Painotarkkailua ja pohdintaa laihtumisen vaikeudesta

Tammikuun alusta olen kirjannut painoni aina maanantaisin ja nyt heinäkuussa myös torstaisin. Olen aikaisemminkin pitänyt kirjaa painostani, mutta sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Sen verran muistelen kuitenkin, että saan tämän vuodatuksen vuodatettua 😀
Syksyllä 2006 aloitin laihduttamisen jälleen kerran, nyt Keventäjät-palvelua käyttäen. Pääsinkin maaliskuussa 2007 65 kg:n paikkeille. Tuolloin oli kova treenitraivi päällänsä, mutta särettyäni varpaan ja selkä- ja pakaravaivojen iskiessä liikunnat jäi vähiin ja ehkä herkuttelu palasi kuvaan 🙁 Painoni nousi jouluun mennessä sinne 70 kg:n pintaville, josta sain sen pudotetuksi parhaimmillaan 64.7 kg:n. Muistan tuon lukeman niin hyvin, koska olin keuhkoveritulpan takia sairaalassa ja siellä minut punnittiin pyörätuolivaa’alla. Kokemus oli nöyryyttävä, vaikka ehkä tilanteessani ymmärrettävä. No joka tapauksessa siitä paino hiljalleen hiipi taas kohden 70 kilon rajapyykkiä ja keväällä 2009 se meni taas rikki 🙁 Alkuvuodestahan liikunnat olivat jääneet vähiin, tein vain jaksamiseni mukaan mitä milloinkin. Paino pysyi 70-72 kilon nurkilla pitkään kunnes alkukesästä 2010 se singahti 74 kiloon ja juhannuksen vieton jälkeen 75 kilon rajapyykki taittui. Viime syksyn aikana sain kiloja karistettua siten, että tämän vuoden tammikuun 3. päivä painoin 72.1 kg.

Voi sanoa, että painonhallinta ei ole ollut minulle koskaan kovinkaan helppoa ja kroppani tuntuu reakoivan kaikkeen 😀 Nyt tänävuonna on kuitenkin monet asiat muuttuneet. En syö light-tuotteita, en paljoakaan herkuttele, olen liikkunut kohtuullisesti otoskleroosileikkausen jälkeisiä kolmea viikkoa lukuun ottamatta. Mielestäni edellytykset pitäisi olla painon laskuun hyvät, mutta kuten näkyy, ei se vaan ole onnistunut. Pohdituttaakin, missä vika on? Hormonidieetti-luento oli mielenkiintoinen ja melkein tekisi mieleni kokeilla sitä, mutta vaatisi käyntikertoja rasvanmittauksessa, jonka pohjalta analysoidaan hormonitoimintaa, eikä se ole ihan edullistakaan. Olen valmis uskomaan, että hormonitoimintamme tasapainolla on merkitys painonhallinnassamme, mutta riittäisikö minun rahkeeni käydä rahallisesti ja muuten moinen läpi. Minua turvottaa, jos syön hiilaripainotteisesti tai muuten kovin raskaasti. Ruokaremontin yhteydessä hiilarit ovat vähentyneet ja olo parantunut. Kroppani kerää nestettä helposti syötyäni suolaista, käytettyäni alkoholia, etenkin (kemikaalilitkusiiderit tms.) Helteillä, jos juon liian vähän nestettä, sekin turvottaa… Ja ne pirun kuukautiset tuo oman lisänsä…

Olen myös pohtinut voisiko minulla olla diabeteksen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan alkuoireita, vai enkö vain ole vielä löytänyt itselleni parasta tapaa elää ja hallita ruokailutottumuksiani? En ole kyllä muita oireita itsessäni huomannut, en ole väsyneempi tai en juo normaalia enemmän, silti sitä asioita tulee pyöriteltyä mielessään. Toivottavasti kysymys on vain siitä ettei painon lasku ole päässyt vauhtiin, ja kun löydän ne minulle oikeat keinot alkaa tapahtumaan. Joskus vaan meinaa usko loppua. Tiedän, kannustan muita ja tsemppaan samojen fiilisten kanssa taistelevia, ja yritän myös opetella itse kärsivällisyyttä. Ja kyllä ehdottomasti haluan laihtua terveellisellä vauhdilla ja hitaammin, mutta pitääkö sen nyt ihan näin hidasta olla?

Tammikuu 2011
3.1. aloituspaino 72.1 kg
Seuranta
3.1. 10.1. 17.1. 24.1. 31.1.
72.1 kg 71.5 kg 71.8 kg 70.8 kg 71 kg

Helmikuu 2011
Aloituspaino 31.1. 71 kg (Kuukautisten aatto)
Seuranta
31.1 7.2. 14.2. 21.2. 28.2.
71 kg 70.8 kg 70.6 kg 70.2 kg 70.9 kg
Jo näistä tammi-helmikuun päivityksistä voi huomata, että kuukautisten päälläolo nostaa kenties pudotetun painon takaisin.
Maalis-huhtikuulta minulla ei ole painolukemia, vaikka sairasteluista huolimatta tarkkailin painoani tiiviisti, eikä siinä onneksi suurempia muutoksia tapahtunut. Helmikuun lopussa painoin tuon 70.9 kg ja vappupäivänä kirjaamisen alottaessani lukemat olivat
71.1 kg. Vuoden alusta neljässä kuukaudessa sentäs YKSI vaivainen kilo selätetty.

Toukokuu 2011
1.5. aloituspaino 71.1 kg (Kuukautisten 3. päivä)
Seuranta
1.5. 9.5. 16.5. 23.5. 31.5.
71.1 kg 69.8 kg 69.5 kg 69.4 kg 69.8 kg
Huomaattehan miten alku näytti taas niin hyvältä, mutta menkat kehiin ja pudotusta vain 300 g.

Kesäkuu 2011
Aloituspaino 1.6. 69.7 kg (Kuukautisten 3 vrk)
Seuranta
1.6.6.6. 13.6. 20.6. 28.6. 30.6.
69.7 kg 70.2 kg 70.1 kg 69.6 kg 69.3 kg
Nyt kuukautisista huolimatta 69.3 kg, tästäkö tämä vihdoinkin lähtee? No alku huippu heinäkuussa, jonka itse pilasin siiderikemikaalilitkuilla, ja tuo kirvelee vieläkin :O Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi. Alkoholi ei kerrassaan ole laihduttajan kaveri! Päätin kokeilla nyt painopäivitysten merkintää ma ja to –päivinä nähdäkseni ja oppiakseni kropastani lisää.

Heinäkuu 2011
30.6. to 69.3 kg
Seuranta maanantai Torstai
4.7. 7.7.
69.2 kg 69.2 kg
Helleviikko, joten hivenen yllättynyt painon aisoissa pysymisestä.
11.7. 14.7.
71 kg 70.5 kg
Viikonlopun siiderit näkyi heti ja nyt on turvotusta koetettu saada laskemaan. La 16.7. 69.8 kg, joten ehkä morkkiskin voi alkaa hellittämään.
18.7. 21.7.
70.4 kg 69.3 kg
Suunta jälleen oikea!
25.7. 28.7. 31.7.
69.7 kg 69.2 kg 70.7 kg
Hienosti paino laski, mutta ihmeellinen singahdus korkeuksiin, kuukautiset omituiset!
Tässä vaiheessa on lohdullista huomata että heinäkuussa 69-numerolla paino toistui aikaisempaa useammin ja useammin. Tuo vikalle päivälle painon singahdus todella harmitti, mutta minkäs kropalle teet.

Elokuussa lomaviikoille tavoitteena oli, että paino ei pääsisi nousemaan. Mökille lähdin tuo kauhulukema 70.7 kg korvissani, ja selväähän se ettei se siitä saisi kohota! Eikä se kohonnutkaan. Väliviikolla merkinnät jäi tekemättä vaikka ramppasin vaa’alla päivittäin. Azoreille lähdin n. 70 kg:n painoisena ja kotona 23.8. tiistaina lukemat 71 kg, 24.8. 70.4 kg ja ”virallisena” punnituspäivänä taas 71 kg ja kuukautiset. Tänään on menkkojen 3.vrk ja paino 70.5 kg. Tän kuun vika päivä häämöttää ja silloin on aika tehdä tavotteita loppuvuodelle.

Elokuu 2011
Seuranta
23.8. 26.8. 29.8.
71 kg 71 kg 70.5 kg

Eli, vuoden alusta miinusta tällä hetkellä 1600 g. Ei totisesti päätä huimaa! Vuotta on mennyt 8 kk ja 4 kk on jäljellä, joten onko tavoitteeni vuoden loppuun mennessä -800 g, eli 69.7 kg, ei! Haluan enemmän, paljon enemmän! Mutta mitä voin tavoitella, mikä on realistista??? Että rakkaat blogisiskot potkikaa mua persaukselle etten luovuta, ja että säilytän uskon tähän juttuun!

4 Replies to “Painotarkkailua ja pohdintaa laihtumisen vaikeudesta”

  1. Kesä on vaikeata aikaa kyllä monelle tuon painonpudotuksen suhteen. On niiiin paljon erilaisia houkutuksia, vapaa-iltoja, mökkireissuja, lomareissuja ja niin edelleen…

    Mutta nyt syksyllähän on loistavat edellytykset liikkua (jos ei sateesta välitä). Ilma on raikasta ja sopivan lämpöistä. Ryhmäliikunnat starttaavat ja kaikki herää eloon kesän jälkeen.

    Ruoka on tuoretta ja hyvää kun on sadonkorjuu, tosin tomaatit ja kurkut kyllä kallistuvat mikä on harmi.

    Mutta kuitenkin! Täydellistä aikaa laihdutukselle! Joten go girl go! 😀

    Mutta voisitkos kuitenkin mitata saavutuksiasi muutenkin kuin kiloissa? Oliskos edistystä tapahtunut jossain muualla kuitenkin?

  2. Vartaloani en ole ryhtynyt koskaan mittailemaan, mutta huomaan vatsamakkaran ohentuneen ja suoliluun harjan yläpuolinen kuoppa tuntuu paremmin 😀 Olo on kohentunut ruokailutottumuksia muutettuani, ei ähkyä lisäainekastikemössöistä tms. Ehkä vie aikansa kun kroppa tottuu muutokseen ja alkaa aineenvaihdutakin pelittämään entistä paremmin. Ei, en heitä kirvestä kaivoon! Tarkoitus ei ollut masistella tekstissäni, kertoa vain miten hidasta ja tuskallista touhu joskus on. Kyllä täältä tullaan hoikempi minä! Kiitos Iive!

  3. Aika rohkeaa laittaa oma(t) paino(t) noin tarkasti ja pitkältä ajalta julkiseen blogiin. Jos sua yhtään huolestuttaa ne kilppariarvot tai mahd. alkava diabetes, voithan käydä otattamassa verenkuvan.

  4. Angstipallero
    Arkailin minäkin pitkään laittaa painolukemia tänne, mutta tämän kesän aikana olen lukenut paljon ns. laihdutusblogeja joissa kirjoittajat ovat tehneet painopäivityksiä säännöllisesti. Monella on siihen oma sivunsakin. Ja moni myös kertoo edistymisestään kuvin saaden palautetta blogisiskoiltaan, joka kannustaa eteenpäin. Arkailut arkailtuani totesin, että tästä puolestani on helpoin kirjoittaa niin kuin asiat ovat, ja jos joku minut tunteva saa siitä… jotain, se on hänen ongelmansa.

    Kyllähän ne arvot on käytävä testauttamassa, jos jotain oireita ilmenee, mutta ainakin osasyynä on ilmeisestikin ollut liian vähäinen kalorisaanti päivän tarpeesta ja kroppa ei pääse laihtumaan. Siis, ainakin tämän hetkisten tuntemusten perusteella. Ja vähän mua kiinnostais tutustua tuohon Hormonidieettiin ja käydä biosignature-analyysissa, joka pohjautuu hormoneiden toimintaan ja niiden pohjalta rakennetaan ruokavalio tms. Liittyy siihen Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti-luentoon, jolla viikko sitten olin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *