Nautinnollinen kärpäsen surina/purema/kutkutus :D

Kuulen kummaa surinaa ja tunnen outoa kutkutusta. Kärpänenkö? Kesähän on ohi ja kärpästen aika ohi, mutta surina vain voimistuu. Voimistuu päiväpäivältä. Mitä ihmettä se onkaan? Kutkutuskin lisääntyy ja endorfiini virtaa suonissa vaativana ja voimistuen koko ajan. Ei, eihän tää voi mitenkään olla kärpäsen aiheuttamaa, vai voisiko sittenkin? Kesän kärpäset ei ehkä tähän pysty, mutta tunnettehan tekin lajikkeen TREENIKÄRPÄNEN? Toisaalta, eihän kärpäset kai pure, mutta tällä lajikkeella on erityisominaisuutena puraista ja tehdä ihmiselle huippuhyvää, jos vaan purtu ottaa sen vastaan 😀
Ja nyt on käynyt niin, olen pureman onnellinen uhri! Ja Iive antoi lisäpotkua omassa blogissaan kirjattuaan kesän liikuntahaasteen suoritukset ja heittämällä syksyyn Liikuntahaasteen johon pureman uhrina oli pakko tarttua.

Ja tämä syyskuu on käynnistynyt hyvällä fiiliksellä. Torstainen ripeähkö sauvakävelylenkki sai perjantaiaamuna jatkoa uintitreenistä. Uitiin ystävän kanssa tunti ja metrejä taittui 1200 m, johon olen ihan tyytyväinen. Edellisestä varsinaisesta matkauinnista kun on aikaa yli kolme kuukautta. Lauantai meni liikuntojen osalta aikas pelastusarmeijalle, sillä perjantaina oltiin voileipäkakkubileissä. Maistelimme kolmea eri voileipäkakkua ja arvostelimme ne. Teema oli kalakakut. Kakkujen valmistajat olivat onnistuneet tekemään persoonallisia ja herkullisia kakkuja. Masalatonnikala oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Iltaan kuului myös saunomista ja lopulta lähdimme ravintolaan, jossa avokin kanssa tosin joimme jäävettä. Muutoinkin jätimme alkoholin minimiin, siiderit tms. kokonaan pois. Kakkujen kanssa pari lasia punaviiniä ja rapujen kyytipoikana parit snapsit. Ja ei siinä sen enempää kaivattukaan. Krapulaa ei ollut, mutta tajuton väsymys. En pysty tajuamaan niitä, jotka bilettää viikottain, musta ei vaan siihen olisi. Noh, lauantai-iltana leivoin sämpylöitä, jotka onnistu tosi hyvin. Niistä tuli ihanan siemenisiä. Avokki osti avustajan kanssa kaupasta luomusämpyläjauhoja missä oli valmiina paljon siemeniä ja ite vielä lisäsin kurpitsan, auringonkukan ja seessaminsiemeniä mukaan. Ohjeen nappasin Ruohonjuuren sivuilta. Jouduin sitä kuitenkin vähän soveltamaan, porkkanaa ei ollut eikä luomu- tai kauramaitoa. Sämpylöistä tuli hyviä, vaikka ehkä vähän sitä porkkanaa kaipasikin.

Eilen osallistuimme Helsingin ja uudenmaan Opaskoirakerhon kanssa Raaseborin Kirmaisuun. Matkavaihtoehdot oli 5, 9 ja 13 km. Itse lähdin toisen koirakon ja peesarin kanssa tuolle lyhyemmälle. Tuo yhdeksän kilsan pätkä kyllä olisi inspiroinut, mutta Harmaakuonon hidastuneen kulun vuoksi valitsin lyhyemmän matkan, jonka poika kävelikin reippaasti. Oli aika lämmin päivä ja osittain aurinkoistakin, joten tuo viiden kilsan matka ihmispaljoudessa oli varmasti oikein hyvä matka. Paikalla oltiin aika paljon etuajassa ja odotimme kaikki koirakot peesareineen maaliin, odottelua/istuskelua tuli aika paljon. Mikäs se siinä, aika kului kuulumisia vaihtaen. Kotona mua odotteli endorfiininen/kärpäsen purema avokki. Oli vetänyt hyvän penkkitreenin. Mieleni teki syöksyä kuntosalille treenaamaan, mutta ehkä vieläkin väsy painoi perjantailta. Ilta menikin relaillen.

Tänään meillä on ollut töiltä vapaapäivä. Töihin liittyen kuitenkin on työhuone imuroitu, pyyhitty pölyt ja pesty lattiat. Kirjallisena työnä mainittakoon sähköpostiviesti asiakkaille ”muistutuksena” olemassa olostamme 😀 Lisäks kokeillaan onko kysyntää lauantaina hoitoajoille. Ollaan kokeeksi avoinna nyt kolmena kuun vikana lauantaina, ja katotaan sitten jatko. Pitihän tätä ”kokeilua” samalla mainostaa.

Näin vapaapäivänä on ollu myös hyvä hetki kuntosalitreenin. Tehtiin molemmat jalkapainotteinen treeni. Treenivälineinä käytettiin kahvakuulia ja eri painoin varustettuja tankoja. Kyykättiin, treenattiin pohkeita, tehtiin heilautuksia jne. Sit ylätaljaa taakse ja eteen, pystypunnerrusta takaa tangon kanssa, vähän kropan hallintaharjoittelua jne. Aikaa meni 75 min ja tuli mahtava olo. Koneeseen smoothiesta, jossa pakastemansikkaa, hamppuproteiinia ja Rakkauspakkausta. Ei ehkä mitään taivaallista maultaan, mutta ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita eikä väriaineita, joten ei muuta kuin kurkusta alas. Seuraavalla kerralla syntynee kenties maistuvaisempi drinkki 😀

Ruuan lasehdittua tarkoituksena on lähteä palauttavalle n. viiden kilsan lenkille, jonka jälkeen venyttelyt ja perinteisesti iltateestä nautiskelua. Annetaan tuon hyvää tekevän kärpäsen surista ja kutkutella ja nautitaan sen tuomasta endorfiinista. Tällä viikolla luvassa ainakin uintia, joogaa, sauvakävelyä ja penkkaamista! Ja toivotan uuden lukijan Mariskan tervetulleeksi lukijoiden joukkoon! Toivottavasti viihdyt täällä pitkään.

Helleviikon kesäpuuhat ja ruoka

Kylläpäs tuo sää nopeasti muuttui; eilisiltana vielä huokailua kuumuudesta ja nyt jo joutuu pohtimaan suojatako yrtit ensi yöksi kylmältä. Tuo mennyt lämpöaalto käsittääkseni on kesäkuussa aikas harvinainen ilmiö täällä Suomessa. Rakastan kesää ja kesäpuuhastelua, mutta välillä helteillä iskee ahdistus/masennus omasta näkövammaisuudestaan. Ei voi vaan heittää sandaaleja jalkaansa ja lähteä rannalle tai hengailemaan jonnekin muualle. Tai no voi, mutta eihän se yksin ole mukavaa, tuskin näkevästäkään… No joka tapauksessa tuo ahdistusfiilari on kurja ja inhoan sitä. Onneksi en kärsi siitä kovin usein, lähinnä kuumina kesäpäivinä, jos en pääse toteuttamaan kesäpuuhailua ja purkamaan kesäenergiaani. Tälle hellejaksollekin tuo ahdistus ehti vierailulle pariinkin otteeseen, mutta onneksi positiivinen luonne vie yleensä voiton, ja pääsin nauttimaan kesästäkin. Tosin Harmaakuonon nivelrikkoepäily lisäsi paskaa oloa, mutta helpotus oli suuri epäilyn osottauduttua vain epäilyksi.

Toissasunnuntaina kävimme Hakaniemen torilla kiertelemässä ja shoppailemassa. Avokkini osti mm. säilykkeessä käristysporoa ja kauppias korosti ettei tuotteessa ole säilöntäaineita. Harmaakuono sai pari poron luuta joista onkin takapihalla nautiskellut meidän grillaillessa. Ostin luomupuolukkahunajaa, jota ajattelin kokeilla smoothieksiin. Kalakauppiaalta ostimme herkullista kylmäsavusiikaa ja Kivikylän pisteestä avokille maksamakkaraa ja savupalvia. Lopuksi ehdimme vielä istuskella ja nautiskella upeasta säästä ennen kuin matkajatkui. Avokki tuli kotiin ostoksineen ja me avustajani kanssa lähdimme Ruohonjuuren tapahtumaan Liiku itsesi iloiseksi-lenkille. Lähtö tapahtui Kampin Ruohonjuuren edestä. Ensiksi hivenen pyörittelimme kroppaa ja sitten matkaan. Kiersimme kahdesti Töölönlahden. En ole aikaisemmin sielä käynytkään ja tuntui aika hienolta löytää sellainen paikka ihan ytimestä. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja jotenkin ihana leppoisa tunnelma. Kahviloissa paljon väkeä. Harmaakuono olisi mielellään käynyt meressä viilentymässä, mutta eihän sinne saaste- ja rytyrantaan voinut poitsua laskea. Poika selkeästi kärsi kuumuudesta ja etenkin toinen kierros meni hissutellen. Tuolloin tietysti pohdin paljon tuota nivelrikon mahdollisuutta, johtuuko matelu siitä. Noh kuvauksien mukaan ei.

