Päivä Virossa Haapsalussa ja Tallinnassa käyden

Toissamaanantaina herätyskello soi 05.00
– KÄRSIMYS – HUOKAUS – HAUKOTUS 😀
Ei muuta kuin sängystä ylös ja suihkun kautta matkaan.

Satamassa tapasimme muun seurueen 6.30 ja laiva lähti tuntia myöhemmin. Aika kului rupatellen ja aamupalaa syöden. Söin broilersalaatin ja teetä 😀

Tallinnaan saavuimme ennen puoltakymmentä. Osa matkaseurueesta jäi Tallinnaan. Me avokin ja kuskin kanssa lähdimme ajelemaan kohden Haapsaluuta. Ajoaika oli vajaa pari tuntia. Ajelimme lehtimetsien ja peltojen ohitse. Monen viljelijän työt oli jäänyt kesken ilmeisesti kannattamattomana. Matkan varrella näimme paljon ränsistyneitä taloja, pikkukyliä. Haapsaluun saavuimme 11.30 ja ihmetystä herätti paikan hiljaisuus. Ketään ei missään. Kävelimme meren rannalla hiljaisuutta kummeksuen.

Totesimme kahviloiden ja ravintoloiden aukeavan kello 12.00, joka tuntui vähän hassulta. Niin se vain kuitenkin oli.

Kaupungissa talojen kunto oli vaihteleva. Toiset olivat hyvinkin ränsistyneitä, toiset taas vimpan päälle laitettuja.

Tuossa kuvassa kuvailijan mukaan olen ”edustavan” näköinen 😀 KIITOS, kiitos 😀
Ylläni on Kanarialta ostettu mekko ja kaulassa roikkuu käkikello ja pieni lintu. Ostin korun huhtikuun Outlet- ja kädentaitomessuilta.

Rantabulevardi

Rantakävelyn jälkeen hakeuduimme kahvilaan, jossa nautimme ananas-kotijuustopiiraat ja teen ystävänä iloisena yllätyksenä kahvilasta sai haudutettua teetä. Valikoimaa oli riittämiin. Join japanilaista Samurai-vihreää teetä 😀 Piirakka oli herkullista, ei liian makeaa.

Teehetken jälkeen kiertelimme jonkin aikaa Haapsalun vanhaa kaupunkia käyden parissa putiikissakin. Ostettiin mökille puiset pannunaluset ja puulasta. Löysin myös lankoja, joita tuli pussillinen ostettua. Tosin näin kesäaikaan neulomis- ja harputtelukärpänen on aikas hiljakseen, mutta syksy ja talvi tulee kyllä. (johan viime yönä Saariselällä on tuntureilla saatu maa valkoiseksi) Ostin mm. frillalankaa, jossa verkko on huomattavasti pienempää ja lanka on vähän pörröisempääkin. Ilmeisesti tuota Suomesta ei oikein saa mistään, ja jos saa maksaa PALJON. Rakastan Merinovillaa, joten ostin sitäkin muutaman kerän 😀

Aikamme kierreltyä menimme syömään. Söin lohta kera peston ja tutustuin romanialaiseen punaviiniin lasillisen verran. No punaviini ei ylipäätään sovi kovinkaan hyvin kalan kanssa, mutta tuo ei toiminut lainkaan. Oli ehdottomasti enempi jälkiruokaviini. Menihän lasillinen kuitenkin alas 😀

Kolmen pintaan lähdimme ajelemaan takaisin Tallinnaan. Käytiin vielä ostamassa viiniä ja löydettiin englantilaista luomusiideriä kolmen litran tetra 13 euroa, ja pitihän sellainen ostaa. Tetra on vielä korkkaamatta, joten mausta en pysty sanomaan. Aa:n mukaan on ainakin tunnettu merkki ja sen perusteella pitäisi olla myös laadukasta.

Sitten olikin aika koota ryhmä rämä ja tuo kolmikko, joka päivän Tallinnassa vietti olivatkin hilpeässä tilassa. Nauru ja laulu raikasi odotellessamme auton laivaan siirtämistä 😀 Seuraavana päivänä ei kuulemma ollut raikannu enään 😀 Hiljaista oli ollut 😀

Kotimatkalla söimme karmaisevat tonnikalakolmioleivät, kun oikein muutakaan ei ollut 🙁 En niitä nykyseltään harrasta ja tuon makuelämyksen jälkeenpäätös vain vahvistui.  No tuon syömishetken jälkeen piipahdettiin kaupan puolella, josta ostin eestiläistä tummaa suklaata, jota en ole vielä maistanut.  Kaupassa vanha herkkusuu heräsi ja ostettiin salmiakkikaloja ja autoja 😀 Ne on mussutettu…

Kotona oltiin puolyhdentoista maissa väsyneinä ja vähän nälkäisinäkin. Kotimatkalla haettiin Harmaakuono hoidosta. Väsy oli melkoinen, silti valvoin yli kolmeen sängyssä pyörien.

Päivän aikana sää oli aurinkoinen ja tuulinen. Tuuli tuntui Haapsalussa välillä aika raa’an kylmältä. Tuulettomissa paikoissa taas aurinko porotti kuumasti. Pukeutuminen päivään osui aikaslailla nappiin.

Kaikenkaikkiaan rento mukava lomapäivä 😀

Pohjalaistunnelmista mökkifiilistelyyn

Viikonloppuna Etelä-pohjanmaalaiset ”valtasivat” senaatintorin ja sen ympäristöä. Perjantaina vietettiin kaverini kanssa miellyttävä iltapäivä Pohjanmaa-tunnelmissa. Kävimme kuuntelemassa (en todellakaan ole mikään runoihminen, runojen ystävä) Arto Juurakon lausumana itsensä kirjoittamia pohjalaisia rakkausrunoja miesnäkökulmasta. Ne olivat hyviä, viihdyttäviä, hauskoja 😀 Vajaa tunti hujahti nopsaan. Artolla itsellään on miellyttävä ääni, joten hänen lausuntaansa ja jutustelua muutoinkin oli miellyttävää kuunnella.
Torialueella oli pohjalaisia yrittäjiä. Tutustuimme puusta valmistettuihin lahjakelloihin, puisiin talousvälineisiin, keramiikkatöihin, tekstiileihin jne. Paljon ihania juttuja, mutta kun ei tarvelistalla ollut oikein mitään. Ruokapuolta on kuitenkin hehkutettava. Ostin ilmajokelaiselta yritykseltä herkullista hirvimakkaraa ja lammasnakkeja. Maistelimme herkullisia leipiä, jotka oli aamuvarhaisella valmistettuja.
Ja ostin savusaunassa savustettua savupalvia, nam!!! Lavalla pyöri koko ajan erilaisia esityksiä.
Tuolloin perjantaina alkuillasta oli niin lämmin, että istuimme aterialla ulkona. Ateria koostui keitetyistä kananmunista tuoreella leivällä, jossa myös oman maan rukolaa. Sitä on ihan hirviästi, kohta hukun siihen. Grillattiin lihaisaa makkaraa. Ruokaan ei sen enempää jaksettu sillä kertaa panostaa.  Punaviiniä nautimme, sillä tarjouksemme mökistä, jota viime keskiviikkona olimme katsomassa oli mennyt läpi. Aterian jälkiruokaosuus jatkui sisällä illan viilenemisen vuoksi. Teen kanssa pohjalaiset kampaviinerit Ja yöllä aikas pahat levottomat jalat-oireet. Ehkä pitäisi vihdoin oppia ja lukea läksynsä kunnolla 😛  😀
Viikonloppu meni oikeastaan fiilistelyyn, sillä teimme mökistä tarjouksen, jota olimme viime viikolla katsomassa. Mökki oli niin hyvä ja edullinen, että kovin pitkään ei uskaltanut jäädä asiaa miettimään. Ja viikonlopulle olikin kuulemma sovittu useita näyttöjä. Tarjouksemme meni kuitenkin läpi ja tulevana keskiviikkona tehdään kaupat. Nyt on kova hinku päästä mökille touhuamaan, laittamaan pihaa, ostamaan mökkitarpeistoa jne. Eilen mm. tilasin Hyvinvoinnin tavaratalosta ekologisia pesuaineita ja hyttyskarkottimia, tutkailin palo- ja häkävaroitin valikoimaa turvakauppa.comista ja joltain apteekki-sivuilta ensiapulaukkujen sisältöjä. Avokin etsinnät olikin paljon miehisemmät: pihatyökaluja, puuklabeja jne. Tänään kun oltiin kiropraktikolla, kiropraktikolta ei kuitenkaan pahemmin huutia saatu koneella istumisesta. Molempien yläselät oli yllättävän hyvässä kunnossa.  Pahempikin tilanne on joskus ollut.
Mökille on tehty lopputarkistus 2001. Sen on rakentanut myyjäpariskunnan mies itse höyläten hirret paikan päällä. Ja jykevää hirttä olikin käytetty. Ikkunoissa 3-kertainen lasi, ovet kaksinkertaiset, juokseva vesi niin keittiössä kuin saunatilassakin, oma porakaivo, sähkö-wc, tupa, pieni makuuhuone. Neliöitä 52. Pihapiirissä villiintynyttä luontoa 😀 ja pieni lampi, jossa laituri. Lammen läheisyydessä kasvimaa, josta pongattiin ainakin raparperit ja marjapensaita. Pihapiirissä vielä liiteri ja puusee. Mökin edustalla pieni terassi, jonka laudat vähän irrallaan. Pientä julkisivuremppaa, terassin uusimista, siivousta, pihatöitä on luvassa. Onneksi kaikkea ei tarvitse kerralla saada valmiiksi.
Kerrankin voi sanoa, että meillä oli hyvä tuuri, sillä näinkin läheltä kuin Mäntsälästä mökin löytyminen tuohon hintaan, on jo onnenpotku.
                             Onneksi Aa huomasi sen maanantaina mökkejä selatessamme
Onneksi oltiin ensinmäiset katsojat
onneksi emme jahkanneet liikaa
Jos olisimme miettineet viikonlopun yli, tod.näk. luu olis jääny siitä käteen. Järven rantaa, jota himoitsin en saanut, sain pienen lammen, jossa voi kuitenkin uida. Voin olla tyytyväinen. Ja on mieletöntä seurata avokin intoa asiasta. Kun on maalta kotoisin, kaipaa omaa rauhaa, luontoa ympärilleen. Nyt avokki saa oman rauhoittumisen paikkansa.
Ja kun löysimme mökin edullisesti, saatoin tehdä tandemkaupatkin hyvällä omalla tunnolla loppuun. Ja tuo ferrarin punainen pyörä muutti meille lauantaina. Nyt se jököttää varastossa ja mulla hirmuiset ajohalut. Olen yrittänyt ”kylvää” ympärilleni kaikkialle sanomaa pilottitarpeesta. Moni, joka asuu kauempana olisi mielellään lähtenyt ajelemaan, mutta välimatka on liian iso.
Mutta rummutus jatkuu, joten enköhän polkemaan pääse mahd. pian!!!
Eilen sen kaiken tietokoneella kökkimisen lomassa kävimme toki Harmaakuonon kanssa kävelemässä ja avokin kanssa istuimme takapihalla broilersalaattia syöden ja iltapäiväteestä nauttien. Ja ette arvaa missä keskustelun aiheet pyörivät 😉

Tuleva onnellinen tandemin omistaja

Kävin reilun vuorokauden melkoisen taistelun itseni kanssa ostaa vai ei tandempyörä, jota pääsin kokeilemaan, ja joka oli säädetty mulle sopivaksi. Pyörä on aika kaukana sunnuntaiajelupyörästä ja se näkyy hinnassakin.

Olen vuosia haaveillut omasta tandemista, mutta se on jäänyt hankkimatta yleensä rahan puutteesta, mutta viime kesänä myös saatavuusongelmista johtuen. Pääsin ajamaan yhtä mahdollista pyörää loppukesästä, mutta sitä ei alkusyksystä enään saanut maahantuontiongelmien vuoksi. Pyörä oli ihan ok. ja ehkä jopa riittävä ajokykyihini nähden. Nyt kuitenkin otin yhteyttä pyöräilijäystäväni suosittelemaan pyöräliikkeeseen ja näin pääsin testaamaan pyörää, joka oli minun mitoille fiksattu. Pyörä oli hyvin kaukana ”sunnuntaiajelupyörästä”. Se oli proo! Avustajani ei erityisemmin pyörästä pitänyt koeajon perusteella johtuen tottumuksesta ”sunnuntaipyöriin”. Itse kuitenkin pidin. Hinta hirvitti/hirvittää. Olen pyörittänyt asiaa joka suuntaan. Myyjäsanoi mielestäni hyvin ”Liikumme, jotta voisimme hyvin ja jopa paremmin ja se vaatii oikeanlaiset välineet”. Tarkoittaen esim. pyöräilyssä pyörän oikeanlaisia säätöjä tms. Asiakassuhde ei pääty siihen, että pyörä on minulla ja rahat firmalla. Tarkoitus on 200 ajokilsan jälkeen huoltaa pyörä ja korjata tarvittavat säädöt, jos kroppa kipeytyy ajoasennosta johtuen.  Ja jatkossa tarvittaessa huoltoa huolto voidaan tulla tekemään kotiin. Tandemin siirto muuta kuin ajamalla on sen ison koon vuoksi hiukan haasteellista.

Jos ostan pyörän ns. markettiversiona, se on jonkin standardin mukanen, ei yksilöllisesti säädetty/koottu. Huolto tapahtuu miten tapahtuu… Entä jos jokin osa hajoaa, saanko uuden vai tuleeko eteen maahantuontivaikeudet?

Entäs, pääsenkö ajamaan niin paljon, että tuollainen proo-malli kannattaa ostaa??? Siinä on iso ja askarruttava kysymys. Kallista pyörää ei kyllä varastossa seisoteta.
Mutta jos innostun ja löydän vielä innokkaan pilotin ajelemaan kanssani pitkiäkin ja vauhdikkaampiakin lenkkejä. (kunhan ensin pyöräilykunto kasvaiskin, vois haaveilla niistä). Ei ehkä pitäisi mennä asioiden edelle..

Mua odottaa mun mitoille fiksattu pyörä viimesiä silauksia vaille valmiina…
Jatkanko etsimistä vai ostanko?

Lukijat, OSTAN!
Nyt kun on mahdollista miksi en tekisi unelmistani totta?

Ja niinpä taisteluni taisteltuani laitoin myyjälle ostopäätösviestin.
Olen ehkä hullu, mutta…

Nyt etsimään pilotteja, joten jos innokkaita löytyy, viesteilkää ihmeessä!
Aikasempaa ajokokemusta tandemilla ei tarvitse olla eikä tarvitse sitoutua mihinkään.
Mutta, ajokavereita kaipailen!

Show Must Go On

En ole taitava hehkuttamaan kirjoja, esityksiä tms, mutta on ihan pakko yrittää…

Kävimme nimittäin lauantai-iltana katsomassa
Musiikkiteatteri Koitossa
 Show Must Go On -musikaalia, jonka aikana kuulimme Queenin hitit
Bohemian Rhapsodysta Show Must Go Oniin.

Pääosassa nähtiin Kimmo Blom. Muissa rooleissa Marika Krook, Tatu Siivonen, Jukka Mänty-Sorvari, Jussi Ojanen, Tero Tanhuanpää, Mika Räinä. Ohjauksesta vastasi Petri Lairikko, ja kapellimestarina toimi Mikko Kangasjärvi. Musikaalin on kirjoittanut Katariina
Leino

Musikaali kertoi kahdesta bändistä, Queenista ja suomalaisesta bändistä, jonka johtohahmo halusi olla kuin Queenin kuulu artisti. Kuuluisiksi haluttiin tulla hinnalla millä hyvänsä. Musiikkiesitykset olivat huippuluokkaa. Ei ole pikkujuttu hypätä Queenin saappaisiin, mutta esityksessä siitä suoriuduttiin loistavasti.  Jos tulee mahdollisuus mennä katsomaan, suosittelen. Koitolla on myös esitykset monista muistakin tunnetuista artisteista ja bändeistä.
Ihastuin ja haluan kyllä nähdä heidän muitakin musikaalejaan.

Ennen musikaalia kävimme ruokailemassa turkkilaisessa. Alkupalaksi maistelimme erilaisia turkkilaisia herkullisia tahnoja ja pääruokana söin falafeleja, jotka ei olleet kovin erikoisia. Maistuivat liikaa käristetylle. Äh, en osaa selittää. Jälkkäriksi suusta sujahti jäätelöä ja banaania.  Mukava ilta kaikenkaikkiaan ystävämme synttäreitä vietellen.

Muuten viikonloppu sujui hyvin rauhallisesti hivenen ulkoillen ja oleskellen. Pesimme pyykkiä, sillä saimme pyykkikoneen kuntoon. Hihna oli hypännyt pois paikaltaan ja sen korjaaminen onnistui kotiporukalla, joten kulujakaan ei tullut. Pyykin pesustakin voi siis nauttia 😀

Ja tänään tehtiin LÖYTÖ, jota keskiviikkona mennään katsomaan
– mökki Mäntsälän saaressa
Hinta on niin edullinen, että mietityttää mikä vikana, mutta kuvien perusteella ja kuvauksien perusteella mökki voisi olla meidän, jos…
JÄNNITTÄÄ!!!
Nyt vaan jalat maassa ettei tule pettymystä!

Tandem-asiakin edistyy. Testattavaan pyörään joitain fiksauksia ja sitten kokeilu, kenties päätös ja…
Huih… Nyt tapahtuu niin paljon samaan aikaan, että hirvittää 😀

Niin, mitäs mun elämäntapaprojektille kuuluu?
Paino huitelee 68-69 välissä,
vessattaa ja nälättää koko ajan 😀
Liikuntaa tällä hetkellä liian vähän.
Ei ehkä kovin hyvä pikatiivistys, mutta
PROJEKTI jatkuu koko ajan
aikken siitä täällä ole viime aikoina juuri kirjoittanutkaan 😀

Reippailemassa Naisten kympillä

Mukissa luomuvihreää teetä ja herkkuna luomutummasuklaariisikakku
Ulkoa kantautuu lintujen viserrys
Olo on hivenen uupunut, mutta onnellinen.
Viikonloppu on tarjonnut parastaan sään puolesta. Lämpöä ja aurinkoa. Eilen istuimme iltapäivällä pihakeinussa nautiskellen makeuttamattomasta mansikkamehusta. Illalla grillattiin ja nautittiin ateria ja iltatee takapihalla. 
Päivällä aikasemmin piipahdin Rautatien torilla ja ehdottomasti pikavisiitin mielenkiintoisin paikka oli piste, jossa olivat mm. Ekolo ja Makumaku myymässä luomuherkkujaan. Oppaani ei ollut kovin innokas eikä tuotteista juuri mitään tiennyt. Ostin jälkkäriksi meille raakasuklaakarpalopatukat sekä luomulimua kaksi pulloa kolmella eurolla, normaalisti yksi maksaa jo sen reilut kaksi euroa. Makumakulta ostin purkin ihanalle maistuvia palloja, joiden sisällä vuohenjuustoa. Niitä voisi ehkä verrata juustopalloihin mitä marketeissa myydään. Toisena makuna oli sinihomejuusto. Myynnissä olevista tuotteista osaa sai maistella ja se oli ihanaa. Kaisaniemen puistossa ei käyty ollenkaan, jossa Mailma kylässä –festareiden päänäyttämö käsittääkseni oli.
Piipahdettiin myös Narinkkatorilla, jossa oli kolmen päivän Italia-tapahtuma. Ostokseni tein kaverini miehen maahantuontifirmasta. Juustoja sai maistella ja niistä olisin voinut ostaa joka ikisen 😀 Ostin kuitenkin kahta erilaista juustoa, valkosipuliöljysalaatinkastiketta, salamipötkylän avokille, päärynähilloa juustolle. Ai-ai… Saimme kaupan päälle mansikkaiset jäähilejuomat. Kaikille näille oli italialaiset nimet, mutta arvatkaa vaan muistanko niitä ja lukemaankaan kun en tähän hätään niitä voi, niin kertomus ontuu siltä osin. Torialueella oli elintarvikkeiden lisäksi italialaista käsityötä ja vanhaa musiikkia, joka tuli tosin kaijuttimista.
Tänään lämpimästä säästä saimme nauttia Naisten kympillä, jonne lähdin pitkäaikaisen asiakkaani kanssa, jonka kanssa ollaan alettu olemaan myös muuten tekemisissä. Ihana ihminen! Tarkoituksenamme oli lähteä lähdössä kolme, eli kuntokävelijät. Ryhmä oli iso, joten meidät jaettiin kahteen ja takana olevat lähdimme kävelijöiden kanssa. Lähdöalueella oli vähän ahdistavaa matelua, mutta onneksi päästiin oikeasti reippailemaankin. Kävelimme matkan n. 1 h 50 min. Vauhti ei ihan huima ollut, rahkeita olisi ollut kävellä kovempaakin, mutta ihmisiä oli niin paljon joka puolen, että välillä oli pakko himmailla. Ja mitä pidemmälle matka eteni, sitä vilkkaammin tossu alkoi kulkemaan. Ohitimme paljon ihmisiä. En väitä etteikö meitäkin oltaisiin ohiteltu, mutta ohitimme itsekin tosi paljon 😀 Hassua oli kävellä Helsingin kaduilla pitkin autoteitä, ratikat seisoivat ja odottivat, että kauhea akkalauma menisi pois tieltä 😀 No koko matka ei näin vapaata kulkemista ollut, jouduimme mekin odottamaan ja antamaan autoille tietä 😀
En muista milloin olisin kävellyt yhtäsoittoa kymmenen kilsaa ihmisopastuksessa. Etukäteen vähän jännitin mitä siitä tulee, mutta hyvin sujui. Olen tottunut pitkät lenkkimatkat kulkemaan koiran kanssa. Harmaakuonolle olisi kuitenkin ollut aivan liian kuuma ja aivan hirveästi liikaa ihmisiä. Koiran stressin määrällä ei olisi ollut rajoja ja siihen vielä lämpö, joten tein fiksusti jättämällä Harmaakuonon kotiin.
Maaliin päästyämme saimme kassit missä kasa esitteitä ja pientä krääsää. Ruokapisteestä saimme hakea kassiin palautusjuomaa, jogurttia, kiisseliä, kanasalaattia tms. Mikään tuotteista ei saanut suuremmin pisteitäni. Kanasalaatin kiskasin ystävien luona, jossa kävimme pesemässä pyykkiä. Olipahan melkoista, mutta sainpahan hiukan vatsan täytettä.
Treffasin myös maaliin tulon jälkeen ystävääni, jonka kanssa vielä käveltiin rautatieasemalle reilun kilsan matkan, joten liikuttua tänään on tullut mukavasti. Mun kävellessä avokki oli kuntoillut yli kahden tunnin treenin raudan parissa, joten tästä on hyvä jatkaa.
Saas nähdä jatkuuko päivän liikkumiset yötä myötä, sillä avokki tuli juuri Harmaakuonon kanssa ulkoa. Herra oli tehnyt neljät ripulit!!!

Pime Cafe – koe kahvi/teehetki pimeässä

Lauantaina 26.5. klo 12-17
Pime Cafe
osoitteessa Pengerkatu 11 A
Talon pihassa pihakirppis sekä mehua ja makkaraa.

Pime Cafen tarjoilijat ovat näkövammaisia ja tila, jossa kahvio pidetään on täysin pimeä. On elämys heittäytyä pimeässä näkövammaisen opastettavaksi, kokea kahvin kaatamista termarista, vaihtaa kokemuksia muiden kanssa täysin pimeässä.

Suosittelen kaikkia kokeilemaan, jotka täällä Pk-seudulla liikkuvat lauantaina. Pengerkatuhan sijaitsee Kalliossa.

Itse haluaisin tuolloin lauantaina piipahtaa Mailma kylässä -tapahtumassa, joka levittäytyy Kaisaniemen puiston ja Rautatien torin ympäristöön viikonloppuna. Nyt koetan etsiskellä kaveria tapahtumaan ja jos kaveri haluaisi käydä Pime cafessa, voisin lähteä seuraksi. Saas nähdä miten käy.

Tällaisina hetkinä tämä sokeus harmittaa. Olis tapahtuma, joka kiinnostaisi, mutta kaveri puuttuu.
Ei kuitenkaan masennuta vaan katotaan josko joku vielä innostuisi.
Jos teistä lukijoista joku innostui joko Mailma kylässä -tapahtumasta tai tuosta Pime Cafesta ja kaipaisi seuraa (tai jopa molemmista), viestiä sähköpostiini.
Lähden mielelläni kahvilaan rohkasijaksi ja kaveriksi.

Minusta olisi muuten aivan ihanaa joskus järjestää blogimiitin yhteyteen tuo Pime Cafe. En tiedä haluaisiko sinne kukaan tulla, mutta musta olisi vaan mahtavaa tarjota elämys bloggaajille!

Pidätkö ääneen lukemisesta etkä kammoksu lukemisen tallentamista?

Jos vastauksesi on kyllä
ja haluaisit/ehtisit lukemaan erilaisia artikkeleita  tallentaen lukemasi,
laita sähköpostia. Osoite löytyy Ota yhteyttä -sivulta.

Minusta on erittäin mukavaa ja mielenkiintoista lukea eri lehtien parhaat artikkelit. Noh, lukeminen kun ei suoranaisesti onnistu joudun niitä luetuttamaan muilla. Sitä teenkin aika-ajoin ja isot kiitokset kaikille niille, jotka hommaan ovat uskaltautuneet.
Lukemistanne artikkeleista/esitteistä on ollut minulle todella iloa. Monelle ääneen luku on kauhistus ja vielä kauheampaa, jos omaa ääntä nauhoitetaan. Kaikki jotka ovat lukeneet ovat tehneet sen hyvin. Lukemiseen kuluu tietystikin aikaa enkä aina haluaisi vaivata samoja ihmisiä lukupyynnöilläni, joten jospa saisin tätä kautta jonkun uuden mukaan ”lukupiiriin”.

Eli, jos haluat lukea, ota ihmeessä yhteyttä!
Minulla ei ole lukemisen suhteen mitään erityisvaatimuksia ja jos omaa tallennuslaitetta ei ole voinen omaani lainata.
Minulla ei myöskään ole mitään aikatauluja lukemisen suhteen. Voimme esim sopia, lukuajaksi viikon, kaksi viikkoa, kuukauden ja mitä sen aikana ehtii lukemaan on riittävä. Luettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Palauttaa vain ne mitä ei mahdollisesti ole ehtinyt lukemaan.

Ja jos asut Pk-seudulla voidaan treffata matskun saamiseksi, mutta jos juttu kiinnostaa ja asut kauempana huolehdin postituskuluista.

Voimme myös sopia miten korvaan lukemasi. Onko se jonkinlainen rahallinen korvaus, hieronta, kaulaliinan neulonta tms… Mitään suurensuuria summia en valitettavasti pysty maksamaan luetusta, mutta jotenkin haluan korvata sen.

Jos itse et innostu, mutta tiedät jonkun joka voisi innostua, vinkkaa hälle! KIITOS!

Vapputunnelmia ja lenkkeilyä

Jihhuu, uusi Liikuntahaaste on saatu alkuun tänään yhdeksän kilsan lenkillä. Olen iloinen erityisesti Harmaakuonon jaksamisesta. Vauhti pysyi koko ajan reippaana ja loppua kohden tuntui vaan lisääntyvän. Kiersimme tuon Metsolan suon lenkin (4 x 2.2 km) 1 h 40 min. Ja 8.8 kilsan päälle tulee vielä muutama sata metriä matkoihin lenkkireitille 😀 Reitti on sama, jota talvella äidinja avokin kanssa hiihdimme.
Syystä tai toisesta mulla lenkkien alut on useimmiten tahmeat, etenkin juuri tuolla lenkillä. Etenkin oikeaan pohkeeseen sattuu julmetusti, mutta kun jaksaa sinnitellä toisen kierroksen loppupuolella viimeistään helpottaa ja sen jälkeen voisi taas kävellä vaikka miten pitkään. Nytkin melkein teki mieli ottaa vielä yksi kierros, mutta jano voitti. Vettähän mulla ei tietenkään mukana ollut!
Tuo lenkki on hyvä näin keväällä ja kesällä, koska kotiin pääsee nopeasti tarvittaessa ja kun lenkki on tuon 2.2. kilsaa Harmaakuonon jaksamista pystyy hyvin seuraamaan/mittaamaan. Vielä ei onneksi ollut liian lämmintä reippaalle pitkälle lenkille, IHANAA!!! Huomaan kuitenkin, että koko ajan vähän jännitän milloin lämmönsietokyky saavuttaa Harmaakuonolla huippunsa ja miten pitkiä lenkkejä kevään ja kesän aikana voimme kävellä. Nyt näyttää hyvältä, mutta eihän mittarikaan huitele vielä parissakympissä.
Aamulla oli se ”virallinen” punnitus ja vaaka näytti tasan 68 kg, eli tästä taas lähdetään kohden alle 60 kilon. Joskus minusta tuntuu etten saavuta sitä ikinä, mutta kyllä mä vielä näille ylimääräsille kiloille näytän J Tänäänkin välipalana nautiskelin annoksen, jossa pari desiä maustamatonta jogurttia, desi pakastevadelmia, 3 lusikallista 100%: mangohilloa, desi luomumysliä ja lasillinen kylmäpuristettua 100%:n omenamehua. Ruuaksi kanaa salaatilla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla. Aamiaiseksi purkki rahkaa kera marjojen ja myslin.  Ja nyt on taas vähän nälkä, joten ennen saunaa masuun hedelmiä.
Mutta ehkä viimein ja vihdoin tämän postauksen varsinaiseen aiheeseen, VAPPU!
Mulle vappu on ehkä eniten kevään juhla enkä vuosiin ole vappua vastaan ottanut bilettäen. Nyt ystävämme halusi viedä meidät katsomaan Mantan lakitusta. Emme kumpikaan avokin kanssa ole moisessa tapahtumassa aikaisemmin olleet. Noh, eipä tuo erityisemmin sykähdyttänytkään. Väki oli hilpeällä tuulella ja porukkaa paljon. Manta pestiin ja lakitettiin, jonka jälkeen kuoro lauloi ja torvisoittokunta säesti yhden laulun ja homma oli siinä. Itse olin kuvitellut, että tapahtuma olisi jotenkin juhlallisempikin ja että ohjelmaa olisi ollut enemmän. Ehkä monelle Mantan lakitus on vain vapun juhlinnan aloitustapahtuma. No näin meillekin.
Siirryimme keskustasta Vantaalle Flamingon kreikkalaiseen ravintolaan Santoriiniin syömään. Ruoka oli herkullista. Söimme alkupalat kahdelle ja en varmaan koskaan ole syönyt niin herkullisen hyväksi grillattua halloum-juustoa. Ihastuin myös munakoisosalaattiin. Pääruuaksi söin salaatin lampaalla ja halloumilla ja ei voi muuta kuin kehua, nam. Palvelu oli ystävällistä ja asiakkaansa hyvin huomioivaa. Paikassa oli tosi hiljaista. Kaikki taisi olla vappua juhlimassa 😀
Yhdeksän pintaan oltiin jo meillä. Keiteltiin kahvit ja teet. Rupateltiin ja valiteltiin täysiä vatsojamme 😀 Juotiin kolmisin kuoharipullo. Puolilta öin ystävämme lähti kotiinsa avokin jo kuorsatessa sohvalla tyytyväisenä vatsansa vieressä.
Eilen samainen ystävämme tuli meille vappuaterialle. Grillasimme possun pihvit. Valmistin aamupäivästä meille vihersalaatin. Pienen jahkailun jälkeen päätettiin syödä parvekkeella ja onneksi päätettiin, sillä kylmä tuuli vähän asettui ja aurinko lämmitti mukavasti. Grilliruoka on ihan parasta ulkona syötynä 😀 Ja niin mahtavaa nauttia hyvästä ruuasta hienossa kevätsäässä rupatellen kaikessa rauhassa.
Jälkkärinä meillä oli suklaafondueta (2dl kuohukermaa + 100 g 86 % tummaa suklaata) johon dipattiin mansikoita, vaahtokarkkeja ja banaania. Vaahtokarkit oli äklömakeita, kykenin vain pari. Banaani ei oikein pysynyt ottimessa. Mansikka oli ehkä parasta, joten homma täytyy ottaa uusiksi kesällä kun on suomalaisia mansikoita saatavana. Ai niin, mutta mähän olin ”kiristyksellä”… 😀 mutta eihän mansikoita ja tummaa suklaata voi vastustaa 😀 😀
Vappusyömisiin olen tyytyväinen. Ei mässätty herkkuherkuilla ja karkeilla laisinkaan ja se mitä syötiin oli hyvistä raaka-aineista valmistettu. No mansikoiden lisäainemääristä ei puhuta!!! Ja muutenkin nautin vapustamme; mukavaa rentoa yhdessä oloa! Ja kun sääkin oli aurinkoinen ja kohtuullisen lämminkin, mikäs siinä viettää kevään juhlaa. Nythän on valitettavasti luvattu kylmenevää, jopa eteläänkin viikonloppuna räntää. Ei saa, mun kevät mennä pois! Rakastan kevättä niin paljon ja sitä kun pääsee ulos syömään jne. Sunnuntainakin avokin kanssa syötiin ateria parvekkeella ja juotiin iltapäiväteet. Oli upeeta kun ei tuullutkaan yhtään.
Blogimiitti lähestyy,
kolmen yön päästä nähdään!
Mutta nyt avokki lopettelee raudan ryskettään, joten tämä nainen nappaa hedelmää napaan ja lähtee saunomaan.

Ravintorasvat

Tiistaina olin Pasilan kirjastossa Christer Sundqvistin vetämässä keskustelutilaisuudessa ravintorasvoista. Paikalla oli parisenkymmentä ihmistä keskustelemassa ja ajatukset olivat aika pitkälle saman suuntaisia.
– Älä välttele luonnollisia rasvoja, nauti niitä kuitenkin kohtuudella
– Rasvoista ehdottomasti pahimpia ovat trans-rasvat, keinotekoisesti valmistetut/kovetetut kasvirasvat.
Joten jätä margariini kauppaan, osta voita!

Mitä sinä ajattelet ravintorasvoista, mitä suosit ruokavaliossasi, mitä välttelet?
Onko rasvakammo aiheellista? Kuinka käy karppaajien?
(provosoin sinut keskustelemaan!!!)

Itse suosin aitoja rasvalähteitä, joten margariiniä ei jääkaapistamme löydy.
Sieltä ei löydy myöskään kevyttuotteita.
Taloudessamme käytetään paljon oliiviöljyä, myös rypsiä.
Rakastan avokadoa, välillä vaan vaikea saada sopivan kypsiä yksilöitä
Auringonkukan siemenet kuuluu salaattiin, nam.
Smoothieksiin menee muitakin siemeniä makua ja rasvoja antamaan!
Ja ai miten herkullista onkaan rasvainen juusto silloin tällöin 🙂
Rahkaa ja jogurttia menee päivittäin…

Pakuriteetä maistelemassa

Olen jo pitkään halunnut maistaa pakuriteetä, mutta yksinkertaisesti en ole raskinut ostaa sitä mistään. Vieraillessani ystävän luona vihdoinkin pääsin kuitenkin pakuria maistamaan. Tavallaan se ei maistunut miltään, tavallaan mausta tuli vähän mieleen kiinalainen vahva musta terveystee. Kokemus oli positiivinen, suuhun ei levinnyt sienen tai metsän maku 😀 Nyt haluaisin itsellenikin tuota mahtavaa antioksidanttijuomaa 🙂 Tässä kohtaa toivoisin, että näkisin ja voisin lähteä metsään kävelemään ja pakuria metsästämään.  Mutta, turhaa kai haikailla sellaista mikä ei ole mahdollista 🙁 Ei ainakaan ilman saman henkistä opasta.

Jaakko Halmetojahan on tunnettu superfood-ihminen, joka puhuu luonnollisen ja alkuperäisen ravinnon puolesta. Viime syksynä kävin hänen parilla luennollaankin. Itse en superfoodaa lähellekään siinä määrin mitä monet muut. En ole hurahtanut touhuun, mutta varmasti superfoodeista löytyy hyviä vinkkejä omaankin ruokavalioon. Kyllähän ”terveysruokalaatikostani” löytyy mm. hamppuproteiinia, macaa, kaakaoknipsejä, raaka-kaakaojauhetta ja voita, marjajauheita jne. Mutta pakkasesta löytyy vielä marjoja mitä voi myös smoothieksiin lisätä. Ja toki siemen- ja pähkinävarasto pitää aina olla tyydyttävässä tilassa 😀

Mutta, Jaakosta piti kirjoittaa… Hän on innostava luennoitsija ja perusteellinen. Ja tietoa on paljon, hyvin paljon. Hänen positiivinen energiansa ja elinvoima on aikas valloittavaa. Löysin hänen kotisivuiltaan artikkelin pakurikäävästä. Sen voi lukea
täältä
Ja jos Jaakon video pakurikäävästä ja pakuriteen valmistuksesta kiinnostaa,
linkki http://www.youtube.com/watch?v=0MqT2BRXWWMtässä

Ja tässä Jaakon artikkelista napattu lainaus:
”Pakurikääpä pähkinänkuoressa
– Sisältää 215 erilaista fytoravinnetta (mm. 29 polysakkaridi- tai beetaglukaani-johdannaista, joilla voimakkaita immuno-stimulantin ominaisuuksia).
– Voimakas adaptogeeni ja toonikumi, jota on käytetty tuhansia vuosia suurissakin määrissä, pitkiä aikoja, ilman haitallisia tai epätasapainottavia sivuvaikutuksia
– Viimeisen 40 vuoden aikana tehty yli 1600 tieteellistä tutkimusta, mukaan lukien esim. Tohtori Kirsti Kahloksen Helsingin yliopistossa vuonna 1984 tekemät tutkimukset, jotka osoittivat pakurikäävän anti-virus, anti-sieni, anti-syöpä ominaisuudet. Lisää tutkimuksia voit lukea täältä.
– Toisin kuin monet muut lääkinnälliset sienet, sisältää poikkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia (SOD) (25 – 50 kertaa enemmän kuin muissa lääkinnällisissä sienissä), joka on ehkäpä yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista.
– Pakurikäävän ORAC-luku on korkeampi kuin millään tunnetulla ruoka-aineella (52,452). Kun vertaat lukua esimerkiksi mustikkaan (2,400) ymmärrät ehkä nopeasti kuinka käsittämättömän voimakkaasta antioksidantista on kysymys! (ORAC: Tufts University)
– Pakurikäävän betuliinia ja betuliinihappoa käytetään vaikuttavana ainesosana 46:ssa eri lääkkeessä.
– Hyvä lähde mm. B-ryhmän vitamiineille (tiamiini, riboflaviini, niasiini).
– Kokonainen proteiinin lähde (sisältää kaikki elimistöllemme välttämättömät aminohapot).
– Sota-aikana pakurista valmistettiin Suomessa teen korviketta, joka tunnettiin “tikka-teenä”.
– Vaikuttavat lääkinnälliset ainesosat: triterpeenit (pääasiassa lanosterili-tyypin triterpeenit (esim. inotodioli)), betuliini, fenolit (hispidini, hispoloni) polysakkaridit ja liukoiset lingiinit.
– Pakurikäävän DNA-rakenne on 30% lähempänä ihmisen DNA:ta kuin esimerkiksi kasvien DNA:n.
– Pakurikäävän on osoitettu lisäävän NK-tappajasolujen aktiivisuutta 300%.
– Suojelee tehokkaasti solujamme vapailta radikaaleilta ja lisää interferonien tuotantoa, mikä taas vaikuttaa positiivisesti DNA:mme korjaamiseen.
– Japanissa pakurikääpä on saavuttanut valtavan suosion kosmetiikkatuotteena (ihon pigmenttivirheiden korjaamiseen ja ihon eheyttämiseen)
– Muutamien lähteiden mukaan pakurikääpä sisältää NGF-yhdisteitä (nerve growth factor), eli hermoston kasvua ja uusiutumista tukevia ainesosia.
– Herblisti David Winston on yksi aikamme kuuluisimmista “yrttiguruista”. Winstonin mukaan pakurikääpä on kaikkein voimakkaimmat anti-syöpä-ominaisuudet omaava, koskaan löydetty lääkinnällinen sieni.”

Eipä siis voi muuta sanoa kuin, aikas mahtava terveyspommi, joten ehkä myös hintansa arvoinen. Silti, jos metsään mä pääsisin…

No kuuluuhan mulle toki muutakin kuin pakuria 😀 Ystävän luona vierähti mukavasti tunti jos toinenkin. Söimme ihanan lounaan: falafeleja, parsakaalia ja kirsikkatomaatteja. Kuulostaa aikas terveelliseltä ja ihanalta. Hyvää olikin!

Perjantaina olin Tampereella Fysioterapia-alan näkövammaiset ry:n järjestämässä koulutuspäivässä. Koulutuksen aiheena oli niskahartiaseudun hoito. Perehdyimme niskahartiaseudun erotusdiagnostiikkaan, eli millaiset oireet viittaavat mihinkin syyhyn. Lisäksi harjoittelimme muutaman triggerpisteen (kipupiste) hoitoa. Pistettä painetaan yhtäjaksoisesti kunnes sulaa sormien alla. Triggereitä on myös lihasrungossa, joten toinen vaihtoehto on, että lihasrunko otetaan sormien väliin ja puristetaan kunnes lihas ”sulaa” puristuksesta pois. Triggereiden hoito on todella tehokasta ja haluaisin opetella/oppia hoitamaan enemmän niiden kautta asiakkaita. Pitäisikin selvittää koulutusmahdollisuudet.

Päivän päätteeksi tutustuimme met-tekniikkaan. Sitä voisi kuvata vastustus/rentoutustekniikaksi. Sillä voidaan hoitaa mitä aluetta vain. Esimerkkiksi takareiden venytys. Hoitaja tukee polvea ja vie jalan niin pitkälle kuin lihakset antavat myöden. Asiakas pyrkii koukistamaan polvea viisi sekuntia hoitajan vastustaessa, jonka jälkeen asiakas rentoutuu ja hoitaja vie jalkaa hiukan edemmäksi. Hoito tehdään 3-5 kertaa. Itse pidän ehkä enemmän venytys-rentoutustekniikasta, jossa on sama ajatus, mutta asiakkaan ei tarvitse vastustaa, mutta hoitoa voi tehostaa ottamalla hengityksen mukaan. Venytys, rentoutus ja taas venytys ja lihas antaa taas enemmän periksi.

Koulutuspäivä oli hyvä ja antoisa. Ja hotellilla oli aivan erityisen herkulliset ruuat. Lounaalla saimme nauttia isosta salaattipöydästä, herkullisesta pääruuasta ja iltapäiväkahvilla ei herkkuvaihtoehtoja puuttunut. Itse ihastuin maustamattomaan jogurttiin mihin oli lisätty sitruunan mehua. Hiveli kirpakkuudellaan makuhermojani 😀 Maistoin pikkasen myös mansikkarahkaa ja valkosuklaamoussea. Nekin olivat toki hyviä, mutta sitruunajogurtti nousi voittajaksi 😀

Päivässä ei muuta vikaa ollut kuin karsea keli, Tampereella räimi saapuessamme räntää. Ei täällä kotopuolessakaan paljoa paremmin mennyt, tuli vaan vetenä. Mä odotan niin, että ilma lämpenisi. Nythän on luvattu sunnuntaille (synttäreideni kunniaksi, hih) auringon paistetta ja lämmintä. Ennusteiden on syytä pitää paikkaansa tai…