Nautinnollinen kärpäsen surina/purema/kutkutus :D

Kuulen kummaa surinaa ja tunnen outoa kutkutusta. Kärpänenkö? Kesähän on ohi ja kärpästen aika ohi, mutta surina vain voimistuu. Voimistuu päiväpäivältä. Mitä ihmettä se onkaan? Kutkutuskin lisääntyy ja endorfiini virtaa suonissa vaativana ja voimistuen koko ajan. Ei, eihän tää voi mitenkään olla kärpäsen aiheuttamaa, vai voisiko sittenkin? Kesän kärpäset ei ehkä tähän pysty, mutta tunnettehan tekin lajikkeen TREENIKÄRPÄNEN? Toisaalta, eihän kärpäset kai pure, mutta tällä lajikkeella on erityisominaisuutena puraista ja tehdä ihmiselle huippuhyvää, jos vaan purtu ottaa sen vastaan 😀
Ja nyt on käynyt niin, olen pureman onnellinen uhri! Ja Iive antoi lisäpotkua omassa blogissaan kirjattuaan kesän liikuntahaasteen suoritukset ja heittämällä syksyyn Liikuntahaasteen johon pureman uhrina oli pakko tarttua.

Ja tämä syyskuu on käynnistynyt hyvällä fiiliksellä. Torstainen ripeähkö sauvakävelylenkki sai perjantaiaamuna jatkoa uintitreenistä. Uitiin ystävän kanssa tunti ja metrejä taittui 1200 m, johon olen ihan tyytyväinen. Edellisestä varsinaisesta matkauinnista kun on aikaa yli kolme kuukautta. Lauantai meni liikuntojen osalta aikas pelastusarmeijalle, sillä perjantaina oltiin voileipäkakkubileissä. Maistelimme kolmea eri voileipäkakkua ja arvostelimme ne. Teema oli kalakakut. Kakkujen valmistajat olivat onnistuneet tekemään persoonallisia ja herkullisia kakkuja. Masalatonnikala oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Iltaan kuului myös saunomista ja lopulta lähdimme ravintolaan, jossa avokin kanssa tosin joimme jäävettä. Muutoinkin jätimme alkoholin minimiin, siiderit tms. kokonaan pois. Kakkujen kanssa pari lasia punaviiniä ja rapujen kyytipoikana parit snapsit. Ja ei siinä sen enempää kaivattukaan. Krapulaa ei ollut, mutta tajuton väsymys. En pysty tajuamaan niitä, jotka bilettää viikottain, musta ei vaan siihen olisi. Noh, lauantai-iltana leivoin sämpylöitä, jotka onnistu tosi hyvin. Niistä tuli ihanan siemenisiä. Avokki osti avustajan kanssa kaupasta luomusämpyläjauhoja missä oli valmiina paljon siemeniä ja ite vielä lisäsin kurpitsan, auringonkukan ja seessaminsiemeniä mukaan. Ohjeen nappasin Ruohonjuuren sivuilta. Jouduin sitä kuitenkin vähän soveltamaan, porkkanaa ei ollut eikä luomu- tai kauramaitoa. Sämpylöistä tuli hyviä, vaikka ehkä vähän sitä porkkanaa kaipasikin.

Eilen osallistuimme Helsingin ja uudenmaan Opaskoirakerhon kanssa Raaseborin Kirmaisuun. Matkavaihtoehdot oli 5, 9 ja 13 km. Itse lähdin toisen koirakon ja peesarin kanssa tuolle lyhyemmälle. Tuo yhdeksän kilsan pätkä kyllä olisi inspiroinut, mutta Harmaakuonon hidastuneen kulun vuoksi valitsin lyhyemmän matkan, jonka poika kävelikin reippaasti. Oli aika lämmin päivä ja osittain aurinkoistakin, joten tuo viiden kilsan matka ihmispaljoudessa oli varmasti oikein hyvä matka. Paikalla oltiin aika paljon etuajassa ja odotimme kaikki koirakot peesareineen maaliin, odottelua/istuskelua tuli aika paljon. Mikäs se siinä, aika kului kuulumisia vaihtaen. Kotona mua odotteli endorfiininen/kärpäsen purema avokki. Oli vetänyt hyvän penkkitreenin. Mieleni teki syöksyä kuntosalille treenaamaan, mutta ehkä vieläkin väsy painoi perjantailta. Ilta menikin relaillen.

Tänään meillä on ollut töiltä vapaapäivä. Töihin liittyen kuitenkin on työhuone imuroitu, pyyhitty pölyt ja pesty lattiat. Kirjallisena työnä mainittakoon sähköpostiviesti asiakkaille ”muistutuksena” olemassa olostamme 😀 Lisäks kokeillaan onko kysyntää lauantaina hoitoajoille. Ollaan kokeeksi avoinna nyt kolmena kuun vikana lauantaina, ja katotaan sitten jatko. Pitihän tätä ”kokeilua” samalla mainostaa.