Palattuamme Kampin Ruohonjuureen pääsimme siellä maistelemaan kookosvettä ja erilaisia pähkinöitä. Kookosvesi maistui hyvältä. Ehkä se olisi ollut vielä parempaa, jos olisi ollut vähän kylmempää. Tapahtumaan osallistuneet sai Ruohonjuuresta tuotekassit joidenka arvo oli n. 50 euroa. Kassista löytyi mm. Ecoverin tiskiainetta ja yleispuhdistusainetta, Frantsilan kylmägeeliä, Quinoasuklaapatukoita, Mango-energiapatukoita, pikkupusseja erilaisia muroja, kookosöljyä, luonnonkosmetiikkanäytteitä, Auringonkukansiemenleipätaikina-aines(vähähiilarinen), spelttipuurojauhoannospussi jne. Maanantai-ilta menikin niitä merkkaillessa pisteille. Ostimme keittiöön uuden keittiölipaston. Sinne ”purkitimme” mun terveysruokatuotteet ja purkkeihin merkinnät pistekirjoituksella mitä missäkin on. Nyt on tosi kätevää avata vain laatikko ja lukea purkin kannesta mitä siinä on. Meillä on paljon sinänsä kaappitilaa, mutta kaapit ovat kapeita ja korkeita, ei siis kovin käytännöllisiä tälläselle pätkälle. Nyt ei tarvitse kurotella ja varmasti kaapit ja lipaston laatikot pysyy siistimpinäkin, ainakin toivon niin. On muuten aika hassua, mutta jotenkin tuntuu tärkeältä, että nuo terveysruuat ovat siistissä järjestyksessä 😀 No kyllä toki siisteys on muillekin tavaroille, esineille ja tuotteille ihan tervetullut juttu. No joka tapauksessa tuolloin sunnuntaina vielä ennen kotiin lähtöä kävelimme Stockmannin herkkuun, josta ostin kolmen litran pönikän kylmäpuristettua omenamehua, joka on täydellisen hyvää, suosittelen lämpimästi! Sorruin ostamaan myös Siemencroishantteja, joihin olen hurahtanut Thehuoneessa. Kotona olikin ihanaa istuskella ulkona herkuttelemassa sellainen teen kanssa ja rentoutua kirjan parissa. Luen tällä hetkellä pistekirjoituksella Nora Robertsin kirjaa Musta ruusu, joka on jatkoa kirjalle Sininen daalia. Ei mitään huippulukemistoa, mutta pihakeinussa menee kivasti 😀 Kun luen ulkona luen mielummin pisteillä kuin äänitteenä. Samalla on ihana kuulostella lintujen laulua ja muita kesän ääniä. Jos istuisin siellä kirja korvilla moni ihana kesä-ääni jäisi kuulematta 🙂 Ja se tuntuisi jotenkin epäsosiaaliselta. Nukkumaan mennessä kuuntelen aina kirjaa.

Keskiviikkona treenasimme avokin kanssa yhdessä kotikuntosalilla. Ehkä hellepäivää voisi paremminkin viettää. Ei vaan, meillä oli tosi hauskaa ja treenin jälkeen ihana olo. Mä penkkipunnersin ihan perussettiä ja sit apuliikkeinä käsipainopenkkiä ja pystypunnerrusta. Ylätaljalla vetoja eteen myötä- sekä vastaotteella, kulmatangolla hauiskääntöjä, kahvakuulalla heilautuksia, kyykkyjä tanko niskan takana jne. Sainkin jalat treenistä tosi kipeeks. Ne onkin mun heikko kohta ollu aina. Ylipäätään vapailla painoilla treenaaminen on ollut mulle aina hankalaa, koordinaatio yms. Taitaa valitettavasti tällä näkövammalla olla osuutensa asiaan. Oikeastaan vasta avokin myötä olen oppinut paremmin ja yläkropassa koordinaatiota löytyykin aika kivasti ja penkkipunnerruksessa tekniikkakin toimii. Mutta ne jalat, jalat… Kahvakuula on kyllä oikeesti tosi mahtava treeniväline. Sen kanssa kehittyy koordinaatio, voima, kestävyys, kehon hallinta jne. Siinä on oikeastaan vain mielikuvitus rajana. Mut kun ne pirun jalat tulee niin pirun kipeeks 🙁 No kyllä se helpottaa kun treenikertoja tulee tiiviimmin. Ja treenikipu on tervettä, ei se tapa, vaikka portaiden nousu ja lasku onkin tuskaa. Joka tapauksessa treenin jälkeen oli niin huippufiilikset. Mulla oli brotskujuomana muuten smoothes, jossa oli hamppuproteiinia, raakasuklaata, parapähkinöitä, macajauhoa, vettä vuorisuolalla ja sitruunalla sekä mustikoita. Hunajaa siihen olisi voinut vähän heittää, olisi ollut ehkä vähän pehmeämmän makuista. Mutta muuten sotkotus oli ihan jees. Suihkun ja venyttelyn jälkeen grilli kuumaksi ja broilerfilepihvit paistumaan, jotka olin marinoinut soijahunajalla ja pippurilla. Lisukkeena salaattia, jossa rukolaa, jäävuorta, tomaattia, kurkkua, paprikaa, raejuustoa ja hunajameloonia. En ole oikein aikasemmin rukolasta tykännyt, nyt se maistui ihanan kesäiseltä, joten aika-ajoin kannattaa testailla makuja uudestaan mistä ei ole pitänyt. Niistä saattaa ruveta tykkäämäänkin. Mulle kävi kyl just näin rukolan suhteen.

Perjantaina kävelimme avustajani kanssa kauppaan ja ostimme grilliin munakoisoa, kesäkurpitsaa ja bataattia. Pintaan vuorisuolaa ja pippuria. Ja kalatiskistä ahvenfilettä, joka oli kallista kuin faaan… Teki kuitenkin mieli saada jotain muuta kalaa vaihteeksi kuin lohta. Kauppias kertoi kalan tulleen heille edellisiltana Oulusta, joten olihan se sen pari päivää vanhaa ja eihän se aivan tuoreelta enään maistunut, vaikka ihan hyvää olikin. Omista yrteistä kalaa maustamaan pääsi sitruunamelissa ja ruohosipuli. Jälkkäriksi ostimme mansikkahimossamme ruotsalaisia mansikoita, jotka oli kovia ja onttoja sisältä. Varmasti säilöntäaineiden kyllästämiä kemikaalikammotuksia eikä hivellyt kenenkään meistä makuhermoja.

Lauantaina kävimme retkeilemässä Kaunissaaressa pienellä porukalla koirinemme. Lauttamatka kesti tunnin ja lautta lähti Vuosaaresta. Itse Kaunissaarta ei ihan hirveästi valitettavasti kierretty, koska aika meni grillikatoksella lettuja- ja makkaraa paistaen.

Kuvaaja: Sini Merikallio

Letut puolukkahillolla olivatkin herkullisia pitkästä aikaa. Makkrasta en nykyisin oikein välitä. Jos syön makkaraa sen pitäisi olla jotakin todella laadukasta ja vähärasvaista. Ei kuitenkaan keinotekoisesti kevennettyä. Mutta ilman makkaraa pärjään loistavasti ja ehkä kerran parissa kuukaudessa voin syödä yhden makkarankin. Ehkä letuista huolimatta kuitenkin parasta oli kun koirat pääsi rentoutumaan ja uimaan.

Kuvaaja: Sini Merikallio
Siinä vilistikin iloisesti neljä koiraa veteen lotraamaan. Ja varmasti helteisenä päivänä vesi viilensi oloa mukavasti. Ainakin paluumatkalla Harmaakuono nukkui tyytyväistä ja onnellista koiraherran unta. Lepäily jatkui kotona takapihan nurmella piehtaroinnin merkeissä mun lukiessa kirjaa keinussa. Mukavan kesäpäivän iltaan kuuluu grilli ja näin tälläkin kerralla. Possun ulkofilepihvit chilitahnalla ja valkosipulilla marinoituna sekä salaattia, jossa mm. rukolaa, appelsiinia, kurkkua, tomaattia, kurpitsan siemeniä, montsarella-juustoa. Ulkona on ihana vain istua kuunnellen lintujen iltakonserttoa ja nauttia muki teetä herkullisen illallisen jälkeen. Ai joo: lauantaiaamun smoothies: yksi avokado, pari pikkumittaa hamppuproteiinia, lusikallinen pellavansiemenrouhetta, 2 dl mustikoita, pari lasia vettä, jossa suolaa ja sitruunan mehua, kurpitsansiemeniä… Piti nälän hyvin loitolla. Lettukestien alkaessa mulla ei ollut vielä edes nälkä. Smoothieksen vetäsin ennen ysiä ja lettuja söimme kahden paikkeilla. Että hiljalleen alkaa löytyyn eri tilanteisiin toimivia smoothiessekoituksia. Se on kyllä ihan huippujuttu! Mut nyt taitaa olla aika lopettaa taas tämä ruuasta jauhanta. Onkohan mulla kohta yhtäkään lukijaa???

Viikonlopun treeni ja työ

Viikonloppuun mahtui niin töitä kuin relaamista ja treenaamistakin. Tänään meni pari tuntia kotisalillamme hikoillessa. Vuorossa oli yläkropan treeni. Lämmittely 4 kg:n ja 8 kg:n kahvakuulilla. Sen jälkeen penkkipunnerrusta aina 38.5 kg:n asti. Ennen apuliikkeisiin siirtymistä tein 20 kg jalat ilmassa 2 x 15 sarjat. Pystypunnerrusta, ylätaljaa, kulmasoutua jne. Loppuverryttely.

Avokkini on nuoruudessa ollut kilpavoimanostaja ja haaveena oma kotikuntosali. Ja tuosta haaveesta tuli toissatalvena totta. Salilta löytyy yhdistelmäteline, jossa voi tehdä kaikki punnerrukset, kyykyt ja maastavedot. Lisäksi ylä-alataljayhdistelmälaite, jolla voi tehdä myös ojentajia. Avokin uusin innostus on nuo kahvakuulat ja niitä löytyy aina 16 kiloon asti. Tilauksessa on 20 kilon kuula 😀 Itse sain viime jouluna lahjaksi nuo 4 ja 8 kilon kuulat.On kyllä erittäin hyvä treeniväline; pystyy kehittämään niin peruskestävyyttä kuin voimaakin. Mielikuvitus on oikeastaan rajana. Itselläni on paljon töitä keskivartalon hallinnan kanssa, ja lantioon tarvitaan jämäkkyyttä. Auttaisi varmasti myös maalipalloheitossa; heitto rullaisi paremmin tukijalan yli jne. Mun ehdoton heikkous itse asiassa on jalat. Kyykyt on tervanjuontia ja kipeydyn niistä tosi paljon ja palautuminen on hidasta. Tasapainoni ei ole mailman huipuin, johtunee osittain sokeudestani. Koordinaatiota vaativat jutut ovat myös hankalia. Avokin myötä olen kuitenkin oppinut vapailla painoilla treenaamista ja yläkropan koordinaatio onkin parantunut.

Treenin jälkeen endorfiini jylläsi; aivan mahtava treenin jälkeinen hyvä olo, ja sen kruunasi avokin jalkapohjahieronta 😀

Lauantaisin en tee vakituiseen töitä, mutta tarvittaessa aina kannattaa kysyä. Eilen kävin tekemässä polttarisankarille suklaahieronnan. Tuo suklaahieronta on oikeesti tosi mahtava juttu polttaripäivään. Suosittelen! Sankari saa hetken relata polttarihuumassa. Itse teen suklaahieronnan hemmotteluhoitona. Hierontaotteet ovat rauhallisia, rentouttavia, pehmeitä. Taustalla käytän rentouttavaa musiikkia, jonka asiakas saa valita itse. Voidaan olla myös hiljaisuudessa. Joskus melusaastetta riittää niin paljon kiireisessä elämässä, että on ihana olla hiljaisuudessa ja rentoutua. Hemmotteluhoitoa on myös rentouttavaa tehdä. Itsekin tuntee miten kiire ja tohina valuu pois; hoitavat kädet asiakkaan iholla luo rauhaa ja rentouttaa.

Yleensä hemmotteluhoidoissa asiakas hiljenee hoidon edetessä. Minulle on tärkeää että keskustelu tapahtuu asiakkaan ehdoilla. Jos asiakas haluaa puhua juttelen mielelläni, mutta arvostan myös hiljaisuutta. Monella työelämässä riittääkokouksia, puhelimessa puhumista tms. Varmasti on joskus ihana olla hiljaa ja vain rentoutua. Ja siihen minun hoitajana täytyy antaa asiakkaalle mahdollisuus.