkaa ja värin vaihtuessa tumman siniseen vaihdoin vitosen pyörön ja aloin neulomaan joustinneuletta *2o, 2n* Levennykset tein joustinneuleponchon ohjeen silmukkamäärillä, mutta nurjat tein oikeina. Ja ensinmmäisestä levennyksestä eteenpäin neuloin sileää neulosta harmaita raitoja lukuun ottamatta, jotka tein nurjin silmukoin viiden kerroksen raitoina.

Syyskuun puolella neuloin äidin ollessa mökillä seuranani tilaustyönä uusvillasta tuubihuivin. Toivomuksena oli ettei villa kutita, ja että huivi on korinpohjaneuloksena.
Lanka: Ara Dalegarn (100%villa, puikot 7-8, käsinpesu)
Neuloin kasin pyöröllä ja 120 silmukalla
Kerrokset:
1-4 *3o, 3n*
5-8 *3n, 3o*
Langan paksuus vaihtelee samaan tapaan kuin Novitan Sylvia-langassa, jota ei kai nykyisin ole enään saatavana. Lanka ja siitä tullut neulos tuntui pehmeältä ihoa vasten eikä onneksi saajaakaan kutita.

Mökillä ollessani joskus syyskuussa tein elämäni ensinmäisen kaulurin, johon tuli etu- ja takakappaleet ja tietystikin pääaukko 😀 Lanka: Drops You mix (50%alpakka, 40%villa, 10%pellava, puikot 9, 30 astetta käsinpesu)
45 silmukkaa
3 kerrosta oikein, jonka jälkeen jatkuu sileänä neuloksena.
Kaula-aukon kohdalla neulotaan 7 silmukkaa, päätellään 31 silmukkaa, neulotaan 7 silmukkaa
Seuraavalla kerroksella neulotaan 7 silmukkaa, luodaan 31 silmukkaa ja neulotaan 7.
Takaosa on pidempi kuin etuosa. Viimeiset kerrokset ennen päättelyä neulotaan oikealla silmukalla. Poimitaan silmukat kaula-aukkoa varten, Ensinmäisellä kerroksella tarvittavat kavennukset, jonka jälkeen joustinneule *2 o, 2n* jatketaan haluttuun korkeuteen.

Näin joulun alla tonttulassa on pakko miettiä tarkasti mitä uskaltaa julkaista ettei mahdolliset lahjan saajat vaan pääse näkemään lahjaansa ennakkoon, joten loput työt esittelyssä myöhemmin 😀