Treenikuulumiset :)

Ohoh, melkein viikko hujahtanut ilman blogipostauksia 🙁 Se ei onneksi kuitenkaan tarkoita sitä, että treeni-into olisi lopahtanut tms. Tosin kuluneella viikolla on tullut vähemmän liikuntaa ja rauhallisempaan tahtiin mitä etukäteen ajattelin. Keskiviikon vesijuoksu/uinti peruuntui kaverin sairastumisen vuoksi ja avokki valtasi kuntosalin omaan kovaan treeniinsä, joten mulle tuli liikuntavapaa 🙁 Pongailin netistä kaikkea mahdollista liikuntaan liittyvää kuten hydrospinningin, jota on ainakin Mäkelänrinteen uimakeskuksessa. Olen sitä kerran vuosia sitten kokeillut, ja nyt voisin mennä testaamaan uudestaan. Parin kaverin kanssa josko saataisiin aikataulut osumaan yksiin päästäs polkemaan vedessä 😀 Innostuin myös Fatima Witickin syvävenyttelytunneista. Olen Finnbodylla käynyt hänen pilatestunneillaan ja pidin hänen ohjauksestaan. Vaativa, tiukka nainen, mutta oikeudenmukainen. Keväällä kolmena perjantaina olis mahdollisuus syvävenyttelyyn, joten sinne ainakin kerran tahtoo päästä mukaan :D:D Lueskelin myös Kesäyön marssin järjestäjien sivuja. Tarjolla olis kävelyä 15, 30 tai 40 kilsaa. Eilen taidettiin päättää ystäväni kanssa lähteä kokeilemaan tuota pisintä, HUIH! Jännittävää, pelottavaa ja kiehtovaa… Sanoisin olevan aika vaarallista viettää noita liikuntavapaita istuskellen nettiä tutkaillen.

No onneksi viikkoon mahtuu jotain ihan oikeaakin toimintaa, mm. kaksi yläkropan treeniä, lenkkeilyä ja ratsastusta. Tein yläkropan treenit maanantai- ja lauantaiaamupäivinä. Oikeastaan tuo sopii minulle hyvin. Ei tarvitse ”odottaa” koko päivää treeniä. Avokki on selvästi taas alkuillan treenaaja. Mullekin se sopii, jos päivällä on ollut sopivasti puuhaa. Ajattelin etten kirjoittaisi täällä joka päivä treenattuani, mutta taitaisi kuitenkin olla parempi kirjoittaa. En nimittäin kunnolla enään muista maanantain tekemisiäni. Lämmittelyt tutusti kahvakuulalla, penkkipunnerrustreeni apuliikkeineen. Aikaa meni 75 min. Loppupäivä sujahtikin avustajan kanssa touhutessa.

Eilinen treeni on sentäs vielä mielessä. Tein lämmittelyn jälkeen penkkipunnerrussarjat:
20 kg 20 toistoa
22.5 kg 15 toistoa
25 kg 12 toistoa
27.5 10 toistoa
30 kg 6 toistoa (piti tulla kasi)
35 kg (ei tullu mitään, pää ei kestänyt)
eipä sitten muuta kuin pudotus 25 kiloon jolla 15 toiston sarja. Samaisella 25 kilolla kapeaa penkkiä jalat ilmassa 10 sarjoja. Pystypunnerrus makuulta kahdella kädellä 12 kg kahvakuula, yhdellä kädellä 6 kg kuula, toistot 15 ja pari sarjaa. Samat istuen, jonka jälkeen ylätaljalla vedot eteen 20 kilolla. Leveällä otteella oli pakko ottaa kiloja pois. Sama seisten. Lopuksi kahvakuulaa hyödyntäen vatsalihaksia joita tehtiin myös maanantaina. Kahvakuulavatsat tuli mukaan toissaperjantaisessa jalkapainotteisessa treenissä. Hyvä lisä hommaan.
(Nyt koirille ruokaa ja sitten spinning-pyörän selkään. Saunan jälkeen jatketaan postausta.)
(Nyt mukissa kamomillateetä ja kropassa ihana treenin jälkeinen olo. Tunnin polkaisu teki kyllä hyvää!)

Perjantaina kävimme ystäväni kanssa lenkillä. Tällä kertaa kävelimme hyvin rauhalliseen tahtiin karvan auki kuus kilsaa. Tiistain ja torstain paiskin töitä, joten liikkumiset jäi koiran ulkoilutuslenkkeihin. Ja koiran omistajana voin sanoa, että olen ihan kypsä noihin kurakeleihin. Kuraa tulee sisälle, vaikka kuinka putsaa koirat ennen sisälle tuloa. Ja voi huh-huh eilisaamun lenkkiä Oton kanssa. Räntäkerros inhotti Ottoa ja kulku oli helvatunmoista haahuamista. Päivän aikana kuitenkin tiet kuivui tuulen ja auringon myötä, joten iltakävelyt meni reippaaseen tahtiin kuten tänäänkin. Harmaakuonon jaksamista täytyy ihailla, se sipsuttaa innokkaasti tuon karvan auki kolmen kilsan lenkin, joka tehdään pari kertaa päivässä.

Tänään käytimme tunnin ratsastuksen maastossa liikkumiseen. Minulla oli jotenkin kuvo-olo retken aikana enkä tohtinut laukkaan. Kärsin kovavatsaisuudesta ja tänään on ollut melkoinen päivä sen suhteen. Liike hevosen selässä ei vaan tuntunut kovin mukavalta. Tölttäsin kuitenkin, vaikka eipä sekään vatsassa riemastuttanut. Ratsastaessa tunsimme hetkittäin auringon lämmön kasvoillamme, mutta samanaikaisesti puuskainen kevättuuli muistutteli kevään petollisuudesta. Linnut visersivät ja olisi voinut olla yhtähyvin huhtikuun päivä. Nyt onkin hepostelussa neljän viikon tauko, voi miten siitä selviydynkään.

Vatsa ei onneksi spinning-treenin aikana pahemmin möyrinyt, joten sain tehdyksi hyvän hikitreenin. En ollut tehnyt erikseen spinningtreeniin musalistaa, joten menin aika tunteella, mutta pääsääntöisesti poljin joka toisen biisin seisten ja joka toisen istuen. Siinä polkiessa mietin onko missään myynnissä spinning-treeniohjelmia äänitteenä kotona polkeville? En ole koskaan sellaiseen törmännyt enkä youtubesta löytänyt. Tosin en ole kovin aktiivisesti edes etsinyt. No hien sain pintaan ja hyvän treenin jälkeisen olon tuota vatsaani lukuun ottamatta.

Viikon liikuntakuulumiset :D

Viikon liikuntasuoritukset tiivistetysti
– Kahvakuula/kuntosali-jalkatreeni 90 min (kirjoitettu oma postauksensa)
– Lenkki 2 h 30 min (mainosten jakoa alkumatkasta ja myöhemmin Oton maleksintaa)
– Uinti 75 min 1500 m (Kipein jaloin sujuvuus hyvää)
– Lenkki 1 h 45 min 6.2 km (möykkelikköistä metsätietä pitkin Oton jumittaessa)
– Lenkki 67 min 2.2. km (Metsässä rytyämistä)
– Ratsastus 1h (uutena asiana pohkeen väistöt)
– Yläkropan treeni 1 h (hiukan tahmeaa)

Alkuviikosta jalkani maanantain treenistä olivat aika kipeänä. Palautumista ei tietenkään helpottanut tiistaina kuuden asiakkaan työpäivä, mutta illalla lähdimme ystäväni kanssa viikottaisellemme lenkille. Mukaan pakkasimme nipun yritykseni esitteitä, joita jaomme n. 120 postilaatikkoon lenkin alkuosassa. Koirat olivat moisesta hiukan ihmeissään. Tuolloin vielä Otto liikkui kohtuullisesti, mutta päästyämme mainoksista eroon Oton menohalut hiipuivat. Eteneminen oli melkoista maleksintaa ja kärsivällisyys oli todella koetuksella. Lätäköt oli todellisia hirvityksiä, mutta kun jo varmuudeks piti maleksia, alkoi jo tympäsemään. Aina ei saa uusia huippulukemia mittariin, ja aina ei kai tärkeintä kova vauhti ja kertyvät kilometrit. Sen kun muistais ja osaisi nauttia joka tapauksessa ulkoilusta ja liikunnasta, vaikka se ei aina täydellä teholla tapahtuisikaan. Lenkille mittaa tuli kuitenkin 8.7 km, joten eihän se nyt ihan surkeastikaan ollut. Ja olihan mun jalat aika kipeätkin :D:D

Seuraavana aamu hyppy uima-altaaseen. Olin varma, että uinnista tulisi tahmeaa ja eteenpäin pääsy olisi tuskaisaa. Uinti lähti kuitenkin sujumaan hyvin etureisissä olevasta treenikivusta ja jumista huolimatta. Itse asiassa vesi teki jaloille todella hyvää, maitohapot lähti liikkeelle ja treenikipu hiipui miltein kokonaan. Uinti toimii todella hyvänä palauttavana liikuntana ja uiminen toimii myös laihduttamisessa. Valitettavasti seuraavista uintitreffeistä ei ole tietoa, mutta toivottavasti pääsen taas mahdollisimman pian polskuttamaan.

Vietimme miniloman mökillä keskiviikosta eiliseen. Avokki kolasi lammen jäältä sohjot ja vedet pois, jotta päästäisiin luistelemaan. Pakkasta ei kuitenkaan tullut riittävästi. Avokki eilisaamuna luisteli muutaman minuutin, mutta jää oli niin möykkyistä, että en uskaltautunut tasapainoilemaan sinne. Jäipä luistelut tältä talvea, kuten näyttäisi jäävän hiihtäminen ja lumikenkäilykin. Alkavalle viikolle luvattu jopa kahdeksan asteen lämpötiloja, joten talvi taitaa olla taputeltu. Eilen kuulin mustarastaan visertävän, joten aikaista kevättä kohden mennään.

Torstaina ja perjantaina käytiin lenkkeilemässä. Metsäautotie oli todella jäinen ja möykkelikköinen. Välillä kulki kapeita renkaiden uria, mutta Oton oli todella vaikea ymmärtää mistä minua opastaa. Vielä kun jäiset lätäköt hirvitti, meno oli melkoista matelua. Torstaina kuljimme alun matkaa koirat valjaissa, mutta pääsivät kirmailemaan sellaisella ympyrälenkillä. Mulla ei tietenkään sauvoja mukana, joten taiteilin avokin perässä. Tuli kunnon tasapainotreenausta ja hermostolle rasitusta. Matkavauhti ei päätä huimannut, mutta etenkin torstaina lenkin jälkeen olin hiestä märkä. Käveltiin 1 h 45 min ja 6.2 km. Perjantain lenkki jäi lyhyemmäksi 2.2. kilsaan. Tuolloin rämmimme metsässä ja meikäläisen pinna meinasi välillä katketa kokonaan 😀 Koirat nauttivat vapaudesta koko reilun tunnin ajan. Vetivät keppiä murraten ja kirmaillen. Ei kelit oikein lenkkeilyä ajatellen kovin kaksiset olleet. Onneksi kuitenkin ulkoiltua tuli. Muuten aika kuluikin olympialaisia seuratessa, saunoessa ja ihan vaan rentoutuessa.

Tänään viikon liikunnat jatkui ratsastuksella ja yläkropan treenillä. Ratsastustunnilla ratsastin Airalla. Kenttä oli todella kuranen ja osittain jäinen. Ravattiin jonkin verran ja kevennys ravissa sujui tälläkin kertaa hyvin. Nyt keskityin siihen etten pitäisi ravissa satulan reunasta kiinni siinä aika hyvin onnistuenkin. Tunnilla uutena juttuna tuli pohkeen väistöt. Välillä se onnistuikin, mutta välillä vedin ohjasta liikaa tai muuten vain törin. Kuitenkin välillä osasin tehdä väistön niin, että Aira kuunteli mitä pyysin ja vieläpä tottelikin. Alkutunnista neiti vaikutti todella laiskalta ja sainkin raipan käteen. Heppa kuitenkin piristyi ja meni kivasti ravia. Lopputunnista piti tietystikin kokeilla voiskos loppukaartoon jo hipsiä vähän aiemmin :D:D Kyllä tunnista jäi taas vaan niin huippuhyvä mieli. Mieletön tunne huomata kehitystä tapahtuvan ja tapahtuneen.

Viikon viimeinen liikuntasuoritus oli alkuillasta tehty yläkropan treeni, jota valitettavasti hillitsi kuukauden pakolliset päivät. Mieli halajasi kovempaa treeniä mihin olotila kykeni. Ristiriitainen tunne ja todella ärsyttävä. Tunnin treenin väänsin ja nyt minulla on kauhea nälkä. (Ihan pakko oli välillä käydä syömässä, joten jatketaas postaus loppuun.) Lämmittelin kahdeksan kilon kahvakuulalla, tein ylätaljalla vetoja eteen ja penkkipunnerruksessa 10 toiston sarjoja kolme niin 20 kuin 25 kilollakin. 27.5 kilolla meni yks 9 sarja ja yks seiskan sarja, joten painot 22.5 kiloon ja kolme kympin sarjaa kapeaa penkkiä. Sen jälkeen ylätaljalla ojentajia kolme sarjaa ja vielä vedot eteen 20 kilolla. Lopuks kulmatangolla kulmasoutua, hauista ja pystypunnerrusta ja verryttelyksi vähän kahvakuulailua. Kiva treenata, vielä kivempi olis ollu, jos menkat eivät olisi häirinneet. Onneksi ovat loppusuoralla ja ens viikon suorituksiin niillä ei ole enään vaikutusta.

Helmikuu alkaa olla lopuillaan ja olen onnistunut säilyttämään tämän liikunnallisen elämän, yes! Tästä on hyvä jatkaa. Tänään minulle sanottiin, vaikka jalassani ratsastustamineet ”hei, sä olet tainnu laihtua”. Vaaka ei valitettavasti sitä osoita kuin hieman, mutta ilmeisesti kiinteytymistä on jonkin verran tapahtunut, joten jatketaan valitulla tiellä. Ei pelkästään kiinteytymisen, hoikentumisen tähden vaan myös helkkarin hyvän olon tähden. Nyt treenipyykit pyykkikoneesta kuivumaan, yes!

Kuntosali/kahvakuulahehkutusta – treeni-into huipussaan!

En olisi uskonut, mutta… treenihuumassa päätin testata saanko tehdyksi 20 kilon kahvakuulalla kahden käden heilautuksia, ja SAIN! Tein 2 10 toiston sarjaa. Mieli teki rehkiä lisää, mutta olin jo tehnyt paljon paljon heilautuksia treenin aikana, joten eipäs innostuta liikaa. Oli kuitenkin ”pakko” kokeilla kulmasoutua ja neljä toistoa tuli aika helpostikin. Jäinkin treenin jälkeen miettimään, että olenko aloittanut treenaamisen turhan pienillä painoilla. Nyt kun tein treeniä 10 ja 12 kilon kuulilla mielestäni tekniikkakin pysyi paremmin kasassa ja mikä parasta lantiossa tapahtuu liikettä, joten ehkä en olekaan ihan toivoton tapaus :D:D

Eilen tein lämmittelyksi kahvakuulalla heilautuksia kapeammalla ja leveämmällä seisoma-asennolla sekä pienestä kyykystä. Heilautuksien jälkeen kyykkyjä 10 kilon kuula niskan takana ja etukyykkyä 8 kilolla. Molempia 3 15 toiston sarjaa. Vasemman jalkaterän ulkoreunaan sattui välillä helvetisti, liian pehmeäpohjaiset tossut. Varvistuksia 10 kilon kuulan kanssa. Oli oltava tarkkana, että ei hae vauhtia kropalla varvistukseen vaan että liike menee suoraan ylöspäin. Tasapainoilua siis samalla.

Kahvakuulat välillä huiluulle ja 17 kilon tangolla kulmasoutua 3 10 toiston sarjaa, jonka jälkeen sama 12 kilon kuulalla molemmin puolin. Ylätaljalla vedot eteen. Avokki laittoi painoa 15 kg, mutta lisättiin 20 kiloon ja taas mentiin 😀 Nyt 3 * 15 sarjoilla. Lopuksi pari sarjaa seisten vedot eteen. Ja vielä treeni-intoa jäljellä… Teimme syväkyykkyjä seisten vastatusten ja kyykäten samanaikaisesti avokin ohjatessa oikeaa liikerataa. Arvatkaa vaan meneekö entinen SM-tason voimannostaja syvään kyykkyyn??? No menee, ainakin jos multa kysytään ja mun onnettomilta etureisiltäni 🙂 Sitkeästi kyykkäsin pari sarjaa, jonka jälkeen innostuin vielä heilauttamaan kahvakuulaa ja endorfiinihuuruissa lipsahti käteen se 20 kilon kuulakin 😀 Siinä avokkia varmasti hymyilytti ja heilautellessani puolittainen hämmennys kuului äänestä miehen toistellessa ”hyvä”. Nyt tunsin liikkeen lantiossa, syvissä vatsalihaksissa, tai ainakin niiden paikoissa. Fiilis korkealla. Oli aika vaikea laskeutua normi oloon. Kello oli jo yli yhdeksän, joten oman jännityksen toi miten saisin nukutuksi. Alkuyö olikin vähän levoton, mutta ei niin paha kuin pelkäsin.

Lauantaina en treenissä päässyt laisinkaan samanlaiseen hurmioon. Välillä meillä on avokin kanssa vähän ongelmana kun ”painimme” niin eri sarjoissa treenien suhteen. Esim. jos mä nostan penkkipunnerruksessa 25-30 kilon treenipainoilla herralla lukemat on sadan molemmin puolin. Ja kun tilaa on vähän ja painojen jatkuva edestakaisin venkslaaminen rasittavaa… Avokilla voimatreenaus on niin verissä, että välillä se ”unohtaa” mun pikkutreenaukseni ja ”siirtelee” mua pois tieltään sen mukaan missä oma treeninsä on menossa. Tuolloin lauantaina odottelin tunnin verran, jotta hän olisi tehnyt kovimman vaiheen treenistään, mutta siitä huolimatta tuntu siltä, että olin vaan tiellä. Vähän tietysti siitä kiukuttelinkin. Parastahan olisi jos treenaisimme aina erikseen, mutta se ei vaan aikataulutuksellisesti ole mahdollista. Ei ainakaan aina. Eli, meillä on positiivinen ongelma, molemmat haluaa treenata ja tehdä hyviä tehokkaita treenejä. Eiköhän me vielä se toimiva tapa löydetä. Eilen meni jo paljon paremmin.

Aloitin treenin taasen kahvakuulaheilautuksilla, kahden käden, sisäkautta, ulkokautta, pystypunnerrus, kulmasoutu, hauis… Ylätaljalla vedot eteen ja taakse. Penkkipunnerruksessa tein 3 *10 sarjat 20 kg, 22.5 kg ja 25 kg sekä kasin sarjan 27.5 kg. Kapeaa penkkiä kolme 10 sarjaa 22.5 kilolla, pystypunnerrusta istuen 4 kilon käsipainoilla, hauikset seisten, kulmatangolla pystypunnerruksia eteen, kulmasoutua ja hauiksia. Käsipainoilla vipunostoja ja sitten olikin aika loppuverryttelyn ja suihkun. Lähdimme ystäväpariskunnan luo syömään. Siellä ilta kuluikin rattoisasti rupatellen.

Lauantaina kävelimme reilut yhdeksän kilsaa. Aamupäivällä lähdimme koirien kanssa lenkille. Sää tuntui todella keväiseltä. Vielä teiden pinnoilla oli jäätä, mutta tuoksui sulava lumi ja linnut visersi kevättä sydämiin. Sports Trackerin mukaan kävelimme 4.72 km keskivauhdilla 4.8 km/h. Harmaakuonokin jaksoi hyvin. Iltapäivällä salitreenin jälkeen kävelimme tuttavien luo n. 1.5 km ja illalla takaisin. Illalla käännyimme väärästä tienhaarasta ja saimme kotimatkaan pidennyksen, matka tuplaantui. Mikäpä siinä oli kävellessä hiljaisessa lauantai-illassa. Kotona kaksi väsynyttä koiraa, jotka tuoksui onnellisilta unikoirilta 😀 Harmaakuonon jaksamisesta olin erityisen iloinen. Ja siitä miten reippaasti se lähti sunnuntaiaamuna ulkoilemaan. Nyt tehtiin vain pieni lenkki. Vanhan herran täytyy palautua hyvin, sillä huomenna koettaa ihanuus – mökin pihalla kirmailu ja vapaana oleminen. Silloinhan Harmaakuononkin pitää olla voimissaan :D:D

Vesiliikunnan riemua uiden ja juosten

Pari viikkoa sitten sovin tälle päivää lumikenkäilytreffit, jotka ei toteutuneet loskaisan ja märän kelin takia, harmillista. Onneksi pääsin heti aamusta liikkumaan uima-altaaseen. Tarkoitus oli ensin vesijuosta, mutta juoksualueella oli hirvittävästi väkeä, joten päätimme pulahtaa ensin uimaan. Uinti tuntui vähän takkuisalta, kropassa painoi menneiden päivien liikunnat. Ja kun sujuvuus parani huoli kaverin sokereiden laskusta häiritsi hiukan keskittymistä. Hänellä oli kuitenkin mehua ja tilanne asettui nopeaan ja hänkin pääsi takaisin altaaseen. Uin 1100m/1h, jotensujuvamminkin/vauhdikkaamminkin on joskus tultu uitua 😀

Tunnin uituamme vaihdoimme vesijuoksualueelle, edelleenkin väkeä paljon, mutta kivasti onnistuimme seassa luovimaan. Vieläpä niin ettei juoksurytmi pahemmin kärsinyt. Aika sujahti (45min) nopsaan rupatellen ja koko ajan liikkuen. Varttia vaille kahden tunnin vedessä liikkumisen jälkeen olikin rentouttavaa laskeutua lämminvesialtaaseen venyttelemään. Ja aikas jumissa etenkin koivet olikin. Lihashuollossa pitäisi kyllä ehdottomasti olla paljon aktiivisempi. Rentoutuminen jatkui vielä höyrysaunassa ja pukeuduttua hipsimme yläkertaan kahvilaan Uppopulla, jossa nautimme herkulliset salaatit. Salaatti oli tuoretta, sitä oli runsaasti ja vuohenjuustosalaatti, jonka söin myös oli monipuolinen. Ehdottomasti positiivinen kokemus ja annoimmekin henkilökunnalle kiitosta salaateista. Hintaan kuului vielä kahvit ja teet, joten saatiinpa nautiskella rentoudesta pidemmän kaavan kautta.

Sunnuntai-iltana tänne postaamisen jälkeen hipsin treenaamaan. Tein yläkroppapainotteisen treenin. Penkkipunnerrusta 20, 25 kg kolme 10 toiston sarjaa sekä avokin innoittamana kokeilin miten 30 kg nousisi, ja nousihan se neljästi. Ylätaljalla vetoja eteen ja niskan taakse sekä ojentajaliikettä, kulmatangolla hauiskääntöjä, kulmasoutua, pystypunnerrusta jne. Kahvakuulalla heilautuksia. Lopuksi intaannuin vielä tekemään kahden käden heilautuksia 10 ja 12 kilon kuulilla. Aikaa treeniin meni 75 min ja edorfiini jylläsi kropassa. Jaloissa tuntui ratsastus ja kahvakuulameiningit, yläkroppaan hiljalleen hiipi treenituntemuksia ja fiilis korkealla.

Seuraavana iltana vuorossa ystävän kanssa 12 kilsan lenkki pääasiassa asfalttiteitä pitkin. Tiet loskaisia ja jonkin verran vesilätäköiden peitossa. Otto hiukan hidasteli pahimmissa loskaöllötyksissä ja vesilätäköiden kohdissa. Iloisesti jutellen ja eteenpäin marssien Ottokin päätti olla pahemmin jumittelematta, tai sitten osaan paremmin kuin aiemmin saada koiraan vauhtia. Jälleen kilsat taittui mukavia rupatellen. Sports-Trackerin mukaan lenkin pituudeksi tuli tarkalleen 11.96 km ja aikaa kului 2 h 34 min. Ja pystyn itse katsomaan puheen avulla lenkin väliaikoja, yes! Lenkin jälkeen maistui äidin vähäsokerinen viinimarjamehu ja rahka. Liikuntafiilikset siis mahtavat.

Eilen tapasin toisen koirankäyttäjän hänen luonaan. Ensiksi lähdimme lenkkeilemään. Yöllä oli satanut lumiräntää ja tiet oli melkoisen sohjon peitossa. Aika raskas keli kävellä, ja taisipa sunnuntain ja maanantain liikkumiset vähän jaloissa painaakin. Kävelimme aika hidasvauhtisen 4 kilsan lenkin. Lopuksi koirat pääsivät juoksemaan vapaana ja kyllä ne kirmailivatkin ja tietysti myös painivatkin keskenään 😀

Ulkoilun jälkeen maistuikin herkullinen kasviskratiini ja vihersalaatti mukavia höpötellen. Jälkkäriksi mansikkajäätelökakkua, jonka päällä kiiviä. Ruuan kanssa nautiskelimme pari lasillista valkoviiniä ja jälkkärin kanssa roibos-teetä. Rento mukava päivä!

Nyt on iltatee (kamomilla) juotu ja uni painaa silmiä, joten taitaa olla aika hipsiä lakanoiden väliin. Pitkästä aikaa viime yönä nukuin todella huonosti melatoniinista huolimatta. Toivottavasti tuleva yö on parempi, ainakin nyt tuntuu siltä, että uni tulee het kun sänkyyn kaadun.

Endorfiini-humalassa – liikunnasta superhyvä fiilis

Ohhoh, nyt tää taitaa karata lapasesta, nimittäin treenaaminen/liikkuminen 😀 Viimesen kolmen päivän aikana kuusi liikuntasuoritusta – 7 h 15min yhteensä käytetty aikaa niihin. Ja kropassa on hiukan jyrän alle jäänyt olo, mutta silti olen onnellinen ja endorfiini jyllää. Jalat ovat etenkin aikas kipeät kuten aina kyykkyjä tehtyäni. Huomenna taidan pitää lepopäivän, jotta en hyydy keskiviikon cycling-tunnille. Tänään sain nyt illalla ilostuttavan tiedon, nimittäin sunnuntaina Silmukkasiskot polkee spinnutunnin, Ihanaa, yes!

Lauantain treenejä täällä jo hehkutinkin. Eilisaamuun heräsin etureidet ja persus treenikipeänä, mutta ei muuta kuin kohti tallia ja ratsastustunnille miltein kymmenen asteen pakkaseen. Ratsastimme tunnin aikana kahdella eri hevosella. Minulla oli ensiksi Sebu, joka on hiukan etupainoinen kaveri ja mun helmasynti on ratsastaessa etunojassa könöttäminen. Sebullapa ei voinut niin könötellä, joten tulipahan treenattua painon siirtoa taakse ja istuinkyhmyjen tuntemusta. Harjoittelimme painon siirtoja niin vasemmalle kuin oikeallekin. Ja jotain loksahti kohdalleen, se rupes oikeasti toimimaan, YES! Myös vatsalihaksilla käynnin hidastaminen sujui hyvin ja pohkeilla askeleiden pidennyskin aika kivasti. Tunnin aikana myös ravattiin, molemmat hevoset niin Sebu kuin Airakin ottaa töltin sijasta helposti ravin. Lopputunnista treenasimme vielä hevosten pysäyttämistä vatsalihaksia käyttäen ja heti perään peruuttamista. Ja tunnin puolessa vaihdettiin hevoset. Aira tuntui ”tutummalta” eikä niin etupainoiselta. Mielestäni onnistuin Airan kanssa paremmin. Sen kanssa loksahti tuo painonsiirtojuttukin. Lopussa ratsastettiin vielä ilman jalustimia hakien oikeaa istuntaa ja että lonkat aukeisivat riittävästi.

Nyt talvella harjotuskenttä on vähän normaalia pienempi, kääntymisiä tulee paljon. Hevoset mielellään hyödyntää sokeuttamme ja painuu opettajan luo keskelle kyselemään mitäs nyt nää oikein haluaakaan… Ens kerralla kokeillaan, että edessämme on ns. kärkiratsastaja, jotta voimme keskittyä enemmän harjoitteisiin kuin jatkuvasti suunnan korjaamiseen. Tästä varmasti joku hevostytöistä saa huippupalkkion siivouksista yms. tallitöistä, pääsee ratsastustunnille. Aika alkeisiin tosin, mutta ratsastamaan kuitenkin 😀

Kotoa lähtiessäni vähän jännitin miten pukeutuminen onnistuu. Ratsastuskenkiin villasukkien lisäks ohuemmat sukat, ratsastushousujen alle merinovillaaluskerrasto, villapaita, fleesevuorellinen urheilutakki, huivi kypärän alle ja toppahanskat. Pukeutuminen onnistui. Vähän sormia ja varpaita vilutti, mutta pysyi siedettävällä tasolla. Ulkoilmaliikunnassa sitä näköjään myös karaistuu eikä pakkanen niin hirveästi haittaa. Aikanaan olinkin melkoinen vilukissa, mutta syynä taisi olla huono pukeutuminen. Opaskoiran myötä oppi pukemaan kunnolla päälleen, joka on enemmän kuin hyvä asia.

Avokki valmisti meille tonnikalamunakkaat mihin lisäsi tomaattia ja juustoraastetta. Ne syötyämme lepoa ja kuuden pintaan valmistautumista yläkropan treeniin. Lämmiteltiin kahvakuulalla erilaisin heilautuksin, jonka jälkeen penkkipunnerrukseen valmistavana kevyt 8 kilon tanko ja sitten 20 kilon tanko. Avokki tietysti lisäili itselleen painoja ainakin 60 kiloon asti 😀 Ite lähinnä hain oikeaa liikerataa ja itseluottamusta, että jaksan nostaa. Seuraavilla kerroilla lähdetään sitten hakemaan oikeasti treenipainoja. Penkkipunnerruksen jälkeen käsipainopenkkiä 4 kilon painoilla, pystypunnerrusta istuen, ylätaljalla ojentajia, käsipainoilla hauiskääntöjä, kulmatangolla kulmasoutua jne. Lopuksi heiluteltiin taas kahvakuulaa ja haettiin lantiopotkua, vatsalihasten jännitystä, oikeaa lantion liikerataa. Siinä meinasi perheriitakin syntyä :D:D Ja vielä lopuksi vähän jalkojen verryttelyä, jotta maitohapot karisisivat. Venytellessä totesin olevan aika kankea rautakanki. Aikaa vierähti 1 h 25 min. Suihkun jälkeen olikin ihana raukea, endorfiininen olo. Lähdimme kuitenkin koirien kanssa pienelle lenkille, ja nyt kun Oton menohalut ovat lisääntyneet lenkistä tuli reipasvauhtinen 😀 Sen jälkeen muki teetä ja unille.

Tänäamuna lähdin uimaan. Etukäteen arvelin koko touhun olevan kovin takkuista, mutta yllättävän hyvin uinti lähti sujumaan. Jalat toki tuntui hitailta ja väsyneiltä. Kuitenkin perusvauhtia jaksoi polskuttaa. Reilussa tunnissa uin 1250 m. Ei nyt päätä huimaava vauhti, mutta näköjään siihen se uintitauon jälkeen aina osuu 😀 Hallissa oli aika paljon porukkaa ja myös meidän radalla. Nyt oli myös vesijuoksioita. Lopussa melkein alkoi jo väkimäärä ahdistamaan. Kiva oli kuitenkin uida ja viimeistään parin viikon päästä uusiks, kuten myös ratsastamaan.

Kotona tein ison salaatin, jota söimme broilerin kanssa. Ja taas alkoi pähkäily mitä pukea ylleen kiristyvään pakkaseen. Olin ystäväni kanssa sopinut lenkkitreffit. Pakkanen hipsi 12 asteeseen, mutta eipä tuo meidän tahtia pahemmin haitannut 😀 Ennen lähtöämme tutkailimme Iphoneni Sports Trackeria. Lähti toimimaan toivotulla tavalla, mutta kadotti tiedot näytön lukkiuduttua. Onneksi kuitenkin ystävän Sport toimi, joten saatiin lenkin tiedot. Käveltiin 7.94km. Ekat 4km meni vauhtivälillä 4.9-5.5 km, jonka jälkeen Otolle iski pieni jumivaihde. Tuolloin vauhti putosi 3.6 km:iin. Eräs risteys saa sen jumittelemaan eikä aavistustakaan miksi. Ns. Lidli-lenkin jälkeen kierrettiin vielä Metsolan suo, jossa taas vauhti nousi 4.6-5.3 km välille. Reitillä muutama nousu. Yhteensä aikaa meni 1 h 40 min. Olen ihan tyytyväinen näillä kipeillä jaloilla ja keuhkoilla. Yhdistelmä pakkanen ja pakokaasut on aika kamala, ja keuhkoveritulpan jälkeen niiden sietokyky on laskenut. Nyt ei pakokaasuja ehkä niin ollutkaan, tai ne ei ainakaan ahdistanut. Ja eihän tuolla Metsolan suo-lenkillä autoja ajelekkaan. Ihanaa oli lenkkeillä ja samalla höpötellä ystävän kanssa. Ja mikä parasta Otto kulki pääasiassa todella reippaasti ja ilahduttavasti.

Kotona olen yrittänyt selvitellä muilta iphonen käyttäjiltä miksi Sports Tracker ei toimi. Nyt näyttäisi siltä, että itse Sports Trackeriin pitäisi saada päälle taustalla toimiminen. En vaan ole oikeaa kohtaa vielä löytänyt, nyyh!!! Eiköhän sekin tässä vielä ratkea.

No niin, jaksoikohan tämän treenivuodatuksen joku teistä lukea loppuun??? Tätä endorfiini-huuruissani kirjottaessani järjen ääni koettaa kysellä ”hei, ketä ihan oikeesti kiinnostaa nää jutut, näin yksityiskohtaisesti selitettynä”. Mut kun olen niin innoissani treenikärpäsen puremasta… :O :D:D

Psykologisesti tärkeä päivä

Tänään on ollut psykologisesti tärkeä päivä.
Nimittäin 
sotki  
Hyvistä suunnitelmista huolimatta en kerta kaikkiaan jaksanut sunnuntai-iltana treenata. Alkuviikosta oli kaikkea muuta ja keskiviikkona olin uinnista sen verran väsynyt etten saanut pakotetuksi itseäni treenaamaan. Väkisinkin mieleen hiipi vähän plääh-fiilis, tässäkö tämä nyt sitten oli. Tänään marssin salille päättäväisesti ja tein ns. ”välitreenin” tunnustellen/kuunnellen kehoani, että mistä ohjelmaa voi jatkaa seuraavalla kerralla, voinko nostaa pääsarjat 30 kiloon vai en. Ja kyllä tän illan treenin perusteella voin jatkaa ohjelmaa siirtyen seuraavaan vaiheeseen. Tosin kymmenessä viikossa homma ei nyt mene läpi, joten ennen Kanarian matkaa ei taideta vielä 45 kiloa nostaa. Harmi! Pääasia kuitenkin, että sain itseni ruotuun ja treeniohjelma jatkuu.
Tän illan treeni muodostui kahden sarjoissa. Kahvakuulalla lämmittelyn jälkeen penkkausta 2*15 sarjoilla 20 kiloa, 2*10 sarjoilla 25 kiloa, 2*8 27.5 kg, 2*5 30 kg, 2*3 32.5 kg ja kertanosto 35 kilolla. Jokaisessa sarjassa jäi fiilis, että varaa olisi ollut tehdä ainakin pari lisätoistoa. Apuliikkeissä käsipainopenkissä tein 15 toiston sarjat ensin viidellä ja sitten kuudella kilolla. Ylätalja eteen –liikkeessä pidettiin edelleen tuo 20 kg, kuten myös ojentajaliikkeessä. Tosin treenasin ojentajia myös ranskalaisella punnerruksella. Kahvakuulalla hauiskääntöä 15 toistoa (noloa, mutta totta) 4kg, kulmasoutu ehdottomasti nelosella liian kevyt, joten ei muuta kuin kahdeksan kilon kuula käyttöön. Enemmänkin olisi mennyt.
Että jäipähän nälkää seuraavalle kerralle!!!
Pakkanen paukkuu ja ulkoliikunta jää valitettavan vähälle. Tänään päätettiin kuitenkin, että lähdetään lenkille 15 asteen pakkasesta ja pienestä viimasta huolimatta. Tämäkin oli mielestäni psykologisesti tärkeää. On liian helppoa vedota kylmään, tuuleen, sateeseen ja milloin mihinkin, joten halusin karaista itseäni ja opettaa tavoille 😀 No tehtiin 35 minsan lenkki aika reippaalla vauhdilla, tosin käytiin metsikössä polkuja tallaamassa (silloin vauhti hitaampi) ja Harmaakuono sai kirmata vapaana, jotta saisi puretuksi paremmin energioitaan. Lumi narisi ihanasti jalkojen alla ja tuntui todelliselta talvelta. Nenänpäätä alkoi palella, mutta muuten olisi voinut kävellä pidempäänkin.
  
Näillä pakkasilla on ihana tuulettaa petivaatteet. Ja tänään pistin sänkymme kamikset tuultumaan viideksi tuntia. Puhtaat lakanat ja raikkaat peitot ja tyynyt! Ah, voiko ihminen enempää sängyltään toivoa saunottuaan treenin jälkeen palkiten itsensä Sitrus-sarjan tuotteilla 😀
Täällä Pk-seudulla oli eilen varsin erikoinen sää. Pakkasta reilusti ja hillitön lumipyry. Lähdin aamulla käymään Ikeassa, josta ostin kaksi säilytyslaatikkoa käsityötarvikkeita varten. Katseltiin avokille nahkapallia. Kun olimme lähdössä kehäkolmonen jo seisoi, mutta meidän suuntaan autot liikkuivat, mutta juuri edessämme rekka jäi tielle ja matka tyssäsi siihen. Jouduimme ajamaan Heikinlaaksoon ja sieltä matka kotiin kesti melkein pari tuntia. Pelkääjän paikalla oli todella pelkääjäfiilis, sillä kuskin kommentit ”nään vaan valkosta”, ”nyt en nää tietä”, ”näkyy vaan pisteenä edessä olevan auton valot”, ”luoja miten lumi pöllyää”” jne. En hetkeen ole kuullut Aan kiroilevan niin paljoa ja käyttävän niin karmeaa kieltä mitä nyt. En kyllä ihmettele. Tuulilasin pyyhkimet jääty ja ajaminen oli varmasti ihan kamalaa. Siinä pelkääjän paikalla istuessa turhautti ihan hirveästi kun ei voinut olla yhtään avuksi, ei millään tavalla. Kun pääsimme ruokakaupan kautta kotiin oli helevetin helpottunut olo. Oltiin sentään yhtenä kappaleena ja autokin ehjänä!Tuon reissun ”kruunasi” ihan loppumatkalla tapahtunut. Ajoimme 50 alueella ehkä 40 ja joku perhanan citymaasturi siinä kelissä painoi tuhatta ja sataa lumi pöllyten ohi. Ehkä niinkin monilta onnettomuuksilta olisi edes vähän vältytty, jos ihmiset malttaisivat ajaa rauhallisesti turvaväliä pitäen ja myös kanssakulkijat huomioiden.  Siis mä en todellakaan autolla ajamisesta tiedä mitään, mutta sen perusteella mitä olen aiheesta keskustellut autollisten kanssa.
Avokki on nukahtanut sohvalle, tasainen hiljainen tuhina kantautuu korviin. Iltapalaksi söimme viininlehtikääryleitä, kirsikkatomaatteja, ilmakuivattua kinkkua ja avokki Ikean lihapullia. Maistoin niitä itsekin kahden pullan verran, mutta ei ne oikein maistuneet mulle. Jälkkäriksi pari cl amaretto-likööriä. Saunajuomana meillä oli muuten Limonadea, sitä sitrusjuomaa, joka on vanhan ajan oikeaa limonadea 😀 Oli ihan pirhanan hyvää ja raikasta juomaa. Sokeriakaan ei ollut liikaa! Sitä on kyllä joskus ostettava uudelleen.

Reilun kolmen tunnin liikuntapäivä – IHANAA!!!

Liikuntaa tänään kolme tuntia kymmenen minuuttia(heh, ketä kiinnostaa paljonko olen liikkunut). Silti on vaan pakko hehkuttaa, niin innostunut tällä hetkellä olen. Motivaatio kasvaa päivä päivältä, hetki hetkeltä. Tällä hetkellä olo on aika väsynyt, mutta helkkarin onnelinen. Kädet on aikas soseena, jopa niin paljon, että kirjottaminen aavistuksen raskasta 😀 
Takana siis penkkitreeni. Nyt pääsarjat(5) kymmenellä toistolla 28.5 kg, eli viime viikosta kilo lisää. Pari ekaa sarjaa tuntui hiukan tahmeilta, mutta loput nousi loppuun asti hyvin. Avokki käytti tankoa 35 kilossa ihan vaan psygologisessa mielessä, että ens viikon 30 kiloa ei tuntuisi niin ”pelottavalta”. Noh, en ollut valmis ja käytännössä luovutin noston heti saatuani tangon rinnalle. En luottanut itseeni, joten ens viikolla 30 kg sarjoilla mennään ilman psykologisia kokeiluja 😀
Kapeaan penkkiin lisättiin kilo, joten 23.5kg. Nousi hyvin, ei ollut ongelmia. Paksunnuksilla sama, kilon lisäys 22.5:een. Vikat toistot vähän kieppui, mutta sitkeys palkittiin.
Sit käsipainopenkkiin ja pystypunnerruksiin lisättiin 0.5kg. Jakso tehä, mutta aika tiukalle meni. Ojentajaliikkeessä pidettiin kymppi, mut ois ehkä voinu lisätä kilon parin, ei kuitenkaan viittä mikä on painopakassa se seuraava nostomahis. Ylätaljassa pidettiin sama kuin viime kerroillakin. Hauiskääntöjä tein kahvakuulalla (4kg). Haukkarit ei ole koskaan ollu mun vahvuus. Nyt suju jo ihan kohtuu kivasti. 8kilon tangolla vielä kulmasoutua ja hauiskääntöä, loppuverryttely ja venyttely.
Pakko myöntää, aikas ”saanu olo” oli treenin jälkeen, mutta fiilis ihan huippu. Ootan jo seuraavaa rypistystä.
Päivällä aikasemmin lähdettiin Harmaakuonon ja avokin kanssa lenkille. Kierrettiin sellanen viiden kilsan lenkki katuja pitkin ja oli aika raskas keli. Aurattu oli jonkin verran, mutta lumipenkkoja ihan käsittämättömissä paikoissa. Pöpperötieltä jatkettiin tuohon meidän lähiulkoilualueen metsään, jossa käveltiin polkuja ristiin rastiin. Pystyttiin säilyttämään kivasti reippaan puoleinen vauhti. Puolitoista tuntia tuli nautittua talvesta. Lopuksi Harmaakuono pääsi hetkeksi vapaaksi hankeen möyrimään.
Tänään on ollut hieno päivä ja mä pursuan liikunnan iloa. Jaloissa vähän tuntuu eilinen spinning-treeni. Se tuntuu myös harteissa. Kuulostaa varmaan omituiselta, mutta olenpa tainnut ajaa hiukan hartiat koholla. Istuinkyhmyt on myös aikas hellänä satulasta. Tottumuskysymys, joten kyllä se siitä. Kädet on aika tööt ja taidanpa huomenna tietää treenanneeni. Tää on vaan ihan sairaan ihanaa!!!
Mä täällä vaan jauhan endorfiinistani ja Suomelle ollaan valitsemassa uutta pressaa. Ollaan seurattu sivukorvalla vaalilähetystä ja toisella kierroksella nähdäänkin Niinistön ja Haaviston taistelu. Olen poliittisesti aika vätys, ja rehellisesti sanoen en kovin kiinnostunut siitä. Nyt kuitenkin on selvää kummalle ääni menee. Kuinkas moni uskaltaa rikkoa vaalisalaisuudensa ja kertoa kumpaa kannattaa???  Itse arvostan ajatusmailmaa, että yhdessä toimitaan, yhdessä mennään kohti parempaa. Myös suvaitsevaisuus-asiaa pidän arvossa ja sitä, että pienituloisten puolta pidetään. Ei siis epäselvää kelle ääni menee, Pekalle!  

Mahtifiilis penkkitreenin jälkeen -endorfiini kiertää suonissain – IHANAA

Mulla on penkkitreenin jälkeen taasen aivan loisto-olo.
Vaikka kuluneen viikon liikunnat jäi liian vähäisiksi, penkkitreeni pisti taasen endorfiinit liikkeelle. Nyt lisättiin siis puolitoistakiloa pääsarjoihin, eli tein viisi sarjaa 27.5 kilolla, sarjoissa kymmenen toistoa. Ekaa sarjaa lämmittelyiden jälkeen tehdessäni, mietin treenistä tulevan takkuisen ja raskaan. Mitä vielä loput sarjat vaan paranivat. Ilmeisesti koordinaatio alko vörkkiin. Ja taidan olla myös vähän hitaasti lämpiävä. Maalipallossa aikanaan dieseliksikin kutsuttiin, joka taisi pitää silloin paikkansa ja nytkin 😀 Ehkä lämmittelyn tehokkuuteen on syytä jatkossa kiinnittää huomiota lisää, jotta pääsarjat kulkee heti alusta
Kapeaa penkkiä otettiin pari sarjaa 22.5 kilolla. Siinäkin ekassa sarjassa tanko vaappuili jonkin verran, mutta toisessa homma sujui paljon hallitummin. Paksunnuksilla tehtäviin sarjoihin lisättiin kilo, joten 21 kilolla. Pystypunnerrus 15 toistolla kaksi sarjaa 4.5 kilon käsipainoilla seisten ja sama istuen. Taljalla ojentajatreeniä, 10 kiloa riitti pariin 15 toiston sarjaan. Sit 20 kilolla ylätaljaa eteen ja 15 kilolla seisten lavat liikkeelle. Huomiota kiinnitettiin siihen, että liike alkaa lapaluista eikä käsien kiskaisulla. Lopuks vielä hauiskääntöjä kahvakuulalla sekä kulmasoutua. Kädet alko oleen aikas poikki, joten lopuksi pyörittelyitä, ravisteluita, verryttelyä ja lyhyet venytykset.
On aika jännää miten lyhyessä ajassa ja vähillä treenikerroilla itseluottamus kasvaa ja uskaltaa nostaa, vaikka vähän alkaisikin lihaksissa tuntumaan. Ens viikolla taas kilo lisää, joten 28.5 kg viidellä 10 toiston sarjalla, jeah… Mä taidan ehkä pystyä tähän ohjelmaan… Ja tiedättekö mitä??? – Mä odotan jo seuraavaa treeniä. Jospa silloin saan taas lisää tehoja ja vielä paremman fiiliksen. Nälkä kasvaa treenatessa 😀
Treenin jälkeen palkitsin itseni taas tuolla Sitrus-sarjan suihkugeelillä, dödöllä ja voiteella. Lisäks mulla on uutta ihanan tuoksuista shamppoota, jota ostin kampaajalta viime syksynä. Mä niin rakastan raikasta, puhdasta tuoksua ja hyvää treenin jälkeistä fiilistä…
Ennen treeniä päivällä esittelin ystäväpariskunnalle kuumakivihierontaa. Toinen heistä oli asiakkaanani ja toinen seurasi toimiani. Oli hauskaa käydä ammatillista ajatusten vaihtoa hoidosta ja sen kehittämismahdollisuuksista. Muutenkin tän pariskunnan kanssa käydään fysioterapiaan ja hierontaan liittyviä keskusteluja illan istujaisissamme. No hieronnan jälkeen istuttiin kahvipöydässä tummaa suklaata maistellen kera pähkinöiden. Huomenna treffataan taas. Tällä kertaa perehdymme Elisa Viihdepaketin saloihin ja pystynkö tallentamaan netin kautta ohjelmia näillä ruudunluvuillani vai en. Pitäkää peukkuja!!!
Blogi on ylittänyt ehkä mainitsemisen arvoisen virstanpylvään, sillä blogia on luettu nyt yli 10.000 kertaa. Eihän se hirveästi ole johonkin yli 65 tuhannen lukukertaan verrattuna, mutta hyvä alku kuitenkin 😀 Rekisteröityneitä lukijoita tällä hetkellä 29 ja luetuin teksti lähentelee 400 lukukertaa. Postauksia kirjoitettu 155 ja tämä on se 156.
Blogin kirjoittaminen aloitettiin 9.8.2010, joten 10.000 lukukerran ylitykseen aikaa meni 1v 5kk ja 6 päivää. Katsotaan milloin 20 tuhatta lukukertaa ylittyy, meneekö aikaa enemmän vai vähemmän. Täytyypä yrittää olla mielenkiintoinen tulevaisuudessa 😀 Muutenhan niitä lukukertoja ei tule!

Penkkipunnerrustreeni 10vk:n ohjelmalla

Tänään se alkoi
10 viikon penkkipunnerrustreeniohjelma
Avokin tekemässä ohjelmassa tavoitteina on lihasvoiman kasvu ja omien rajojen rikkominen. Laskelman mukaan kymmenen viikon päästä nousee penkistä 45 kiloa. Itsestäni tuo kuulostaa aikas… Avokin mielestä täysin realistinen tavoite, joten sitä kohden ponnistetaan. Tänään pääsarja oli viisi kymmenen toiston sarjaa 26 kilolla. Olen joskus aikasemminkin kirjoittanut siitä, että olen ollut aika kehno vapailla painoilla treenaaja ja avokin myötä olen vasta sitä oppinut. Ajatus, että nostaisin 50 kertaa niinkin vähän kuin 26 kiloa on tuntunut aika utopistiselta, mutta itse asiassa nostot onnistuivat hyvin. Avokki väittää, että tuolla kymmenennellä viikolla minun pitäisi pystyä tekemään viisi sarjaa viiden kerran toistoilla 40 kilolla. Ajatus tuntuu uskomattomalta ja mahdottomalta. Ehkä vain on luotettava avokin sanaan. Hänen voimanostokokemus puhukoon puolestaan 😀 Tietysti olen eri ihminen kuin hän ja kroppani toimii omalla tavallaan ja kehitys tapahtuu niin kuin tapahtuu… Jännittää miten käy!
Avokki on varma, että pystyn siihen, joten uskotaan niin ja tsempataan tavoitetta kohden.
Yritän oppia myös sitä ettei raudan alkaessa painamaan luovuttaisi helpolla, vaan vielä yrittäisi nostaa sarja loppuun. Tuntuu vähän pelottavalta, että jos ei jaksa ja voimat loppuu. On myös aika paljon itseluottamuskysymys etenkin kun toinen on vieressä varmistamassa. Meillä on telineessä myös turvatangot, joten mitää järin kauheita ei pitäisi päästä sattumaan, vaikka voimat loppuisikin. Että ei muuta kuin niitä omia rajojaan, kuviteltuja rajojaan rikkomaan! Huih 😀
Ens viikolla pääsarjassa on painoa 27.5 kiloa.  Eli, paino nousee viikossa puolitoista kiloa, neljä viikkoa mennään kymmenellä toistolla, toiset neljä kahdeksalla ja sitten vitosella.  
Ennen treeniä lämmittelyn hoidin kahvakuulalla; heilautuksia, pystypunnerrusta, kulmasoutua, hauista jne. Kahvakuula on loisto lämmittely- ja treeniväline.
Pääsarjan jälkeen  vuorossa olikin apuliikkeitä. Pari kymmenen toiston sarjaa kapealla otteella 22.5 kilolla. Avokki on hommannut Fatgripz-paksunnokset voimanostotankoon. Tangon paksuus on 29 mm ja paksunnoksilla
n 50 mm. Fagripzit kuormittaa enemmän olkavarren lihaksia penkkipunnerruksessa, allit saa kyytiä J
Fagripzeillä tein pari kymmenen toiston sarjaa 20 kilolla. Alkuun hirvitti ettei ote pitäisi (mulla pikkanen käsi)  mutta homma toimikin kivasti ja niillä olikin oikeastaan hauskaa nostaa 😀
Tanko vaihtui käsipainoihin (4.5 kg)  joilla vuorotahtiin pystypunnerrusta seisten ja istuen 15 toiston sarjat sekä käsipainopenkkiä. Lopuksi ojentajille treeniä taljalla.
Treenin jälkeen endorfiini jylläsi rajusti ja fiilis erittäin motivoitunut ja hyvä.  Superfiilistä lisäsi suihku ja avokin joululahjat Sitrus-sarjan tuotteet. Olen tuohon Sitrusvoiteeseen ja dödöön aivan hulluna ja ne jotenkin korostaa (näin pölvästi olen)  treenin jälkeistä hyvää oloa. Ja noita tuotteita ”saankin” käyttää nimenomaan treenin jälkeen. Siis, tuo on oma pikku typerä keksintöni 😀 Hyvästä treenistä ihana palkinto 😀
Päivällä reippailimme kymmenen asteen pakkasessa seittemän kilsan lenkin. Aivan ihana sää. Pakkanenkaan ei tuntunut pahalta ja tuulettomuudesta nautimme todella. Alkujaan aateltiin kiertävämme tuon lähilenkin pari kertaa, mutta pitihän sitä vetästä vielä kolmas kierros. Ja ihan mahtava fiilis lenkin jälkeen.
Tänään on ollut ihan loistopäivä: liikuntaa kaks ja puoltuntia, ah!
Ja kun viime yönä nukuin ihanan pitkät yöunet, olo on huippu. Edellisyön nimittäin valvoin melkein kokonaan nukkuen vaan pari tuntia. Yllättävän hyvin jaksoin eilisen. Illalla meillä oli vieraita joiden kanssa kahviteltiin ja saunottiin. Tutustutin ystävääni harputtamisen saloihin ja käsitöistä juttua riitti muutoinkin. Hänkin on viime syksynä innostunut neulomisesta.
Lopuksi on ihan pakko hehkuttaa
12.3. istahdamme Kanarialle lentävään  koneeseen ja matkaamme ystävämme vieraaksi, joka parhaillaankin treenaa siellä tähtäimenään Lontoon paralympialaiset tandem-pyöräilyssä. Reissussa ollaan viikko, ihanaa!!! Taas on jotain aivan ihanaa mitä odottaa. Harmaakuonollekin sovin jo tänään hoitopaikan. Täytyy olla ajoissa liikkeellä 😀
Tuon matkan takia tuo penkkiohjelma tuli kymmenelle viikolle, muutoin se olisi ollut ilmeisesti 12 viikon ohjelma, joten katotaan onko liian tiukka vai selviänkö.
Ja perkele, mähän selviän siitä ja nostan 45 kiloa!!!

Huippufiilikset treeniviikonlopun jälkeen

Takana on erittäin rentouttava viikonloppu, avokin kanssa laatuaikaa vietetty urheillen ja hyvän ruuan parissa. Tänään olisi ollut Kaunissaaren retki opaskoiraporukalla. Jahkasin eilisiltaan lähteä vai ei, päädyin jäämään kotiin. Tunsin tarvitsevani omaa aikaa, jotta jaksan taasen pakertaa lomalaisten parissa tulevalla viikolla.
Eilen kotipuuhia ja blogeihin kommentointia ja puolikuudelta treeni. Avokki pumppas penkkitreenin pääsarjalla 5 * 5 * 107.5 kg apuliikkeineen. Mä puolestaan hyppäsin pyörän selkään ja musaa korviin ja 75 min poljenta. Alkuun ajattelin polkevani tunnin, mutta innostuin jatkamaan vielä vartin. Tein spinningtreenin, joten korvissa soineet biisit määräsivät tahdin 😀 Tuli spurttia, ylämäkeä, hölkkää tms. Ihanasti hiki lensi ja keuhkot vinku ja henki puhisi ja vinkui 😀 Kotisalillamme haisi urheilu 😀 Jos muuten teillä on heittää vinkkejä hyvistä spinningbiisejä, laittakaa kommentteihin. Oon tuossa Lontoon murteessa aika heikko, joten on hankala ettiä summamutikassa jostain jotain sopivaa, mutta jos saisin teidän avustuksella biisilistaa kasaan, voisin uudistaa vähän biisivalikoimaani. Ja saisin tehdyksi erilaisia treenejä.
Treenin jälkeen lämmitimme saunan ja eihän meistä kumpikaan jaksanu siellä pitkään olla kovan treenin jälkeen. Istuimme pihakeinussa tauolla maistellen vadelmapäärynämehua, jota Ruohonjuuresta ostin. Oli jotenkin liian makeanmakuista. Saunomisen jälkeen valmistin meille ns. tapaslautaset: aurinkokuivattua tomaattia, oman maan kirsikkatomaatteja juustoraasteella, luomulihapullia, ilmakuivattua kinkkua ja chilipaprikajuustoa. Maistelimme Ruohonjuuresta ostamaani Mate-juomaa, joka oli lasipullossa, ja jonka nimeä en muista 🙁 Vähän punaviiniä ihanat herkut ehkä kaipasivat, mutta emme aukaisseet pulloa.
Tänään lähdimme parin tunnin lenkille, ja oli aivan loistofiilis. Kävelimme pilvipoutasäässä, jossain vaiheessa vähän tihutti ja loppumatkasta aurinko paistoi lämpimästi. Reittimme kulki vanhoille kotikonnuilleni ja siellä oleville lenkkireiteille. Kilometrejä taittui 9-10.  Loppumatkasta Harmaakuono lontusteli, joten vauhtimme putosi jonkin verran. Mutta, on ihan pakko hehkuttaa täälläkin: Teimme avokin ja Harmaakuonon kanssa kaksi juoksupyrähdystä ja mäkin jaksoin! Aina sanon etten jaksa juosta jne, mutta jaksoinpas! Ekalla kerralla juostiin jotain kolmisen minuuttia ja toisella pyrähdyksellä vähän pidempään. Juostu matka myös piteni. Olen ylpeä itsestäni! Juokseminenhan on sokollekin ihan mahdollista, mutta vähemmämpä sitä tulee harrastetuksi. Olen toki joskus aikasemminkin juossut koiran kanssa. Harmaakuonolla vauhti vaan tahtoi kiihtyä liian nopeaan mun kuntotasoon nähden. Nytkin jälkimmäisellä pyrähdyksellä lopussa vauhti alkoi uhkaavasti nousta. Vanhan koiran piti näyttää, kyll’ä sitä vielä jaksetaan 😀 No juoksun jälkeen vanhaa kotitietäni kävellessämme harmaakuono lontosti eteenpäin. On tehnyt ennenkin tuon, että vauhti tippunut rajusti tuolla pätkällä ja kun päästy taas tänne suunnalle vauhti kiristynyt.
Kotiuduttuamme Harmaakuono sai häränkorvan ja laitoimme bataatin maustumaan oliviöljyyn, pippuriin ja suolaan. Ennen lenkkiä olin maustanut jo possun ulkofilepihvit. Välipalaksi nautiskelin smoothieksen jossa hamppuproteiinia, macajauhoa(kukkura teelusikalliset), pellavan- ja kurpitsansiemeniä, pari desii pakastemangoa- ja vadelmia, tilkka hunajaa. Ja tuolla juomalla jaksokin vetää penkkitreenin. Toukokuussahan avokki teki mulle 12 viikon treeniohjelman, mutta ei se oikein ole toteutunut. Nyt tein 2 * 10 * 20 kg, 2 * 10 * 25 kg, 2 * 8 * 27.5 kg ja 2 * 8 * 30 kg. Apuliikkeinä käsipainopenkkiä 2 * 15 4.5 kg:n käsipainoilla, ranskalaista punnerrusta, hauiskääntöä, pystypunnerrusta tms. Maininnan ehkä ansaitsee yliveto 8 kilon kahvakuulalla 2 * 15 sarjoilla. Treenin jälkeen oli aikas ”saanut olo”; kädet tärräsivät kun suihkun jälkeen hieroin avokin niskaa 😀
Ja sitten oliki aika varmastikin ansaitun grilliaterian. Oli ihanaa istua ulkosalla väsyneenä mutta onnellisena endorfiinin jyllätessä kropassa. Grillissä paistuva ruoka tuoksui kertakaikkisen mahtavalta ja se myös maistui herkulliselta. Bataatin ja pihvien lisäksi söimme vihersalaattia. Ruokajuomana vesi. Jälkkäriksi kiinalaista mustaa teetä Kenumia, jota ennen telkusta uutiset ja urkkaruutu samalla venytellen. Nyt on aivan ihana olo ja kohta voi kömpiä kuuntelemaan kirjaa. Olen viettänyt rentouttavan ja akkujalataavan viikonlopun. Urheilu on parasta pään lepuuttajaa. Huomenna arki koittakoon ja helleviikko alkakoon! Me ollaan valmiina!