Näin vapaapäivänä on ollu myös hyvä hetki kuntosalitreenin. Tehtiin molemmat jalkapainotteinen treeni. Treenivälineinä käytettiin kahvakuulia ja eri painoin varustettuja tankoja. Kyykättiin, treenattiin pohkeita, tehtiin heilautuksia jne. Sit ylätaljaa taakse ja eteen, pystypunnerrusta takaa tangon kanssa, vähän kropan hallintaharjoittelua jne. Aikaa meni 75 min ja tuli mahtava olo. Koneeseen smoothiesta, jossa pakastemansikkaa, hamppuproteiinia ja Rakkauspakkausta. Ei ehkä mitään taivaallista maultaan, mutta ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita eikä väriaineita, joten ei muuta kuin kurkusta alas. Seuraavalla kerralla syntynee kenties maistuvaisempi drinkki 😀

Ruuan lasehdittua tarkoituksena on lähteä palauttavalle n. viiden kilsan lenkille, jonka jälkeen venyttelyt ja perinteisesti iltateestä nautiskelua. Annetaan tuon hyvää tekevän kärpäsen surista ja kutkutella ja nautitaan sen tuomasta endorfiinista. Tällä viikolla luvassa ainakin uintia, joogaa, sauvakävelyä ja penkkaamista! Ja toivotan uuden lukijan Mariskan tervetulleeksi lukijoiden joukkoon! Toivottavasti viihdyt täällä pitkään.

4 Replies to “Nautinnollinen kärpäsen surina/purema/kutkutus :D”

  1. Ai vitsi kun kuulostaa hyvältä noi sun treenit. Ei oo mulla aikaa treenailla ensin 75min ja sit vielä lähteä lenkille!
    Hyvä kun on aikaa sille 30min-1h päivittäin, mutta on sekin parempi kuin jollain muilla, joten eipä siis valiteta!

    Treenikärpäsen purema on ihana!

  2. Mä nyt Iive tosiaan nautin tästä puremasta ja toivon vaikutuksen kantavan pitkään. Mulla on vähän se vika, että kun ryhdyn johonkin, teen hulluna ja jos tulee jokin… mikä saa innon vaikkakin väliaikaisesti vaan laantumaan, uudelleen aloitus on pirhanan vaikeaa. Nyt pelkäänkin tuota korvaleikkausta, joka aiheuttaa väkisinkin liikuntataukoa, että miten helposti taas pääsen uudelleen rytmiin kiinni. Nyt kyllä treenin suhteen fiilis on täydellinen! Aikaa revitään pahaan mukaan, jotta ehtii, mutta toki työtkin on tehtävä. Tää viikko vaikuttaa hiljasemmalta kuin edellinen, joten silloin aikaa liikunnalle… Torstaisin alan käymään joogassa, vähän jännittää mitä siitä tulee…

  3. Jooga on kuule niin hyvistä!
    Tosin en tiedä miten tuo näkövamma vaikuttaa tasapainohommiin yms. Tosin tuokin on varmaan tuossa ryhmässä kyllä osattu huomioida.
    Itse nautin ainakin joogasta aivan valtavasti ja sopii todella hyvin yhteen kahvakuulan kanssa, molemmat kun lisäävät liikkuvuutta.
    Tietysti ohjaajalla on iso merkitys, toivon että sulla on hyvä ohjaaja!

  4. Iive
    Totta on, että näkövamma vaikuttaa tasapainoon ja myös jonkin verran koordinaatioon, tai en tiedä onko se enempi keskosuudesta. Olen muutama vuosi sitten käynyt yhden kauden säännöllisesti pilateksessa Finnbodyn kuntosalilla Fatiman ohjauksessa, ja vaikka hänellä ei ollutkaan kokemusta näkövammaisen ohjaamisesta, on luonnostaan huippu. Toisaalta hän vaati kaikilta keskittymistä omaan kehoon eikä peilistä tuijotteluun. Tää joogaryhmä jossa alan käymään on Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset Ry:n kerhotoimintaa ja käsittääkseni joogaohjaajat ovat ohjanneet paljon näkövammaisia. Kerran olen ollut Malmössa joogan esittelytunnilla. Oli aika villiä, ei nähnyt mitä piti tehdä eikä ruotsia ymmärtänyt niin paljoa, että ohjaajan puheet olis mennyt perille. Kaverini neuvo omien suorituksiensa ohella ja joskus ohjaaja kävi laittamassa haluttuun asentoon. Mut, odotan tuota torstaita mielenkiinnolla. Kerron sitten kyllä. Kahvakuula on kyllä kans ihan huippu liikkuvuuden lisääjä ja keskikropan hallinnan kehittäjä. Onneks sitä voin treenata täällä kotona avokin ohjauksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *