Joulu-kuulumiset :)

Kalaisa joulu takana ja vaakakin näyttää suopeita lukemia 😀 — 68.3 kg!
Joulu ei siis lihottanut kiloja lisää. Tunnustetaan tosin, että Tapanina lukemat kävi 69 kilossa, mutta lasku tapahtunut rivakasti ja ylimääräiset nesteet hävinneet menkkojen mukana. Olen tästä aika yllättynyt, sillä yleensä ruuasta aiheutunut turvotus laskee minusta hitaasti. Liekö syynä, joulun aikana söin hiilareita todella vähän. Jouluateriamme nimittäin koostui: kylmäsavulohesta, savusiiasta, lämminsavulohesta, marinoiduista katkaravuista, luomukinkusta, vihersalaatista, jossa Parmesan-juustoa. Avokki söi lisäks kaupan punajuuri- ja italiansalaatteja, maksalaatikkoa sekä jotain kammottavaa lihahyytelöä ja silliä. Kaloja oli meillä ihan liian paljon. Niiden suolaisuus ahdisti jo pahasti. Tapanina pistin uuniin molemmille kaksi uuniperunaa folion sisään. Maustoin tilkalla oliiviöljyä, pippurilla ja suolalla. Kalat maistui taasen perunoiden kanssa herkullisilta.
Aattoaamuna avokki koristeli kuusen minun tehdessä vihersalaatin ja paistaessa joulutorttuja. Torttujen paiston lomassa ehti hyvin sekoittamaan riisipuuroa, joka kiehuskeli hiljakseen hellalla. Riisipuurosta tulikin ne joulun hiilarit. Tunnustan toki syöneeni myös parit joulutortut. Suklaata meni yllättävän vähän. Kolmessa päivässä söimme belgialaista simpukkasuklaata pieni rasiallinen ja avokki vetäs jonkun pussin jotain suklaaliköörikarkkeja, josta en pitänyt.
Puuron jälkeen sytytimme etu- ja takapihalle ulkotulet, lämmitimme saunan, vastailimme joulutekstareihin… Sytytimme kynttilöitä keittiöön, olohuoneeseen, makkariin. Ennen jumalaista saunahetkeä ehdin vähän harputtelemaankin 😀 Ja sauna, se oli aivan mahtavaa monen viikon tauon jälkeen. Menkkojen runsainpana päivänä siellä ei tosin jaksanut olla niin pitkään kuin mieli olisi halajanut.
Jouluaterian söimme saunomisen jälkeen kaikessa rauhassa. Kalojen kanssa nautiskelimme lasilliset valkoviiniä, kinkun ja salaatin kanssa punaviiniä 😀 Harmaakuonokin sai hiukan kinkkumaistiaisia 😀
Ruokailun jälkeen avasimme lahjat. Annoimme aina vuorotellen toisillemme paketit. Sain avokilta – ei kun joulupukilta – Bodyshopin sitrussarjan(ei varmaan virallinen nimi) dödön, suihkugeelin ja vartalovoiteen, ison pefletin, kaksi kasvopyyhettä ja päälahjaksi tarkoitettu kevyt vohvelikankainen saunatakki saapuu joskus jälkitoimituksena. Ei siis tullut pyyheliinojen ja persliinan mukana. Sitten sain kahta tummaa suklaata ja ranskalaista sitruunalla aromisoitua teetä. Saan kuulemma vielä lahjakortin johonkin käsityö/ompelu-liikkeeseen… Avokille ostin partakoneen, josta olikin haltioissaan, yhden kerran lahjakortin kiropraktikolle, lampaannahkaiset/villaiset sormikkaat ja tavallistakin tavallisemmat pitkätkalsarit 😀 Aalta saimme kaksi villaista sängynpäällispeittoa. Hänelle ostettiin lampaannahkatossut. Tänään eräs ystävämme piipahti tuomaan katajanmarjoja joita voi kuulemma lisätä esim. riistaruokiin ja teen joukkoon. Kiihdyttää mm. aineenvaihduntaa 😀 Pakkasessa onkin hirvipatalihat, joten lahja tuli tarpeeseen. Ja täytyyhän niitä teessäkin kokeilla. Kiitos ystävä!
Aattoiltaan kuului vielä iltateehetki kera joulutorttujen.
Itse joulupäivä meni hyvin rauhallisesti. Katselimme pari jaksoa Dvd:ltä Metsoloita mun harputellessa. Kuunneltiin kirjoja, rentouduttiin. Ei tehty oikein mitään mainitsemisen arvoista. Ei myöskään Tapanina. Suunnitelmissa oli pitkä lenkki, mutta myrskytuuli sai pysyvään sisällä käsitöiden parissa. Joulupäivänä sain lilan kaulaliinan valmiiksi ja tapanina aloitin tummansinisestä pörrölangasta uutta. Sitä on jo kohta pari kerää harputeltuna 😀 Puikoille alotin lilasta langasta kaulaliinaa, jossa kikkailen nurjan ja oikean silmukkain kanssa. Kokeilen kuviota, joka menee näin(Saa nauraa, en pahastu!)
Leveys 30 silmukkaa
10 kerrosta
10o-10n-10o
11. kerros kokonaan oikealla silmukalla
12—14. kokonaan nurjalla silmukalla
15. kerros kokonaan oikealla silmukalla
Ja sitten lähtee alusta… Homma on kokonaan minun pikkupäästäni 😀
Olen myös pujotellut melkein valmiiksi yhden kaulakorun pikkuhelmistä, kuunnellut melkein loppuun Enni Mustosen Jääleinikki –kirjan ja tietysti viettänyt laatuaikaa rakkaani kanssa 😀
Eilen oli aika palata arkeen ja minunkin töiden pariin. Olikin oikeastaan tosi mukavaa pitkästä aikaa päästä hieromaan. Mulla oli eilen sekä ihmisasiakas, että koira-asiakas. Itse kävin kiropraktikolla. Yläselkäni alkaa kuulemma antamaan hiljalleen periksi. Edelliskerralla sain liikkeitä joita pitäisi tehdä, no arvatkaa olenko tehnyt… Pakko tunnustaa niiden jääneen. Olin kyllä hoitajallenikin rehellinen. Suositteli tekemään… Että näin sitä toimii, vaikka ite tietää asian ja ite omillekin asiakkailleen ohjaa, neuvoo, suosittelee…
Räkätautikin on hellittänyt vihdoin ja on aika päästää Hepa liikkumaan. Olenkin suunnitelmia täynnänsä sekä liikuntaenergiaa. Nyt tämä ”kone” on vaan saatava aloittamaan 😀 Uimaan tekee mieli ihan hirmuisesti. Toivottavasti ens viikolla saisin jonkun kaverikseni uimahalliin polskimaan 60-75 min uintitreenin.
Mulla oli tarkoitus laittaa tähän ”joulupostaukseen” kuvia, mutta mulla ei vielä ole joulukuvista kuvailuja, joten tulee myöhemmin joulukuvapostaus erikseen.  Nuutinpäivänähän vasta joulu siivotaan pois, joten ehkä myös siihen asti voi blogissaan laittaa joulukuviakin??? :D:D

Jouluinen tervehdys blogiystäville

Taustalla soi radiosta tulevia joululauluja ja kuusi on siirtymässä paikoilleen…
Joululiina keittiöön ja sohvapöydälle on silitetty ja aseteltu paikoilleen
Kulhoihin perinteisesti pähkinöitä, rusinoita ja pikkukupissa myös tummaasuklaata 😀
Keittiön pöydällä äidin istuttama jouluasetelma, josta olisin tähän postaukseen tahtonut kuvan, mutta se on vielä ottamatta. Asetelmassa on mähkä, muratti ja joulutähti. Koristeluun jokin lehti ja kullattu luonnonkäpy. Kuva tulee myöhemmin, toivottavasti ainakin… Sohvapöydällä joulun ainoa hyasintti sinisenä. Makkarissa ikkunassa jouluvalot ja lipaston päällä jouluenkeli, jonka siivissä valokuituja. Huomista varten pari kynttilää ja korurasian päällä istuu pehmotonttu ja pehmolehmä(maskotti Pekingin paralympialaisista) sulassa sovussa 😀
Nelikiloinen luomukinkku lämpiämässä ja odottamassa uuniin laittoa. Aattoyön perinteisiin kuuluu kinkun paisto. Aattoaamuun kuusen koristelu ja telkun lasten ohjelmat 😀
Haluan toivottaa jokaiselle lukijalleni oikein hyvää, rentouttavaa joulua
Nauttikaa kiireettömyydestä, perheestä, ystävistä, läheisistä
Syökää hyvin nauttien jouluherkuista.
Se mitä syöt joulun ja Uuden vuoden välillä ei niin merkityksellistä kuin se mitä suusta menee Uuden vuoden ja joulun välillä 😀 On aivan loistava huomio/muistutus meille kaikille.
Ja lopuksi Joulu-blogista löydetty jouluruno
Ja niin on taasen joulu, ja lumihahtuvat
ne taivahilta leijaa kuin perhot valkeat.
Niit enkel lapset pienet sirottaa yli maan,
kun taivaan ikkunoilla ne seisoo polvillaan.
Kas tuonne vielä vähän ja tuonne hiukkasen,
Hei vaan! Jo musta maa on pian vitivalkoinen.
Ja pienet enkel lapset käsiään taputtaa.
Ja Pietarin luo sitten ne juosta reputtaa.
Oi avaa oveasi, sa hiukan, hiukan vaan,
niin että joulun viedä me saamme maailmaan!
Ja Pietari hän hymyy, oveaan raottaa.
Mut älkää vilustuko! Pian kotiin joutukaa!
Ja niinkuin tähtein välke,
kuin paiste kuutamon
yökoltuissaan ne lentää
Ne maassa kohta on.
Ne kulkee sormi suulla,
ne hiljaa hipsuttaa. Avaimenreikäin
kautta, ne salaa puhaltaa.
Ja katso, missä käy ne, siell ihme tapahtuu:
pois sieltä huolet väistyy, ja hymyyn menee suu.
Sydämet siellä syttyy
valohon , ilohon.
Ja siell on hyvä tahto ja siellä joulu on.

   

Kaksi yötä jouluun on

Pian yrityksemmekin hiljentyy joulun viettohon. Avokilla viimeinen asiakas ennen joulua. Huomenna vielä tulossa ainakin kolme lahjakorttien ostajaa. Lahjakortteja onkin mennyt ihan kivasti. Suosituimpia ovat olleet 3*45 min, 3*60 ja yhden kerran tunnin hierontaan lahjakortit. Lisäks on mennyt yksi kymmenen kerran kortti ja muita erilaisia versioita. Olen lahjakorttimyyntiin tyytyväinen. Ja olen iloinen, että ens viikolla pääsen tekemään hierontoja minäkin ainakin kahden asiakkaan verran. Aikansa menee ennen kuin sairasloman jälkeen tilanne normalisoituu ja asiakaskunta liikkuu entiseen tapaan.

Tänään avokin asiakas toi Harmaatassulle ikioman paketin. Siankorva oli paketoitu lahjapaperiin ja Harmaakuono jo yritti päästä nuuskuttelemaan. Eilen tuli Chileläistä punaviiniä muovipullossa ja taatelikakku. Aikaisemmin ollaan jo saatu suklaata ja teetä. Kyllähän se aina mieltä lämmittää asiakkaan muistaminen. Tietää ainakin hänen olevan tyytyväinen saamaansa hoitoon. Tietenkään lahjojen saaminen ei ole mikään tyytyväisyysmittari eikä tee asiakkaasta sen huonompaa, vaikka ei joulumuistamisia toisikaan. Monellakaan sellainen ei vaan ole tapana.

Itse lähetämme joulukortit niille asiakkaille, jotka ovat kuluneen vuoden aikana käyneet säännöllisesti hoidoissa ja joulukuussa käyville vakioasiakkaille olemme antaneet mehiläisvahakynttilöitä. On ihanaa nähdä miten he iloitsevat saamastaan lahjasta/muistamisesta.

Meidän perheessä ei olla joulusta otettu mitään stressiä. Huomenna aamupäivällä kauppaan ja joulukuusen hakuun toisen päivystäessä kotona lahjakorttien kanssa. Tänään on jo pölyt pyyhittyt ja tasot siistitty. Huomiselle imurointi ja keittiöpuuhastelua. Kumpikaan meistä ei erityisemmin välitä joululaatikoista, joten niitä ei valmisteta eikä ostetakkaan maksalaatikkoa lukuun ottamatta. Joulupöydästämme löytyy paljon kaloja, vihersalaattia, kinkkua, katkarapuja jne. Aattona puolilta päivin keittelemme riisipuuron. Tortut paistelen huomisiltana tai lauantaiaamuna.

Valitettavasti täällä Pk-seudulla joudumme viettämään mitä suurimmalla todennäköisyydellä mustan joulun. Se vähän kyllä kirpasee. Jouluun kuuluu lumi, mutta minkäs teet. Tuttava lueskeli jotain sääennustetta, jossa aatoksi luvattiin +6 ja vesisadetta, joulupäiväksi +7 astetta ilman sadetta… Ei kovin jouluinen sää.

Eilen vietin mukavan iltapäivän ystävän luona nautiskellen glögistä ja joulutortuista. Samalla opettelin neuleen päättämisen ja kotiuduttuani ylpeilinkin avokille ekasta harpullatehdystä kaulaliinasta 😀 Ja pitihän se uusi työ aloittaa… Ystävälläni on vajaan vuoden ikäinen koiranpentu ja kyllä Harmaakuono ja se leikkivät. Sukka sai kyytiä, muristiin ja riehkattiin. Ei ikinä olisi taas uskonut, että tuo kuonokas täytti pari viikkoa sitten kymmenen. Sen verran lennokasta ja energista meno oli. Lepotaukoja herra tarvitsi pentua enemmän 😀 mutta hetken päästä jaksoi taas.

Nuha jatkuu edelleen. En tajua mistä tuota räkää oikein riittää. Tänäänkin olen niistänyt riittämiin. Tiistaina flunssan keskelle puhkesi vielä herpeskin, joka on onneksi asettumassa lääkerasvan ansiosta. Että nyt ei sitten ihan kauheesti avokin kanssa pusutella, sillä kun ei koskaan ole herpestä ollut, joten ei viitsi tarjoillakaan sitä hälle 😀

Mä meinasin aamulla pyörtyä — kun menin vaa’alle — se nimittäin sanoi 67.7. kg! No valitettavasti uusintaotos toi 500g lisää, joten 68.2 kg, mutta tuo alle 68 kg oli ehdottomasti lupauksia antava. Kyllä se sieltä vielä tulee, akko uskoa. Ja nyt tulee joulu ”pilaamaan” kaiken 😀 Noh, onneksi meillä ei ole hirmuisia määriä herkkuja. Niitä kyllä on ja aion niistäkin nauttia kohtuullisesti. Jouluna ei stressata vaan nautitaan järkevästi, eikös vaan?

Ja tähän loppuun jouluruno, josta pidän

      Tuhat tiukua hännässään
      lähti peikko, tuo joulua etsimään.
      Suuri toivomus rinnassaan
      kulki metsään, hämärään.

      Painoi posken, lumeen pehmeään
      mikä taika siitä syntyikään,
      valo syttyi pimeään
      tuoden lämmön sisimpään.

      Tuhat tiukua hännässään
      peikko, onnen hehkussaan
      sai hangen kimaltamaan
      löysi näin, Joulun onnenmaan.

Sokkona verkkokaupasta lasihelmiä – minä malttamatonko? Ei koskaan!

Toipilasaika alkaa olla lopuillaan ja hiljalleen pääsen taas normaalielämään kiinni. Sää ei vaan herätä suurtakaan hinkua lenkkeilemään koiran ulkoilutusta enempää. Niin haluaisin, että sataisi LUNTA eikä tuota vettä, jota tänäänkin on tullut koko päivän. Ikkunalaudat vaan ropisee. Ja toinen mikä liikunnan aloittamista vähän hidastaa on alkanut nuha. Torstai-iltana karhenteli kurkkua. Perjantaina olinkin jo ihan räkänen. Eilinen oli ehdottomasti pahin päivä. Nyt nuha tuntuu vaan pieneltä, joten jospa selviäisinkin ihan vaan pikkunuhalla.
En malttanut odottaa avustajan tuloon vaan perjantaina tein lasihelmi- ja korutarviketilauksen
1 x Helmilanka 15 m turkoosi (03510) = 1.95 EUR
1 x Joustolanka 0.8 mm 8 metriä (ke01) = 1.50 EUR
1 x Solmusuoja 20 kpl (8508) = 0.75 EUR
1 x 30 kpl lukkoja 12 mm hopeoitu (9426) = 2.00 EUR
3 x 8 mm kuuhelmi aqua 30 kpl (9712) = 3.00 EUR
3 x 14 mm kuuhelmi tumma petrooli 10 kpl (20229) = 4.50 EUR
3 x 6 mm tsekkiläinen lasihelmi 20 kpl huurre vihreä-turkoosi (9225) = 2.88 EUR
3 x 12 mm lasihelmi violetti 10 kpl (9500) = 2.55 EUR
2 x Lasilehti 9 mm musta 20 kpl (8717) = 2.02 EUR
3 x 6 mm tsekkiläinen lasihelmi 20 kpl turkoosi (9223) = 2.88 EUR
3 x 8 mm tsekkiläinen lasihelmi musta 10 kpl (30063) = 2.10 EUR
Musta nyt yleensä käy aika monien värien kanssa, joten voinen laittaa koruihin mustaa ja jotain väriä. Eri sinisävyjen yhteen sopivaisuudesta täytyy kysyä mielipiteitä näkeviltä. Huomioitavaa on tietysti myöskin vielä miten eri helmien pinnat sopivat yhteen jne. Toivottavasti paketti ehtii vielä ennen joulua. Tää tässä sokeudessa on ehkä välillä vähän rasittavaa, kun inspiraation iskiessä ei aina tiedä miten hulluja ratkaisuja tekee. Sopivatko tilatut tuotteet yhtään yhteen minkään kanssa jne. No riski otettiin inspiraatiopuuskassa ja katotaan miten käy…
No mitä sitten kuuluu harputukselle? Välillä meinaan turhautua ihan kokonaan, sillä saatan onnistua harputtelemaan parikymmentäkin senttiä ilman tuntuvia virheitä ja sitten… Olen alottanut työn aika monta kertaa alusta. Osasyynä voin tietysti tunnustaa olevani ihan helvatun kriittinen tekemälleni jäljelle. No eilen päätin sitten ajatuksella ”vaihtelu virkistää” vaihtaa langan. Nyt väri on edelleen tummansininen, mutta lanka on sellasta nyppystä. Neulosta on valmiina jotain 25 cm, ja opin tänään purkamaan vain virheeseen asti, joten koko työtä ei tarvinnut pistää uusiksi. No kun uusintaottoja tulee, tulee myös harjoitusta ja eiköhän ne virheetkin sitä myötä vähene. Toivottavasti ainakin. Eilisiltana istuin harppu käsissä ja kuuntelin ystäväni lukemia artikkeleja vanhoista
Lehtihän on Antioksidantti -klinikoiden asiakaslehti. Lehdessä olevat artikkelit ovat aika paljon artikkeleita siitä miten ihmiset ovat saaneet suuren avun vakavissakin sairauksissa antioksidantti-hoidoista tai antioksidanttitukihoidoista. Lehdissä kerrotaan myös tutkimuksista koskien vitamiineja ja hivenaineita.  Jutut ovat ehkä vähän samanlaisia keskenään, etenkin nuo asiakkaiden tarinat. Kaikissa on ollut onnellinen loppu, kaikissa ylistetään antioksidanttihoitoja. Maankuulu lääkäri Kaarlo Jaakkola toteaakin useammassa kuin yhdessä artikkelissa, että ravintolisiä ei pitäisi käyttää epämääräisesti, vaan tutkituttaa verestä niiden tarve, jotta voi syödä juuri oikeita lisäravinteita. Mutta, käykääpä ihmeessä lukemassa, jos aiheet kiinnostavat. Lehdet ovat pdf-muodossa.
Torstaina postitin käsin kirjoitetut joulukortit läheisille ja asiakkaille, jotka ovat vuoden aikana paljon käyneet hoidoissa meillä. Eilen kirjoittelin pistekirjoituksella olevat kortit. Jotta kortin pinta ei ”rikkoutuisi” pisteistä kirjoitan tekstin kontaktimuoville, joka liimataan korttiin ensin kirjoitettua osoite siihen. Ja vielä sai avokki yhden joulupaketin… Käytiin Aa:n kanssa kaupassa (tihkusateesta huolimatta oli ihanaa kävellä ja haukata happea) ja kaupan edustalla oli mies, joka möi nahkahanskoja joidenka sisällä oli lampaanvillavuori. Ostin hanskat niin itselleni kuin avokillekin, joten niitä pakkasia odotellessa. 😉 Huomenna kun mulla on kiropraktikko aion ostaa avokille vielä alotuskerran hoitoihin. Saa sitten itse ratkaista haluaako jatkaa hoitoja vai ei, ja ei mulla ole rahaa ostaa mitään viiden kerran sarjaa, valitettavasti.
 
Nyt en ole moneen tuntiin harputellut, sillä kidutin itseäni Makumaku-verkkokaupassa kuolaten kaikkea ihanaa ruokaa. Mieli olisi tehnyt tilata vaikka mitä, mutta joko hinta tai koko tuntui liian isoilta. Appelsiineja luomuna 2 kg, olisin tahtonut yhden kilon 😀 Tilasin mm. perunoita ja avokille Pajuniemen luomulihahyytelöä.  
Nyt alkaa olla siis aika päästä harpun kimppuun! Pitäkäähän peukkuja että virheet eivät hirmuisesti työssä kummittelisi.   

Maanantai – joululauluja ja pipareita

Kotiuduttiin tovi sitten kirkosta. Olen asunut täällä kohta yhdeksän vuotta ja nyt ekaa kertaa kävin kirkossamme. Eipä siis tule kovin usein siellä käytyä. En ole erityisen uskonnollinen, joten selittänee asiaa. No nyt mentiin laulamaan kauneimpia joululauluja. Siitäkin on vuositolkulla aikaa kun viimeksi olen niitä ollut jossain laulamassa, vaikka tykkäänkin tapahtumasta.  Tuolla oli eri vammaisryhmiä, joten sain laulujen sanat pistekirjoituksella, joka oli laulamisen kannalta aivan mahtavaa. Meidän näkövammaisten lisäks paikalla oli kuuroja, heikkokuuloisia, kehitysvammaisia ja liikuntavammaisia. Toki myös ihan ”tavallista” kansaa. Paikalla oli viittomakielen tulkki, joka viittoi puheet ja laulut. Parilla sokealla oli myös opaskoira mukana. Vajaa tunti vierähti lauluja laulaen ja lopuksi seurakuntasalissa tarjoiltiin kahvit/teet ja joulutortut. Todettakoon vielä, että en minä sen enempää kuin avokkikaan  osata laulaa, mutta raakkuuhan variskin äänellään 😀 Kiva oli käydä ja päästä hetkeki täältä neljän seinän sisältä pois. Mentiin kirkkoon kävellen. Vettä satoi ja oli paikkapaikoin tosi liukasta. Jouluinen tunnelma sään puolesta aika kaukana. Mä niin toivon, että jouluna olis lunta. Valkoinen luminen maa kuuluu jouluaikaan. No nyt ne vähäset mitä on satanut sulaa kovaa vauhtia pois, tylsää…
Mulla oli tänään kiropraktikko ja matkat käytin neulomiseen. Olin satavarma, että aikani on klo 11.00. Saavuin reippaana paikalle etuajassa ja kuulinkin aikani olevan vasta kello 15.00. Onneksi kiropraktikkoni oli niin ihana ihminen, että hoiti minut ennen lounastaukoaan. Oikea puoli niskasta oli edelleen jumissa. Ens maanantaina menen taasen ja silloin on pidempi aika, katotaan harjotteita mulle. Neulomisesta muuten sen verran, että viime yönä istuin kolmeen käsitöideni parissa. Cookin Kaappaus-kirjakin tuli kuunnelluksi loppuun.
Laihduttamisestani en ole aikoihin kirjoittanut mitään. Siitä ei valitettavasti ole paljoa kirjoitettavaa. Ennen korvaleikkausta painoni nousi yli 69 kiloon. Toki leikkausviikolle osui myös kuukautiset. Jäin silti miettimään vaikuttiko alitajuntainen stressi/jännitys asiaan.  Nimittäin heti kun leikkaus oli ohi paino tippui. Alle 68 kilon en ole tosin päässyt, ja se tuntuukin käsittämättömän vaikealta. Syyskuun lopulta lokakuun alusta painoni on pyörinyt 68.2-68.8 kg:n välillä ja leikkausta ennen piikki 69.4 kiloon. Olen yrittänyt olla stressaamatta ja muistuttanut itseäni siitä, että on jo hyvä se ettei paino lähde nousuun nyt etenkään sairaslomani aikana milloin kulutus on pienempää. Tänään vaa’an lukemat olivat 68.7, lukemien käydessä viime viikolla jo 68.2 kilossa. Pientä nousua, mutta huomenna saattaa tilanne taas olla eri, joten puolen kilon heilahduksista en ota kyllä stressiä. Tämän toipilasajan jälkeen otan liikunnan suhteen ison ryhtiliikkeen ja ”kiristän” vielä ehkä syömisiänikin. En tarkoita, että alkaisin viettämään nälkäpäiviä, mutta tarkennan mitä suusta menee alas. Usko on luja, että vielä se 60 kilon alitus tulee ja sitä kohti matkalla ollaan.
Laihdutuskirjoituksen peräänhän ”sopii loistavasti” Hedelmäsokeripiparkakkujen ohje. Ennen kirkkoon lähtöä tein taikinan valmiiksi jääkaappiin kovettumaan huomista  leipomista ja paistamista odottamaan. En ole koskaan aikaisemmin törmännyt ”hedelmäsokeripipareihin”, joten saas nähdä mitä tuleman pitää…
Hedelmäsokeripiparkakut

150 g rasvaa
1 dl hedelmäsokeria
1 tl kanelia
1 tl kaardemummaa
1 tl inkivääriä
0.5 tl neilikkaa
(Tunnustan, laitoin valmispiparkakkumaustetta. En viitsinyt ostaa kaikkia mausteita erikseen, nyyh… Laitoin seosta reilun ruokalusikallisen.)
2 kananmunaa
1 dl kermaviiliä
1 dl rouhittua mantelia
1.5 dl kaakaojauhetta
(En tiedä olinko ihan tampio, laitoin raakakaakaojauhetta kun ”tavallista” ei ollut)
1 tl soodaa
3 dl vehnäjauhoja
Vaahdota rasva, sokeri ja mausteet
Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten
Lisää kermaviili, mantelirouhe ja kaakao-sooda-vehnäjauhoseos siivilän
läpi
Sekoita taikina tasaiseksi
Leivotaikinasta 3 n. 4 cm paksua tankoa
Kääri tangot leivinpaperiin tai muoviin ja anna kovettua jääkaapissa
seuraavaan päivään.
Leikkaa tangosta terävällä veitsellä n. 3 mm paksuisia viipaleita.
Paina halutessasi keskelle puolikas kuorittu manteli tai ripottele
mantelirouhetta pinnalle.
Paista 200 asteessa 10-15 min
Mä taidan olla keski-ikäistymässä, sillä nyt kudin kouraan ja telkusta uutiset 😀

Messufiilareita (outletExbo, Elma, metsä, kädentaito)

Eikös teistäkin kuulosta aika ihanalta lauantai-illan vietolta glögiä rakkaan kanssa kynttilöiden valossa??? Minusta ainakin, ainoa huono puoli on painonnoston mm-kisat ja niiden tv-lähetykset. Avokki ei malta pysyä telkkarin ääreltä poissa hetkeä pidempään, ja lähetys kestää vaatimattomat neljä tuntia. No luomuglögi tilkalla vodgaa maistui hyvältä, vaikka nuo kisat vei avokilta voiton. No onneksi ovat vain kerran vuodessa, mutta tämä on jo kuudes ilta 😀
No minulla on siis oikein hyvä syy tulla tänne kirjoittamaan postausta ja kertoa eilisestä. Nimittäin eilinenkin sujahti messuilla, tällä kertaa täällä Helsingissä  (ELMA-, Metsä-messut sekä Kädentaitotapahtuma, uutena mukana myös laatumerkkien myyntitapahtuma OutletExpo). Lauantaina ja sunnuntaina vielä messukeskusta täyttää Lemmikkimessut. Valitettavasti lemmikkejä ei vielä sielä ollut kun Aa:n kanssa siellä kiertelin.
OutletExbossa oli oikeasti hyviä tarjouksia ja pääsimme joulupukin apulaisiksi; veljieni lapsille löysin pitkähihaisen keijupyjaman, röllipyjaman sekä poronnahkaiset ihanan pehmeät ja lämpimän oloiset kintaat. Vielä pari lahjaa puuttuu. Mulla on hintaraja joululahjoihin, koska veljiä on neljä ja kaikilla 2-3 lasta, joten joulupukki on joutunut säännöstelemään hinnoittelua, jotta homma ei mene överiksi. Ja pukki muistuttaa myös, että muistaminen tärkeintä 😀 Avokille löysin meidän kihlajaispäivään lahjan. Hän käyttää paljon talvisaikaan pitkiä alusvaatteita ja kerrastoja. Itselleni ostin viime joulun jälkeen alennusmyynneistä merinovillaisen aluskerraston ja ei pakkanenkaan sen jälkeen tahtia haitannut. Nyt messuilta löysin samoja kerrastoja miehille ja todella edulliseen hintaan, joten avokki saa merinovillaisen kerraston kihlajaisvuosipäivänä. Viime vuonna ystäväni neuloi hänelle ihanan villapuseron. Kaksi vuotta sittenavokkia ilahdutin suolakivilampulla.
Takaisin messutunnelmaan 😀 Itselleni ostin nyt muodissa olevan tuubihuivin; pehmeänvillaisen tummansinisen lämmikkeen sekä ohuen tavallisen huivin, joka myöskin sininen. Olen aina ollut aika huono käyttämään huiveja ja kaulaliinoja, mutta tänä syksynä olen vähän niistä innostunut, joten katsotaan miten näiden uutuuksien käy. Veljen tyttärelle, joka täyttää 11 vuotta ostin lilat lintukorvikset, jotka on tehty laaserilla leikkaamalla. Itselleni löysin lasiset sinisävyiset korvikset. Mä rakastan lasikorjuja. Musta ne on jotenkin niin suloisia ja käteen hyväntuntuisia 😀 Nuo korvikset ostin oikeastaan siksi, kun Barcelonasta vastaavat ostettuani toinen on kadonnut, tippui syyskuisella shoppailukierroksella ja huomasin vasta kotimatkalla  Aa teki myös ostoksia pari Suomessa valmistettua paitaa, jopa puuvilla oli kudottu kotimaassa 😀 Huiveja, korviksia, siskon lapsille lahjoja.
Elma-puolella oli jonkin verran myynnissä ruokaa, ja olihan se ihanaa tukea lähi- ja luomuruuan tuottajija. Lappi oli hyvin esillä. Ostin Kitkan herkun savumuikkua, joka oli ihan sairaan hyvää, vaikka olikin säilykekalaa. Leipäjuusto lakkaomenahillolla vei kielen mennessään ja sitäkin herkkua oli pakko ostaa kotiin 😀 Maistelimme parin juustolan juustoja ja shoppasin erään luomutilan pisteestä viherherukkapaprikamarmeladia, joka sopii liharuokien tai juustojen seuraksi. Luomupuodissa oli mielettömän hyviä tarjouksia; smoohtiekset, jotka normikaupassa 3 e, nyt 50 senttiä tai euron. Kaksi pulloa vitosella luomuglögiä jne. Maistoimme muuten valion Aurinkoiset hedelmät –luomutuoremehua ja maistui todella hyvältä. Maistoimme saksalaisia luomukermajogurtteja ja juttelimme maistattaneen miehen kanssa. Meijeri, joka jogurtit valmistaa on Euroopan suurin luomumeijeri. Jogurtti oli hyvin samantyyppistä mitä Lidlistä löytyy, mutta luomuna. Kyseisiä tuotteita saa kuulemma niin K- kuin S-kaupoistakin. Heillä on myös maustamatonta rahkaa luomuna. Jogurtteja sai messuilla eurolla ja suosituin maku kuulemma oli siihen mennessä ollut kirsikka.     
Metsä-puolella oli paljon eri yhdistysten pisteitä, jotkut esitteli metsäkoneita, moottorisahoja, puun istutusta, lannotteita jne. Ei oikein mitään erityistä metsättömälle kulkijalle. Lavalla esiintyi nukketeatteri sekä Eini. Kädentaitotapahtumasta löysin timanttisen käsikäyttöisen veitsenterottajan. Sellainen puuttuu taloudesta ja veitset alkaa olla aika onnettomia, joten oli oikeasti tarpeellinen hankinta. Esillä oli paljon käsitöitä ja niihin tarvittavia välineitä; lankoja, askartelutarvikkeita, puutöitä, koruja, tauluja jne. Kädet alkoi olla täynnä tavaraa ja ostoksetkin painamaan, joten Kädentaitopuolen pääpiirteittäin kierrettyämme suuntasimme ruokakaupan kautta kotiin. Oli kyllä mukavat messut ja nuo todelliset messutarjoukset ilahdutti. Ja kun pääsen paikkaan missä tuottajia myymässä tuotteitaan tunnen oloni taivaalliseksi. On niin ihanaa ostaa heiltä itseltään suoraan, tukea heidän tuotantoaan! Ja joulumuorinakin oli kiva olla, kun löytyi kohtuu helposti ostettavat. Yritän aina veljien lapsille ostaa jotain käyttökelpoista. Ehkä olen vähän tylsä täti, mutta leluja ja krääsää saavat niin kauheasti aina synttäreillä ja jouluna, että sitä en halua tukea sen enempää. Noh, ehkä korut on krääsää, mutta toisaalta ehkä 11-vuotiaalle mieluinen lahja.
Uskoakseni tämän vuoden messut on nyt messuiltu Mielenterveysmessuja lukuun ottamatta(menemme kuuntelemaan sinne pari luentoa). Viimesen kuukauden aikana on kyllä messuja riittänyt ja rahaakin mennyt. Välillä oikein nolottaa miten paljon olenkin shoppaillut messuilla . Täälläkin minusta saa varmaan ihan kamalan tuhlaajanaisen vaikutelman, ja silti… vaikka ette ehkä usko en jotenkin suostu olemaan sellainen. Tuo lähi- ja luomuruoka saa kyllä mut vähän… ”hulluks” ja se näkyy ostoksissakin. Ja toisaalta en ole aikaisempina vuosina näin paljon käynytkään erilaisissa tapahtumissa. Oikeastaan tähän puoleentoistakuukauteen mahtuu
– Tikkurilan maalaismarkkinat
– Läheltä luomua-tapahtuma
– Terveys- ja kauneusmessut
– Kirja, musiikki, Ruoka & viinimessut
– Apuväline, koti ja hyvinvointimessut
– Elma, metsä, OutletExbo ja kädentaito-messut

Terveysmessuilla olen käynyt melkein joka vuosi nyt viimesten vuosien aikana. Kirja-messuilla viimeksi pari vuotta sitte, apuväline-messuilla taas neljä vuotta sitten kuten myös Tikkurilan maalaismarkkinoilla, ja tuo Läheltä-luomua –tapahtuma olikin mulle aivan uusi tuttavuus. Ja nyt nämä kaikki lyhyellä aikavälillä, vähemmästäkin tulee tuhlaajanaisen maine J

Ja on kyllä tunnustettava myös, että olen nauttinut tapahtumista suuresti. Olen saanut ostaa lähi- ja luomuruokaa, kuunnella hyviä terveysluentoja, kuulla livenä Nora Sinleriä ja Sofi Oksasta, maistella viinejä, kokeilla vatsalautaslaalomia, suoriutua tasapainoradasta ja toimia joulupukkina 😀
Tänään messuilun vastapainoksi lähdimme Harmaakuonon ja avokin kanssa lenkille. Teimme tunnin reippaan lenkin ehkä hivenen koleassa ja kosteassa säässä. Melkeinpä odotan pikkupakkasta, niin ilma kuivuisi eikä tuntuisi niin syväkylmältä. No luomuglögiä maistelimme tuossa jokin aika sitten ja rauhaisaa viikonloppua vietellään.
Minä levoton sielu vaan tahtoisin melkein koko ajan puuhailla jotain enkä vain oleskella. Jostain olen saanut aivan uutta energiaa, ei edes tuo marraskuun harmaus saa minua hidastamaan. En tiedä virkistääkö tuo d-vitamiini, jota olen Terveysmessuista alkaen syönyt. Syyskuisista masisfiiliksistä ei ole tietoakaan ja koko ajan vaan haluan paljon tekemistä ja kokemista. Ehkä on vähän alitajuntaistakin. Tiedän kohta korvaleikkauksen olevan ja sen jälkeen on rauhallisempaa elämää muutaman viikon ajan edessä. Jotenkin sitä mukamas nyt pitäisi ehtiä vaikka mitä, vaikka eipä tuo korvaoperaatio estä ihmisten tapaamisia senkin jälkeen. Kunhan nyt ei lähde hikilenkeille, tai johonkin hälypaikkoihin treffaileen ketään, niin eipä pitäisi olla hätää, jos vaan kaikki menee kuten viime kerrallakin.
Mutta, hei ne painonnostokisojen lähetykset loppu tältä illalta, joten…