Pyörälenkistä onnellisena

Punaisella hirmulla kolme lenkkiä takana
– Hidasvauhtinen kokeiluluontoinen reilut viis kilsaa
– 33.9 km ajassa 1 h 39 min pilottina kilpapyöräilijä
— 22 km vajaa puolitoistatuntia
Kilsoja yhteensä 61.510 km
Keskinopeus karvan alle 18 km
Korkein nopeus reilut 38 km tunnissa
Kokonaisaikaa en muista, mutta jotain reilun kolmen tunnin

Pyörässä on matkamittari, joka näyttää kokonaiskilsat, kokonaisajan, keskinopeuden ja tuon korkeimman nopeuden. Tietystikin mittarin nollaamalla saa kultakin lenkiltä erikseen samat tiedot. Toistaseksi en ole mittaria nollannut.

 Hymy karehtii vieläkin huulilla kun muistelen tuota alkuillan lenkkiä, niin huippua se oli!
Alussa koimme tosin sydämen tykytyksiä, vaihteista meni lukitus päälle ja polkimet eivät pyörineet. Pilottini meinasi jo hätääntyä hajottaneensa pyörän, mutta onneksi keksittiin mikä jarrasi. Siihen alkumatkasta meni tovi, mutta onneksi päästiin matkaan ja nauttimaan upeasta kesäillasta pyöräillen.

Reitiltä löytyi kivoja mäkiä ja välillä sai polkea ihan tosissaan, jotta päästiin mäen päälle. Kerran oli pakko taluttaa pyörä ylös.
Nautin tekemisen meiningistä, hengästymisestä ja jalkatreenistä.
Ja nyt kroppani huutaa tätä lisää. Olo on ollut koko illan aivan mahtava! Valitettavasti huomisaamun pyöräily peruuntui, mutta maanantaille on seuraavat treffit sovittu pyöräilyn merkeissä. Ja tämän iltaisen pilotin kanssa treffataan parin viikon päästä. Olen todella iloinen, että hän haluaa lähteä toistekin.

Minua vähän huolestuttaa, tuleekohan minusta rasittavuuden huutomerkki ruinuamisellani pilotteja jatkuvasti. Minusta nimittäin tuntuu, että pyöräily meinaa imaista mukaansa ja ylipäätään liikuntakärpänen puree mua tällä hetkellä. Haluaisin tehdä kaikkea mahdollista ja vissiin mahdotontakin.

Ja nyt tuo lomalaisten hieronta-rupeama on ohi. Olo on helpottunut!
Ei tarvitse jännittää onko minkä verran töitä vai onko ollenkaan. Voi keskittyä omaan firmaansa ja asiakaskuntaansa täydellä panostuksella. Tosin ens viikolla lomailemme/mökkeilemme. Alkuviikosta tosin töitä ja työpuhelin on mökillä ulottuvilla, joten meidät tavoittaa kyllä.
 Mutta määääää tahhhddon taas pyöräilemään!!!!

Ps: Käykäähän katsomassa
A Lesson in Sisu – Suomen Paralympiakomitean Lontoo-kampanjavideo

Puhuvia apuvälineitä

Meille näkövammaisille on paljon erilaisia puhuvia apuvälineitä. Itselläni käytetyimmät ovat vaaka, lämpömittari ja värintunnistin. Puhuvista kelloista en tykkää, joten käytänkin pistekelloa puheen siasta. Meiltä löytyy myös puhuva kuumemittari, mutta se ei kovin luotettava mittari ole.

Ystäväni avustuksella teimme videopätkän, jossa näytän miten lämpömittari ilmoittaa englanniksi sisä- ja ulkotilan lämpötilat, miten vaaka ilmoittaa valmiutensa ja miten se kertoo kauhulukemat kolme kertaa. Vähemmällähän se lukema ei mene perille 😉 😛 Vaaka puhuu suomea.
Värintunnistin on myös suomen kielinen. Kun haluan tietää esim. puseron värin, laitan puseron tasaiselle alustalle ja painan tunnistimen kangasta vasten. Valoa ei saa päästä tunnistusvaiheessa, laite ilmoittaa ihan omiaan. Tosin omiaan se ilmoittaa välillä, vaikka valoa ei tunnistimeen osuisikaan. Sen huomaatte videolta keskimmäisen pyyheliinan värin tunnistuksessa. Jos minulla on jokin beessin värinen juttu, laite ilmoittaa ”oliivinvihreäruskeaharmaa” jne. Sanonkin, että värintunnistin on suuntaa antava ja oikeasti tunnistaa päävärit, selkeät värit hyvin. Liukuvärjätyt, murretut värit, erilaiset värisävyt ovat sitten vaikeampi juttu.