Juhannuksen alla löysin parmesan-keksit. En ollut koskaan ennen sellaisista kuullut. Alunperin etsin ohjetta bbq-kastikkeeseen, jonka valmistamisesta luovuin. Parmesan-keksejä päätin kokeilla ja tykästyimme avokin kanssa molemmat. Tein keksejä juhannusaattona ja ne katosivat aika rivakasti parempiin suihin saunaa lämmittäessä ja rentoillessa ateriavalmistelutkin kun oli jo tuolloin tehtynä.
3 dl raastettua parmesaani juustoa(laitoin 3pussia)
1 tl leivinjauhetta
75 g voita
1 kananmuna (laitoin kaksi ja rasvaakin tuli varmaan himpun enemmän kuin tuo 75 g)
Sekoita juustoraasteen joukkoon kuivat aineet. Lisää huoneenlämpöinen voi ja kananmuna. Sekoita tasaiseksi. Nosta teelusikalla leivinpaperin päälle uunipellille pieniä kekoja. Jätä väliin tilaa, sillä keksit leviävät paistuessaan. Paista 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Tuhti kesäherkku – mansikka-vuohenjuustopiirakka
Alkukesästä Facebookkiin tuttava linkitti tämän mansikka-vuohenjuustopiirakan ohjeen. Ohje vaikutti todella herkulliselta, joten se kummitteli mielessäni kunnes ostin kaupasta ainekset ja ryhdyin leipomispuuhiin. Piirakka ei totisesti ole laihduttajan ruokaa. Piirakka on todella tuhti.
Vai mitä olette mieltä?
Pohjaan: 200 g voita, 6 dl kaurahiutaleita, 4 dl vehnäjauhoja, 1 1/2 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta, 1/2 dl vettä (vehnäjauhojen tilalle laitoin Sempperin gluteeinitonta jauhoseosta. Sitä olisi voinut laittaa ehkä hiukan vähemmän.)
Täytteeseen: 400 g maustamatonta tuorejuustoa, 400 vuohenjuustoa, 2 dl kuohukermaa, 1 1/2 dl sokeria, 2 rkl perunajauhoja, 4 kananmunaa
Sulata voi ja anna jäähtyä kädenlämpöiseksi.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää niihin voisula ja vesi.
Sekoita tasaiseksi.
Taputtele taikina tasaiseksi levyksi leivinpaperin päälle uunipellille.
Esipaista pohjaa 10 minuuttia.
Murustele vuohenjuusto kulhoon, lisää joukkoon tuorejuusto ja kerma.
Soseuta sauvasekoittimella sileäksi.
Sekoita joukkoon sokeri, perunajauhot ja munat.
Kaada esipaistetulle levylle ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut aavistuksen väriä pintaansa.
Anna levyn jäähtyä huoneenlämpöiseksi tai jääkaappikylmäksi.
Viipaloi piirakalle runsaasti mansikoita, koristele sitruunamelissalla ja valuta päälle hunajaa.
Piirakka paistetaan 200 asteessa.
Sitruunamelissa minulla ei valitettavasti ei ollut. Se olisi ehkäpä tuonut piirakkaan kaivattua raikkautta. Vuohenjuusto maistui vähän liian voimakkaasti. Myös pohja jäi jotenkin liian kaurakuivaksi. Herkkua syödessä tuli sellainen olo, että ohjetta pitäisi jalostaa jotenkin, saada siihen enemmän raikkautta. Vaikka kyllä tuo pellillinen katosi parissa kolmessa päivässä, joten kyllähän se herkullista oli.
Juhannus kahdestaan
Vietimme avokin kanssa edellisjuhannuksen tapaan juhannuksen keskenämme täällä mökillä. Edellisessä postauksessani kirjoitinkin vesipumppuhuolista, jotka nyt ovat onneksi vihdoin selätetty. Juhannusta pääsimme vesiongelmitta viettelemään. Aattona nautiskelin rauhaisasta olosta neuloskellen teemuki nokan alla, jonka jälkeen kokkailin meille parmesan-keksit, zazikin, ja grillikasvikset. Zazikiin laitoin ainakin kuusi valkosipulin kynttä. Saatiin aikas tömäkkää lisuketta grilliaterialle ja seuraavalle päivälle sipsien kanssa 🙂 Kasvisnyyttiin laitoin esikeitettyä punajuurta, kesäkurpitsaa ja sipulia. Maustoin soijalla, hunajalla, mustapippurilla ja voilla. Avokin lämmittäessä saunaa nautiskelimme herkullisia parmesan-keksejä.
Saunoimme ajan kanssa välillä lampeen pulahdellen. Välillä ripeksi vähän vettäkin ja aterialle käydessämme vähän jännitti saataisiinko vettä niskaamme vai ei. Kävi tuuri. Loppuiltana ei satanut laisinkaan. Grillissa kasvisten lisäksi paistui lehtipihvit.
Ennen yhtätoista sytyttelimme nuotiokokon.
Nuotiolla nautiskelimme jälkiruuaksi Jymy suklaajäätelöä ja baileyseä. Yhdistelmä oli vähän liian makea. Nuotiotunnelmasta kuitenkin nautiskelimme.
Puolen yön aikaan kävimme pienellä kävelyllä lähipellolla. Siellä kuulimme mm. lehtokurpan kurnutuksen ja kaukaa punakylkirastaan laulun. Nuotiolla istuskelimme yli yhteen. Lopulta kuitenkin väsy voitti ja painuimme unille.
Juhannuspäivänä oli upea aurinkoinen sää. Kävimme taasen kävelemässä pelloilla tavoitteena nauhoittaa kiurun livrrystä. Siinä emme onnistuneet, mutta saimme ilmeisesti tuulihaukan varoitusäänen hyvin läheltä nauhoitettua. 
Peltokävelyn jälkeen istuskelimme laiturilla sipsejä napostellen ja siiderit/oluet juoden. Välillä pulahdettiin uimaan. Myös Otto kävi kahlailemassa. Ennen ateriointia neuloskelin. Viinilasillisten ääressä aterian jälkeen innostuimme laittamaan nuotioon tulet. Puolen yön jälkeen kuitenkin avokki väsähti. Laitoin yöksi nauhurin puuhun nauhoittamaan ja painuin itsekin unille.
Sunnuntai oli erittäin rauhallinen rento päivä. Istuin ulkosalla kuunnellen kirjaa ja neuloen turkkilaisella neuloksella huivia. Iltaa kohden sää muuttui sateiseksi ja sateinen oli myös maanantai. Tuolloin leikkasin kymmenen lintuäänitettä yöllisistä nauhoituksista avokin potiessa selkäänsä.
Muutamaksi päiväksi kaupunkiin. Kaupunki päivät täyttyivät asiakkaista ja kaveritapaamisista. Tiistai-iltana ystävämme päivitti tietokoneeltani ruudunlukuohjelman ja nettiselaimen. Huomenna samainen ystävä tulee päivittämään koneeseeni windows kympin, huih. Ehkäpä tänä räyhkänä sitten toimii paremmin 😀 Keskiviikkona tiiviin työpäivän jälkeen istuskelin partsilla teestä ja jätskistä nautiskellen ja kaverin kanssa rupatellen parisen tuntia. Perjantaina puolestaan avokin lähdettyä jo takaisin mökille sain vieraakseni ratsastusystäväni. Söimme herkullista ruokaa parvekkeella kesäisestä säästä nautiskellen. Muutama tunti sujahti rattoisasti kuulumisia vaihtaen. Näin saatiin seuraava lomapätkä käyntiin 🙂 Huomenna piipahdus kaupunkiin ja tiistai-iltana taas loma jatkuu…
Stressi hälvenee
Istun tietokoneella kuulokkeet korvillani. Samalla kuuntelen maanantaiaamun kuuden-kahdeksan välillä nauhoittamaani ulkoäänitettä. Tarkoituksena leikata parhaat lintuäänet omiksi pätkikseen. Tätä olen nyt kesäkuun ajan harrastanut ja muutaman hienon otoksen saanutkin. Nyt kurjet huutavat hienosti, joten leikkaamaan 🙂 Täällä on useampikin upeasti laulava laulurastas sekä varsin aktiivisia lehtokerttuja. Minulla ei ole suuntamikrofonia, joten yksittäisten lintujen nauhoittaminen on hankalaa, mutta hiljalleen arkisto äänistä kasvaa. Ja vieraan äänen kohdalle osuessa lähetän ääninäytteet kahdelle lintujen ääniä tuntevalle Hannekselle ja Laurille. Huomaan systeemin olevan todella opettavaista.
Eilisaamuna heräsin ennen viittä, kuuntelin kirjan loppuun. Kahdeksan jälkeen nautiskelin aamupalaa ulkosalla ja odottelin vesisysteemin korjaajaa. Hän saapuikin kymmenen jälkeen. Ilmeisesti hiiret/rotat olivat tehneet maakaapelille tuhojaan, tai voihan se olla ihan aikakin. Joka tapauksessa kaapeli oli todella huonossa kunnossa ilmeisesti aiheuttaen ongelmat. Sisimmässä läikähti ilo kun kuulin hanasta tulevan veden 😀 Korjaajan lähdettyä innoissani latasin tiskikoneen ja pistin sen päälle. Soitin äidille hehkuttaen veden tuloa ja laitoinpa pari tekstiviestiäkin avokin kanssa puhelimessa puhumista unohtamatta.
Kun menin sisälle kuulin tiskikoneen piippaavan ja pahat aavistukset singahtivat mieleen. Menin vesihanan luo ja avasin sen. Ei tullut vettä! Se tunne oli sanoin kuvaamattoman karmea. Turhautti, harmitti, kiukutti. Soitin avokille, joka oli jo matkalla takaisin mökille. Raivoissani söin hapannappeja tuorejuustolla avokkia odottaen. Sulakkeet oli kunnossa, joten painekatkasiasta painallus ja vesi valui taas hanasta. Olin todella skeptinen toimivuudesta enkä millään meinannut päästä irti harmituksestani. Nyt vettä on siitä lähtien tullut hyvällä paineella, joten ehkäpä hiljalleen voi ottaa asian suhteen hiukan rennommin.
Harmitus ei vaan ottanut helpottaakseen. Pulahdimme lammessa ja vesi oli lämmennyt huomattavasti maanantaisesta pohkeiden uittamisesta. Iltateen kanssa herkuttelimme todella maukkailla mansikoilla ja tummalla suklaalla ensiksi istuttuamme pari tuntia nuotiolla sitrusvissytölkit juomanamme. Yritettiin pellon reunassa käydä nauhottamassa kiurun ääntä, mutta kiurut leuhottivat ehkä turhan kaukana. Toivottavasti pätkästä tuli kuitenkin niin hyvä, että linnun tunnistaa. Haluan nimittäin varmistaa olevani oikeassa. Iltateehetken jälkeen tuntui, että stressi on helpottamassa ja hilpasemassa kehosta muualle. Nukuin yön hyvin ja tänään olenkin ollut hyvällä mielellä sateisuudesta huolimatta. Aamupalaa nautiskelin ulkosalla, jonka jälkeen neuloskelin auringosta nauttien. Kokkasin meille kylmäsavuloh-kermaviilidipin, johon laitoin kalayrttiä, ruohosipulia, sitruunan mehua, hunajaa ja mustapippuria. Perunoihin mitkä valmistui grillissä laitoin Provencen yrttiseosta, suolaa, mustapippuria ja voita. Haaveilimme ulkona syömisestä, mutta sateli niin pitkään, että lopulta päätimme grillata perunat ja syödä sisällä.
Ehkä monesta tuntuu ihan hullulta moinen vesitressaus. Mulle on tärkeää saada juokseva vesi mökkiin. Ei johdu laiskuudesta hakea vettä kaivosta tms. Minusta tuntuu, että ilman juoksevaa vettä olen riippuvainen muista ihmisistä. Toki jaksan kantaa vettä, mutta epätasaisuuksissa varmasti läikyttelisin sitä pitkin ja poikin. Padasta kuuman veden ottaminen tuntuu minusta vaaralliselta ilman näköä jne. Siksipä olen nyt niin iloinen, että vesiongelmat vaikuttaisi nyt ratkenneen.
pinaatti-broilerjauhelihapullat
Löysimme Yhteishyvästä herkulliselta vaikuttavan jauhelihapullaohjeen. Pidän niin broilerista, pinaatista kuin parmesaanistakin. Olemme tehneet pullia kahdesti mökillä. Olen tarjoillut niitä grillatun bataatin sekä kermaviilikastikkeen kanssa. Kermaviilikastikkeeseen olen laittanut tuoretta sitruunan mehua, hunajaa sekä mustapippuria. Mielestäni kastike on ehdoton broilerpyöryköiden kanssa. Niiden koostumus jää vähän kovaksi ja kuivakkaaksi. Kastike pehmentää ja tuo lisämakua. Mielestäni alkuperäisen ohjeen mausteet 3 kynttä valkosipulia, 1 sipuli, sitruunan raastettu kuori ei ole riittävä maustaminen. Itse lisäsin ekalla kerralla carryä, mustapippuria. Toisella kertaa juustokuminaa reilusti ja toista intialaista maustetta. Jälkimmäisellä kerralla pullissa alkoi olla jo makua, mutta ehkäpä vieläkin voisi käyttää vahvemmin mausteita. Sitruunaista hunajalla makeutettua kermaviilikastiketta suosittelen lisukkeeksi ja myös bataatti toimi pullien kanssa.
Broilerpulliin tulee siis alkuperäisen ohjeen mukaan: 1 pussi pakastepinaattia, 400 g broilerin jauhelihaa, 1 dl parmesan-raastetta, 1 rkl öljyä, 1 sipuli, 3 valkosipulin kynttä, puolikkaan sitruunan raaste/mehu, 1 tl suolaa. Pullat paistetaan 225 uunissa 15 min tai pannulla viitisen minuuttia. Suosittelen käyttämään mausteita rohkeasti ja intialaistyyppiset makuratkaisut toimivat mainiosti. Pidimme pullista, mutta koostumus voisi olla pehmeämpi ja koetankin keksiä miten ohjetta voisin vielä kehittää parempaan suuntaan. Lisämaustaminen toi jo paljon parannusta.
Herkulliset mantelileivät
Lokakuun lopulla olleessa naisten illassa tarjolla oli kasvissosekeiton kanssa mantelileipää. Oli todella herkullista karamellisoidun sipulin ja vuohenjuuston kera. Illan emännältä pyysin ohjeen ja eräänä pakkaspäivän iltana tammikuussa leivoin leipäsiä itsekin. Söimme niitä rukola-pestotuorejuuston kera.
Alunperin resepti on Kotikokki.net-palvelusta. Leipäsistäni tuli sen verran ohuita etten halkaissut niitä. Tässä herkullinen ohje teillekin:
2 kanamunaa
2 rkl turkkilaista jogurttia
2 tl psylliumia
1,5 dl mantelijauhoja
2 tl leivinjauhetta
3 rkl seesamin siemeniä
150 g juustoraastetta
Vatkaa munat ja lisää munavaaahtoon turkkilainen jogurtti.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne muna-jogurttiseokseen.
lisää lopuksi juustoraaste.
Lusikoi taikina uunipellille leivinpaperin päälle 5-6 keoksi ruokalusikallinen kerrallaan ja muotoile siitä pyöreitä tai soikeita leipiä. jätä leipien väliin kohoamisvaraa.
Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.
mantelileivät syödään halkaistuina. Ne sopivat erinomaisesti syötäviksi mm. lohen kanssa.
Kasvisruokia Intialaisittain
Helsingin työväen opisto järjestää vuosittain muutaman ruokakurssin näkövammaisille. Kursseista tiedottaa ja ilmottautumiset vastaan ottaa Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry. Olen monesti harkinnut kursseille osallistumista, mutta milloin mistäkin syystä se on jäänyt. Nyt syksyn kurssivaihtoehdot nähdessäni päätin osallistua kasvisruokakurssille. Kokemus oli positiivinen ja pelkäämääni säätöä oli paljon vähemmän. Opettajalla Anja Laaksosella oli langat hyvin käsissä.
Kurssi pidettiin Helsinginkadun Työväen opistossa. Tila oli isohko, työpisteitä 6; 3 vastakkaispistettä. Työpisteissä ei mitään välineitä/astioita. Kaikki oli haettava seinien viereltä olevista laatikostoista ja hyllyköistä. Liesi keraaminen hipasunapein ja uunikin sellainen, jota sokeana ei pystynyt säätämään. Liesi tod.näk. on ihan käytettävä, jos siihen saa kohomerkinnät. Kotonahan meillä on induktio, jossa on kohomerkinnät ja hyvin pärjätään.
Meitä oli kuusi kurssilaista eikä mielestäni ryhmäkoko olisi voinut olla suurempi. Opimme aika nopeasti mistä löydämme mitäkin ja Anja avusteli kiitettävällä ripeydellä, joten aikataulussa pysyttiin yllättävän hyvin.
Aluksi istahdimme alas ja saimme tuoksutella ja sekoittaa kulhossa olevaa ruoka-ainesta. Kukaan ei arvannut sen olevan kikhernejauhoa ja vettä. Siinä oli tekeytymässä gluteeiniton leipätaikina. Italialaisen Farinataksen ohjeessa suositellaan taikinan tekemistä useampaa tuntia ennen paistamista. Veden ja kikhernejauhon lisäksi siihen tulee oliiviöljyä, suolaa ja yrttejä oman maun mukaan. Voivat olla tuoreina tai kuivattuna. Leipä paistetaan kovassa kuumuudessa ja kypsänä leivän koostumus on pohjasta napakka ja päältä pannukakkumainen.
Kävimme myös muut ohjeet läpi ennen kokkauksen aloittamista. Kaikenkaikkiaan meillä oli kuusi ohjetta. Itse pääsin työparini kanssa paistamaan leivän sekä tekemään peruna-pinaattikeiton. Kuumennettuun öljyyn lisätään pilkottu valkosipuli,a sipuli ja muut mausteet (mm. chilijauhe, mustat sinapinsiemenet, kurkuma, mustapippuria, suolaa) carrynlehtiä lukuun ottamatta, jotka lisätään pilkottujen perunoiden ja veden kanssa muutaman minuutin kuluttua. Kun perunat ovat pehmenneet lisätään kookosmaito ja pakastepinaatti. Lopuksi annetaan keiton hetken vielä kiehuskella miedolla lämmöllä. Tärkeää on ettei peruna kypsy liikaa mössääntyäkseen.
Alun istumistuokiossa saimme tuoksutella ja maistella mausteita. Carrynlehdet tuntuivat ja tuoksuivat yrtiltä, mustat sinapinsiemenet mukavan makuisia ja kurkuma todella herkullisen tuoksuinen. Inkivääri tuoreena olikin minulle jo entuudestaan tuttu. Etelä-Intialaisessa kasvispadassa Moileessa maustamiseen käytetään inkivääriä kuivattuna tai tuoreeltaan. Lisäksi siihen tulee chiliä, sitruunan mehua, suolaa, laakerinlehti jne. Öljyn kuumennuksen jälkeen lisätään inkivääri, chili yms. muut mausteet suolaa ja persiljaa lukuun ottamatta. Hetken sekoittelun jälkeen lisätään kukkakaali, porkkanat, herneet ja pavut. Paistettua kasviksia viitisen minuuttia lisätään kookosmaito ja suola. Lopuksi n. 10 min kiehuttelun jälkeen lisätään sitruunan mehu ja persilja.
Kokkailut saatuamme valmiiksi istahdimme syömään ja keskustelemaan ruokien mausta. Tuoksut olivat herkulliset ja samaa voi sanoa mauistakin. Ensinmmäisillä lusikallisilla keitto kaipasi enemmän suolaa, mutta maut vahvistuivat ja paranivat lusikallisten lisääntyessä. Leipä maistui herkulliselta ja sen pinnasta tuli todella mieleen koostumuksesta pannukakun sisus. Pidin myös Sienipilahvista, jossa käytettiin kokonaisia herkkusieniä pilkottuna. Tässäkin ruuan valmistus aloitetaan öljyssä paistamisella. Nyt mausteet olivat piparkakkukamaa, vai mitä sanotte kokonaisesta kanelitangosta, kaardemummasta, neilikasta? Lisäksi mustapippuria, jeeraa ja kurkumaa. Öljyä ja mausteita tovi paisteltua lisätään sipuli ja valkosipuli. Muutaman minuutin jälkeen lisätään sienet. Paistaminen jatkuu kunnes sienistä irronnut vesi alkaa haihtumaan. Tämän jälkeen lisätään riisi sekä laakerinlehti ja kiehutellaan miedolla lämmöllä kunnes riisi on kypsää. Lopuksi pinnalle silputaan tuoretta korjanteria.
Dahl oli minun makuuni ehkä hiukan suolaista. Öljyssä kiehautetaan sipuli, valkosipuli ja raastettu inkivääri. . Tovin päästä lisätään muita mausteita: garam masala, chili ja kurkuma. . Minsan päästä paloteltu tomaatti, annetaan hetki hautua ja lisätään vesi, suola sekä huuhdellut linssit. Kiehutellaan n. 10-15 min kunnes linssit pehmeitä ja neste imeytynyt niihin. Ruoka koristellaan tarjoiluastiaan laittamisen jälkeen vielä korjanterilla.
Tomaatti-sipulichutney tarjoillaan kylmänä ja tästä herkusta pidin todella paljon. Tomaattikuutiot ja sipuli kuumennetaan kattilassa, voivat poreilla kunnes tomaatin kuori irtoaa. Lisätään mausteet: inkivääri, siirappi, garam masala, viinietikka, suola. Seosta keitellään n. 20 min; kunnes se on sakeaa. Silputaan tuoretta korjanteria ja herkku on valmis.
Joskus vuosia sitten keittelin kanakeiton mihin lisäsin korjanteria. Avokki ei pitänyt yrtin mausta yhtään ja minustakin se oli aika erikoinen. Sen jälkeen kyseistä yrttiä olemme vältelleet. Nyt kuitenkin ymmärrän laittaneeni sitä tuolloin keittoon ihan liian paljon. Nyt monessa ruuassa oli korjanterisilppua eikä se yhtään häirinnyt. On testattava siis kotonakin, mutta kertoen vasta kun avokki on ruokaansa maistanut 😀 Myös kurkuma oli ihana uusi tuttavuus ja sitä onkin hankittava tulevaisuudessa. Jeera olikin taas entuudestaan tuttu. Garam masalasta pidin paljon enemmän kuin aiemmin tutustuneesesta tikka masalasta. Kurssista jäi todella hyvä mieli ja kun seuraavan kerran tulee mielenkiintoinen kurssi aion osallistua.
Raparperivanukas
Meillä kasvaa niin kotona kuin mökilläkin raparperi. Parhaaseen raparperiaikaan tulee tehtyä muutama piirakka, joista paras versio on ollut piirakka, jossa täytteeseen ja taikinaan on sekoitettu purkki Valion vaniliarahkaa. Parina kesänä olen tehnyt hilloa ja mehua. Reilusti ennen juhannusta Satokausikalenteri jakoi Facebookissa linkin blogipostaukseen, jossa resepti raparperivanukkaaseen. Ohje vaikutti niin herkulliselta, että päätin tehdä itsekkin. Juhannusaattona meillä nautittiin tuota kesäherkkua. Valitettavasti vanukkaan päälle lisäämäni mansikat peittävät ilmeisesti aikalailla vanukkaan alleen. 
Rhubarb Posset eli raparperivanukas (2 annosta)
Raparperivanukas
1 1/2 dl raparperikuutioita
n. 1/2 dl sokeria
1/2 dl sitruunamehua
2 dl kuohukermaa
n. 1/2 dl sokeria
Raparperilisuke: 1 dl raparperikuutioita, n. 1/4 dl sokeria ja hiven tuoretta inkivääriä raastettuna
Mittaa kattilaan raparperikuutiot, sokeri ja sitruunamehu. Kiehauta ja keitä, kunnes raparperi pehmenee. Painele kuutiot rikki lusikalla tai haarukalla. Mittaa toiseen (tein samassa kattilassa, nostin vain kulhoon ekan keitoksen, mökillä kun ei monia kattiloita, enkä halunnut ottaa käyttöön viiden litran kattilaa) kattilaan kerma ja sokeri. Kiehauta ja keitä n. 10 minuuttia. Älä anna kiehua yli! Ota kermakattila liedeltä ja sekoita joukkoon raparperi-sitruunaseos. (Kattila liedeltä ja sitruunaseos sekaan)
Kaada vanukasmassa tarjoiluastioihin, ja anna hyytyä viileässä useamman tunnin ajan.
Mittaa lisuketta varten raparperikuutiot ja sokeri kattilaan. Raasta joukkoon inkivääriä parin raastimen vedon verran. Kiehauta ja keitä sen aikaa, kunnes raparperi hieman pehmenee ja alkaa irrota nestettä. Jäähdytä ja jaa lisuke hyytyneille vanukkaille tarjolle laitettaessa.
Jos vanukas tuntuu liian sokeriselta,raparperi-sitruunaseoksesta sen voi jättää pois. Pidimme herkusta avokin kanssa molemmat, mutta seuraavalla kerralla sokerin määrää aion vähentää. Nytkin laitoin vähemmän kuin ohjeessa, mutta ehkäpä sen voisi jättää ensinmmäisestä keitoksesta kokonaan pois.
Raparperivanukas oli ehdottomasti mukavaa vaihtelua piirakkaan, eikä annoksista tullut överi isojakaan, joten kyllä tästä taisi tulla herkku kerran kesässä tehtäväksi.
Juhannusloma mökillä
Vaikka tuosta keskikesän juhlasta onkin jo pari viikkoa aikaa, palaan juhannustunnelmiin tässä postauksessani. Avokki on jo vetäytynyt kirjan kuunteluun, ikkunat avoinna, jotta helleillan ilma vaihtuisi mökin sisälläkin. Vihdoinkin on kesän tuntua myös lämpötilojen puolesta. Juhannuksena ei hellettä ollut, mutta ei nyt överikylmäkään. Saavuimme mökille keskiviikkona minä hiukan apeana hurjasta väsymyksestä mikä minua oli vaivannut. Avokki puolestaan intoili uudesta ruohonleikkuristaan, joten ruoho sai sinä päivänä kyytiä. Maustoin meille siikaa grilliin, jonka kanssa söimme perunoita ja katkarapu-kermaviilidippiä. Lakanat kuivuivat pesun jäljiltä narulla ja peitot tuultuivat toisella narulla. Mökin lattia imuroitiin ja pestiin, tasoilta pölyt pyyhittiin, joten keskikesän juhla saattoi saapua vietettäväksemme.
Viivyimme viikon päivät mökillä ja karkeesti sanoen joka toinen päivä satoi ja joka toinen taas paistoi. Torstaina aika kului neulomuksen parissa. Aattoa pääsimme viettämään mukavassa säässä. Yksi sadekuuro sateli iltapäivällä avokin lämmittäessä saunaa. Minä sillä välin kokkasin/maustoin juhla-aterian: Broilerinrintafileet maustoin jo edellisiltana valkosipulilla, carrylla, mustapippurilla, Provencen yrteillä, soijalla. Nyt kiedoin fileet pekoniin. Bataattinyytti maustui voilla, mustapippurilla, Cigentacella ja yrteillä. Punajuurinyytti puolestaan sai makua hunajasta ja mustapippurista. Salaatissa kurkkua, tomaattia, paprikaa, jäävuorta. Salaatinkastikkeen tein oliiviöljystä, valkosipulista, nustapippurista ja Provencen yrteistä. Jälkiruuaksi valmistin raparperivanukkaat joidenka päälle laitoin parit mansikat. Lopuksi tein valmiiksi juustolautaset ja ateriavalmistelut alkoivat olla valmiina. Avokki oli saanut saunan siivotuksi ja lämmitetyksikin, joten ei muuta kuin nauttimaan saunasta ja lampeen pulahtelusta. Ensikertaa lammesta ei ollut kiire pois, pystyi uimaankin muutaman rauhallisen vedon. Aurinko paistoi ja tuntui hyvältä. Vasta yhdeksän jälkeen olimme kattaneet illallisen kuistin edessä olevalle pöydällle ja saatomme aloittaa herkullisen ja hyvin onnistuneen aterian. 
Herkullisen aterian (vaikka itse sanonkin) jälkeen avokki aloitteli juhannuskokko/nuotiovalmistelut minun ladatessa tiskikoneen ja valmistaessa kulhollinen sangriaa, jota nuotiolla istuskellessamme hiljalleen nautiskelimme. 
Juhannusyö kului rauhallisissa merkeissä. Nautimme nuotion lämmöstä ja rätinästä, kuuntelimme yölaulajien liverrystä, tuoksuttelimme kivikkokasvien tuoksua, tunnustelimme pienien kuusien hurjaa kasvua, aistimme usvaa/sumua, juttelimme, rentouduimme. Joskus ennen kolmea hain juustolautasemme ja juustoja maistelimme hiljalleen. Ennen auringon nousua usava peitti maaan ja avokki innostui kuvaamaan. Jäin tuolloin miettimään miten sokeana aistin usvan/sumun vai aistinko mitenkään. Aiheesta enemmän kuvapostauksessa parin viikon takaa. 
Lähdimmepä vielä neljän jälkeen kävelemään mökkitietä pitkin. Lintukonsertti ja öisen luonnon tuoksut olivat huumaavia. Yökasteen voimistuttamina koivu, metsä, koiranputket, heinät tms. Olimme lumoutuneita eikä millään olisi malttanut palata mökin pihaan. Uni alkoi kuitenkin painamaan silmiä, joten viiden paikkeilla oli hyvä köllähtää unille väsyneenä, mutta erittäin onnellisena.
Juhannuspäivä oli sateinen. Se ei oikeastaan hirveämmin haitannut, koska väsymystä oli valvomisesta ilmassa 😀 Päivä kului kirjojen, neulomuksen ja rentoilun merkeissä. Illalla kävimme pienellä kävelyllä. 
Sunnuntaina oli taas hieno kesäinen päivä. Aika kului pihapuuhien parissa ja minä neuloin ahkerasti kolmiohuivia. Ruokailun jälkeen päätimme viettää iltaa nuotiolla, koska oli niin upea ilta. Avokki keräsi nuotioon ympäristöstä oksia yms. ja minä neuloin. Rentoa ja mukavaa yhdessä oloa ilman kummempia tohinoita. Luonto ympärillä ja oma mökkipiha.
Maanantaina oli taasen sateisempaa. Itikoita julmetusti. Ystävämme saapui yövierailulle, joten leivoin kahviherkuksi gluteeinittomana raparperipiirakan, täytteessä vaniliarahkaa. Sopii piirakkaan loistavasti. 
Ilta kului mukavasti syöden ateria, jossa uusia perunoita, possupihvit, kahvihetkessä piirakkaa ja tietenkin saunomista ja uimista ajan vietteeksi kuulumisien vaihtoa unohtamatta. Puoliltaöin unille, sillä vieraamme kiireisen aikataulun vuoksi starttasivat heti aamusta matkaan. Meillä ohjelmassa oli kasvimaalla marjapensaiden suojaaminen linnuilta. Avokki rapsi pois rikkaruohoja ja minä asettelin foliopaloja linnun pelättimiksi. Jossain vaiheessa alkoi satamaan, mutta homma saatiin tehdyksi. 
Ja vielä avokki haki minulle nipun raparpereja, jotka kuorin ja pilkoin. Laitoin raparperi-sitrusmehun tekeytymään. Vettä tuossa vaiheessa tulikin jo lähes kaatamalla, joten sisäpuuhiin siirtyminen ei harmittanut. Vettä sateli vielä keskiviikkoaamunakin milloin lähdimme kaupunkiin muutamaksi päivää.
Onnistunut, rentouttava juhannusloma. Aika hyvin onnistuin olla jännittämättä lääkäriin menoa, murehtimatta painoa jne, joten loma taisi tehdä aikas hyvää. Ja onneksi lomailut ei loppuneet siihen vaan jatkoa jo vietellään.
Jauhelihapannari tattarijauhoista
Olen rohkeasti alkanut soveltamaan ruoka- ja leivontaohjeita gluteeinittomiksi versioiksi. Tuttavani viesti Kotikokin sivuilta nappaamansa jauhelihapannarin ohjeen. Vehnäjauhot vaihdoin tattarijauhoihin, enkä käyttänyt sipulikeittoa jauhelihan maustamiseen. Maustoin jauhelihan tuoreella chilillä, valkosipulilla, sipulilla, myllystä mustapippuria. Sekoitin kermaviiliin lisää mausteita ja yrttejä merisuolaa unohtamatta. Paprikaa eikä persiljaa tuolla hetkellä ollut, joten ne jäi kokonaan pois. Lisäsin kermaviilin jauhelihan sekaan ensiksi paistettuani jauhelihan kypsäksi. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään voita paistamiseen, minulla meni sellaisenaan. Hivenen jännitin saanko täytteen päälle tasaisesti taikinan ja onnistuihan se. Täysmaidon tilalla minulla oli luomukevytmaitoa. 
Pannarin alkuperäinen ohje:
500 g jauhelihaa (meillä naudan jauheliha)
1 prk kermaviiliä (meillä luomuna)
1 pss sipulikeittoa (en käyttänyt)
8 dl täysmaitoa (meillä luomukevytmaitoa)
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja (meillä tattarijauhoja)
1-2 dl juustoraastetta (en mitannut)
1/2 punaista paprikaa (ei ollut)
1/2 dl persiljaa (ei ollut)
Ripaus suolaa ja mustapippuria
(Voita paistamiseen (en käyttänyt)
Katso oma jauhelihamaustamisreseptini kirjoituksen alkuosasta)
Laita uuni 225 astetta ja ritilä keskitasolle.
Ruskista jauhelihaa voissa.
Jauhelihan ruskistuessa sekoita maito ja kananmunat, lisää vehnäjauhot ja ripaus suolaa.
Siirrä jauheliha levyltä syrjään, lisää siihen sipulikeitto, kermaviili ja pippuria ripaus ,sekoita. Anna vetäytyä hetken.
Lisää joukkoon paprika hienonnettuna ja persilja jos siitä tykkäät.
Levitä jauhelihaseos tasaisesti leivinpaperin päälle pellille.
Kaada päälle taikina, lisää juustoraastetta maun mukaan pintaan ja paista 30min.
Kotikokki-sivustolta löytyy myös jauhelihapannarin ohje rullattuna. En ole kokeillut ja tuskin saan aikaiseksi kokeillakaan. Tästä pannarista tuli kuitenkin hyvää ja olen iloinen, että uskalsin soveltaa ohjetta rohkeasti enemmän oman tyyliseksi ja makuiseksi mistä pidän, ja vielä gluteeinittomuuskin toteutui. Avokille myös pannari maistui ja herkkua riitti vielä seuraavallekin päivää.