Juhannus kahdestaan

Vietimme avokin kanssa edellisjuhannuksen tapaan juhannuksen keskenämme täällä mökillä. Edellisessä postauksessani kirjoitinkin vesipumppuhuolista, jotka nyt ovat onneksi vihdoin selätetty. Juhannusta pääsimme vesiongelmitta viettelemään. Aattona nautiskelin rauhaisasta olosta neuloskellen teemuki nokan alla, jonka jälkeen kokkailin meille parmesan-keksit, zazikin, ja grillikasvikset. Zazikiin laitoin ainakin kuusi valkosipulin kynttä. Saatiin aikas tömäkkää lisuketta grilliaterialle ja seuraavalle päivälle sipsien kanssa 🙂 Kasvisnyyttiin laitoin esikeitettyä punajuurta, kesäkurpitsaa ja sipulia. Maustoin soijalla, hunajalla, mustapippurilla ja voilla. Avokin lämmittäessä saunaa nautiskelimme herkullisia parmesan-keksejä.

Saunoimme ajan kanssa välillä lampeen pulahdellen. Välillä ripeksi vähän vettäkin ja aterialle käydessämme vähän jännitti saataisiinko vettä niskaamme vai ei. Kävi tuuri. Loppuiltana ei satanut laisinkaan. Grillissa kasvisten lisäksi paistui lehtipihvit.

Ennen yhtätoista sytyttelimme nuotiokokon.Nuotiolla nautiskelimme jälkiruuaksi Jymy suklaajäätelöä ja baileyseä. Yhdistelmä oli vähän liian makea. Nuotiotunnelmasta kuitenkin nautiskelimme.Puolen yön aikaan kävimme pienellä kävelyllä lähipellolla. Siellä kuulimme mm. lehtokurpan kurnutuksen ja kaukaa punakylkirastaan laulun. Nuotiolla istuskelimme yli yhteen. Lopulta kuitenkin väsy voitti ja painuimme unille.

Juhannuspäivänä oli upea aurinkoinen sää. Kävimme taasen kävelemässä pelloilla tavoitteena nauhoittaa kiurun livrrystä. Siinä emme onnistuneet, mutta saimme ilmeisesti tuulihaukan varoitusäänen hyvin läheltä nauhoitettua. Peltokävelyn jälkeen istuskelimme laiturilla sipsejä napostellen ja siiderit/oluet juoden. Välillä pulahdettiin uimaan. Myös Otto kävi kahlailemassa. Ennen ateriointia neuloskelin. Viinilasillisten ääressä aterian jälkeen innostuimme laittamaan nuotioon tulet. Puolen yön jälkeen kuitenkin avokki väsähti. Laitoin yöksi nauhurin puuhun nauhoittamaan ja painuin itsekin unille.

Sunnuntai oli erittäin rauhallinen rento päivä. Istuin ulkosalla kuunnellen kirjaa ja neuloen turkkilaisella neuloksella huivia. Iltaa kohden sää muuttui sateiseksi ja sateinen oli myös maanantai. Tuolloin leikkasin kymmenen lintuäänitettä yöllisistä nauhoituksista avokin potiessa selkäänsä.

Muutamaksi päiväksi kaupunkiin. Kaupunki päivät täyttyivät asiakkaista ja kaveritapaamisista. Tiistai-iltana ystävämme päivitti tietokoneeltani ruudunlukuohjelman ja nettiselaimen. Huomenna samainen ystävä tulee päivittämään koneeseeni windows kympin, huih. Ehkäpä tänä räyhkänä sitten toimii paremmin 😀 Keskiviikkona tiiviin työpäivän jälkeen istuskelin partsilla teestä ja jätskistä nautiskellen ja kaverin kanssa rupatellen parisen tuntia. Perjantaina puolestaan avokin lähdettyä jo takaisin mökille sain vieraakseni ratsastusystäväni. Söimme herkullista ruokaa parvekkeella kesäisestä säästä nautiskellen. Muutama tunti sujahti rattoisasti kuulumisia vaihtaen. Näin saatiin seuraava lomapätkä käyntiin 🙂 Huomenna piipahdus kaupunkiin ja tiistai-iltana taas loma jatkuu…

Raparperivanukas

Meillä kasvaa niin kotona kuin mökilläkin raparperi. Parhaaseen raparperiaikaan tulee tehtyä muutama piirakka, joista paras versio on ollut piirakka, jossa täytteeseen ja taikinaan on sekoitettu purkki Valion vaniliarahkaa. Parina kesänä olen tehnyt hilloa ja mehua. Reilusti ennen juhannusta Satokausikalenteri jakoi Facebookissa linkin blogipostaukseen, jossa resepti raparperivanukkaaseen. Ohje vaikutti niin herkulliselta, että päätin tehdä itsekkin. Juhannusaattona meillä nautittiin tuota kesäherkkua. Valitettavasti vanukkaan päälle lisäämäni mansikat peittävät ilmeisesti aikalailla vanukkaan alleen.

Rhubarb Posset eli raparperivanukas (2 annosta)
Raparperivanukas
1 1/2 dl raparperikuutioita
n. 1/2 dl sokeria
1/2 dl sitruunamehua
2 dl kuohukermaa
n. 1/2 dl sokeria
Raparperilisuke: 1 dl raparperikuutioita, n. 1/4 dl sokeria ja hiven tuoretta inkivääriä raastettuna
Mittaa kattilaan raparperikuutiot, sokeri ja sitruunamehu. Kiehauta ja keitä, kunnes raparperi pehmenee. Painele kuutiot rikki lusikalla tai haarukalla. Mittaa toiseen (tein samassa kattilassa, nostin vain kulhoon ekan keitoksen, mökillä kun ei monia kattiloita, enkä halunnut ottaa käyttöön viiden litran kattilaa) kattilaan kerma ja sokeri. Kiehauta ja keitä n. 10 minuuttia. Älä anna kiehua yli! Ota kermakattila liedeltä ja sekoita joukkoon raparperi-sitruunaseos. (Kattila liedeltä ja sitruunaseos sekaan)
Kaada vanukasmassa tarjoiluastioihin, ja anna hyytyä viileässä useamman tunnin ajan.
Mittaa lisuketta varten raparperikuutiot ja sokeri kattilaan. Raasta joukkoon inkivääriä parin raastimen vedon verran. Kiehauta ja keitä sen aikaa, kunnes raparperi hieman pehmenee ja alkaa irrota nestettä. Jäähdytä ja jaa lisuke hyytyneille vanukkaille tarjolle laitettaessa.

Jos vanukas tuntuu liian sokeriselta,raparperi-sitruunaseoksesta sen voi jättää pois. Pidimme herkusta avokin kanssa molemmat, mutta seuraavalla kerralla sokerin määrää aion vähentää. Nytkin laitoin vähemmän kuin ohjeessa, mutta ehkäpä sen voisi jättää ensinmmäisestä keitoksesta kokonaan pois.

Raparperivanukas oli ehdottomasti mukavaa vaihtelua piirakkaan, eikä annoksista tullut överi isojakaan, joten kyllä tästä taisi tulla herkku kerran kesässä tehtäväksi.

Juhannusloma mökillä

Vaikka tuosta keskikesän juhlasta onkin jo pari viikkoa aikaa, palaan juhannustunnelmiin tässä postauksessani. Avokki on jo vetäytynyt kirjan kuunteluun, ikkunat avoinna, jotta helleillan ilma vaihtuisi mökin sisälläkin. Vihdoinkin on kesän tuntua myös lämpötilojen puolesta. Juhannuksena ei hellettä ollut, mutta ei nyt överikylmäkään. Saavuimme mökille keskiviikkona minä hiukan apeana hurjasta väsymyksestä mikä minua oli vaivannut. Avokki puolestaan intoili uudesta ruohonleikkuristaan, joten ruoho sai sinä päivänä kyytiä. Maustoin meille siikaa grilliin, jonka kanssa söimme perunoita ja katkarapu-kermaviilidippiä. Lakanat kuivuivat pesun jäljiltä narulla ja peitot tuultuivat toisella narulla. Mökin lattia imuroitiin ja pestiin, tasoilta pölyt pyyhittiin, joten keskikesän juhla saattoi saapua vietettäväksemme.

Viivyimme viikon päivät mökillä ja karkeesti sanoen joka toinen päivä satoi ja joka toinen taas paistoi. Torstaina aika kului neulomuksen parissa. Aattoa pääsimme viettämään mukavassa säässä. Yksi sadekuuro sateli iltapäivällä avokin lämmittäessä saunaa. Minä sillä välin kokkasin/maustoin juhla-aterian: Broilerinrintafileet maustoin jo edellisiltana valkosipulilla, carrylla, mustapippurilla, Provencen yrteillä, soijalla. Nyt kiedoin fileet pekoniin. Bataattinyytti maustui voilla, mustapippurilla, Cigentacella ja yrteillä. Punajuurinyytti puolestaan sai makua hunajasta ja mustapippurista. Salaatissa kurkkua, tomaattia, paprikaa, jäävuorta. Salaatinkastikkeen tein oliiviöljystä, valkosipulista, nustapippurista ja Provencen yrteistä. Jälkiruuaksi valmistin raparperivanukkaat joidenka päälle laitoin parit mansikat. Lopuksi tein valmiiksi juustolautaset ja ateriavalmistelut alkoivat olla valmiina. Avokki oli saanut saunan siivotuksi ja lämmitetyksikin, joten ei muuta kuin nauttimaan saunasta ja lampeen pulahtelusta. Ensikertaa lammesta ei ollut kiire pois, pystyi uimaankin muutaman rauhallisen vedon. Aurinko paistoi ja tuntui hyvältä. Vasta yhdeksän jälkeen olimme kattaneet illallisen kuistin edessä olevalle pöydällle ja saatomme aloittaa herkullisen ja hyvin onnistuneen aterian.

Herkullisen aterian (vaikka itse sanonkin) jälkeen avokki aloitteli juhannuskokko/nuotiovalmistelut minun ladatessa tiskikoneen ja valmistaessa kulhollinen sangriaa, jota nuotiolla istuskellessamme hiljalleen nautiskelimme.

Juhannusyö kului rauhallisissa merkeissä. Nautimme nuotion lämmöstä ja rätinästä, kuuntelimme yölaulajien liverrystä, tuoksuttelimme kivikkokasvien tuoksua, tunnustelimme pienien kuusien hurjaa kasvua, aistimme usvaa/sumua, juttelimme, rentouduimme. Joskus ennen kolmea hain juustolautasemme ja juustoja maistelimme hiljalleen. Ennen auringon nousua usava peitti maaan ja avokki innostui kuvaamaan. Jäin tuolloin miettimään miten sokeana aistin usvan/sumun vai aistinko mitenkään. Aiheesta enemmän kuvapostauksessa parin viikon takaa. Lähdimmepä vielä neljän jälkeen kävelemään mökkitietä pitkin. Lintukonsertti ja öisen luonnon tuoksut olivat huumaavia. Yökasteen voimistuttamina koivu, metsä, koiranputket, heinät tms. Olimme lumoutuneita eikä millään olisi malttanut palata mökin pihaan. Uni alkoi kuitenkin painamaan silmiä, joten viiden paikkeilla oli hyvä köllähtää unille väsyneenä, mutta erittäin onnellisena.

Juhannuspäivä oli sateinen. Se ei oikeastaan hirveämmin haitannut, koska väsymystä oli valvomisesta ilmassa 😀 Päivä kului kirjojen, neulomuksen ja rentoilun merkeissä. Illalla kävimme pienellä kävelyllä.

Sunnuntaina oli taas hieno kesäinen päivä. Aika kului pihapuuhien parissa ja minä neuloin ahkerasti kolmiohuivia. Ruokailun jälkeen päätimme viettää iltaa nuotiolla, koska oli niin upea ilta. Avokki keräsi nuotioon ympäristöstä oksia yms. ja minä neuloin. Rentoa ja mukavaa yhdessä oloa ilman kummempia tohinoita. Luonto ympärillä ja oma mökkipiha.

Maanantaina oli taasen sateisempaa. Itikoita julmetusti. Ystävämme saapui yövierailulle, joten leivoin kahviherkuksi gluteeinittomana raparperipiirakan, täytteessä vaniliarahkaa. Sopii piirakkaan loistavasti. Ilta kului mukavasti syöden ateria, jossa uusia perunoita, possupihvit, kahvihetkessä piirakkaa ja tietenkin saunomista ja uimista ajan vietteeksi kuulumisien vaihtoa unohtamatta. Puoliltaöin unille, sillä vieraamme kiireisen aikataulun vuoksi starttasivat heti aamusta matkaan. Meillä ohjelmassa oli kasvimaalla marjapensaiden suojaaminen linnuilta. Avokki rapsi pois rikkaruohoja ja minä asettelin foliopaloja linnun pelättimiksi. Jossain vaiheessa alkoi satamaan, mutta homma saatiin tehdyksi. Ja vielä avokki haki minulle nipun raparpereja, jotka kuorin ja pilkoin. Laitoin raparperi-sitrusmehun tekeytymään. Vettä tuossa vaiheessa tulikin jo lähes kaatamalla, joten sisäpuuhiin siirtyminen ei harmittanut. Vettä sateli vielä keskiviikkoaamunakin milloin lähdimme kaupunkiin muutamaksi päivää.

Onnistunut, rentouttava juhannusloma. Aika hyvin onnistuin olla jännittämättä lääkäriin menoa, murehtimatta painoa jne, joten loma taisi tehdä aikas hyvää. Ja onneksi lomailut ei loppuneet siihen vaan jatkoa jo vietellään.

Juhannusloma alkoi ratsastuksella

Tänäänkin ollut viileää ja tuulista kesäsäätä. Siitäkin huolimatta nautin ratsastustunnistamme. Ja hevosen selässä hetki oltua ja ratsastettua katosi kropastakin koleuden tunne. Sinne jonnekin katosi myös hetkeksi hurja väsymys ja huoli sydämestä. Hetken irtaantuminen väsähtäneestä Hepasta teki taatusti hyvää. Nyt tosin väsyttää, silmät roikkuvat puolitangossa, joten aika pian unille.

Aloitimme ratsastustunnin tekemällä painon siirtoja, vatsalihaksien jännityksiä jne. hallintaan liittyviä asioita. Töltissä haimme ripeyttä ja väliin rentoja käyntiaskeleita. Harjottelimme myös pysähdyksiä suoraan töltistä, ravasimme keventäen ja harjoitusravausta ristiselkää rentouttaen.

Sebu viihtyi kentän ulkoreunoilla ja jalkani hankasi useampaan kertaan aitaan tai seinään. Hevonen on myös etukenoinen/painoinen, mutta uusi satula korjasiratsastajan istuntaa jonkin verran. Nyt Sebun selässä ei tuntunut niin etupainoiselta kuin aiemmin, joten uuden satulan ja ehkä minun kehityksenikin yhteisvaikutustaparempaan oli huomattavissa. Jos Sebu meinasi siirtyä töltistä raviin osasin sen ennakoida hyvin ja korjata takaisin töltille. Keventäminen sujui ravissa hyvin ja harjotusravissakin uskaltauduin ratsastamaan kädet pelkissä ohjissa. Ei tarvinnut tukeutua satulaan. Sebun töltti reipastui huomattavasti laukan nostojen jälkeen. Ensiksi nostoissa Sebu oikaisi pahasti. Toiseen suuntaan mentäessä sujui huomattavasti paremmin. Oli kivaa!!! Nyt en tosin laukannut kenttää ympäri Sebun etupainoisuuden vuoksi. Emme halunneet ottaa riskiä kun itsekin vähän etukenotan. Tiina laukkasi hurmioituneena kärkiratsastajan kanssa kenttää ympäri. Riemuitsin kuitenkin taas niistä onnistuneista laukkapätkistä. Siinä unohtui murehtia omaa vointiaankin.

Viikko täällä kaupungissa on mennyt todella rauhallisesti. Lauantaina olimme veljeni tyttären rippijuhlissa. Onneksi sattui kesän lämpimin päivä, joten pystyimme aterioimaan ja kahvittelemaan ulkona. Sunnuntaina olikin sateista, mutta Liioliita oli mukavaa tavata. Eilen ja tänään on ollut mukavasti töitä. Huomisaamuna kaupan kautta mökille. Käsityönyssäkkä pakattuna, joten sadehetkille puuhattavaa valmiina.

Keskikesän juhla

Nyt kesäkuussa olen valvonut kolmena yönä aamuun asti, kertaalleen liikuntasuorituksen ja kahdesti juhlimisen takia. Viikkoa ennen juhannusta vietimme ystäväni 40-vuotispirskeitä, jossa tapasin monta kaveria vuosien takaa. Illan aikana söimme hyvin ja juomapuolesta voisi sanoa samoin. Valkoviini ja pooli teki tehtävänsä – Hepa humaltui. Ehkä lohdullista on etten ollut ainoa, ja pahempaa krapulaakaa ei tullut. Kivat juhlat ihanien ihmisten seurassa, vaikka kuppia olisin voinut kallistaa hiukan hillitymminkin 😀

Juhannusta vietimme täällä mökillä. Ystävämme saapui torstaina iltapäivällä Nelli-koiransa kanssa. Päätimme keitellä ”tervetulokahvit/teet” ja juoda ne ulkona. Ja niinhän siinä kävi, että istuskellessamme alkoi vesisade, joka kestikin koko illan. Tein grilliin täytettyjä tomaatteja, sisälle juustoraastetta ja valkosipulia sekä ympärille pekonisiivu. Ystävä teki puolestaan pekoni-aurajuusto-herkkusieniä. Lisukkeeksi vihersalaattia ja perunanyytistä perunoita. Avokki lämmitti saunaa. Saunominenhan sopi sadesäähän loistavasti. Pulahdimme pariin otteeseen lammessa, aikas vilakkaa vettä 😀 Puolilta öin kömmimme jo unille.

Viideltä paistoi upeasti aurinko ja kesäaamu näytteli parhaita puoliaan

Emme sentäs noin aikaisin nousseet ylös. Aurinko paistoi vielä aamupäivälläkin, joten päätimme nauttia aamupalan lammen rannalla. Aurinko lämmitti mukavasti, mutta kylmä tuuli muistutteli koleudesta. Avokin höylätessä ulkopöydän ja siistiessä pihaa me naiset valtasimme keittiön. Leivoin raparperipiirakan, valmistettiin salaatti, perunanyytti, valkosipulikermaviilidippi. Kokkailun jälkeen olikin mukava nautiskella vähän ulkoilmasta. Sää oli pilvistynyt, mutta onneksi vettä ei satanut.

Nelli

Janoinen Otto

Harmaakuono mielipuuhassaan

Panoraama pihapiiristä

Alkupaloiksi grillasimme maissia, joka olikin minulle positiivinen yllätys. En ole aiemmin syönyt grillattua maissia, joka on riittävän kypsä. Kiitos Maijalle tästä positiivisesta makunautinnosta. Pääruokana naudanpihvit, perunaa ja salaattia. Pihvit olivat mureita, joten aattoillan ateria oikein herkullinen. Aterian jälkeen avokki valmisteli kokkonuotion. Sateettomasta illasta piti ottaa tietysti kaikki mahdollinen irti, joten kokko tulille ja nautiskelemaan.

Nuotiolla istuimme pitkään, Maijan kanssa yli puoli kuuteen eikä avokkikaan paljoa aiemmin unille vetäytynyt. Juttua riitti laidastalaitaan, naurua ja välillä vähän vakavampaakin asiaa. Aamuyön lintukonsertti oli upea ja mikä parasta juhannusyönä ei satanut vettä! Jossain vaiheessa myös omamme karvakuonot halusivat sisälle uinumaan

Arvatakin saattaa, että seuraava päivä meni oleskeluun. Toisaalta sade palasi ja ulkona ei pystynyt mitään tekemäänkään, joten mikäs siinä relaillen univeloissaan. Kirjan kuuntelua ja pitkästä aikaa neulomista. Neuloin frillahuivin. Näky olevan vielä huivilankaa lankojen joukossa, ja vaikka moinen hörhellys ei oikein enään nappaa päätin neuloa langat valmiiksi töiksi ja lahjoittaa johonkin hyväntekeväisyyteen. No en ole koskaan itse frillahuiveja pitänytkään, mutta alkuun niitä oli ihan hauska tehdä. Nykyään tuntuu vähän turhan yksinkertaiselta. Ainoa mikä haastaa on langan kierukkeelle meneminen ja se on rasittavaa. No joka tapauksessa tuolloin lauantaina huivin neuloin äänikirjaa kuunnellen.

Loppukuun kuulumisia

Kamalaa vauhtia on mennyt tämä kesäkuu; huomenna Otto on ollut luonani tasan kuukauden. Näinkö äkkiä tämä aika todella menee???

Eilen kotiuduimme mökiltä, jossa vierähti puolitoista viikkoa päivä päivältä helteisemmässä säässä. Laituri saatiin käyttökuntoon ja juhannusta vietimme
ystäväpariskunnan kanssa. Aattoaamun vietinkin keittiön puolella pullottaen raparperi-sitruunajuoman, leipoen raparperipiirakan. Juomasta tulikin maistuvaista
ja se meni hetkessä. Ohjeen sain ystävältäni:
2 l raparpereja
3 l vettä
1 sitruuna
4 dl sokeria, tai maun mukaan
Pilko raparperit pieniksi siivuiksi, laita ne likoamaan veteen 4 vrk:si, lisää sokeri, sekoita kunnes sokeri on täysin sulanut. Pullota ja nauti!

Lammen vesi lämpeni hellepäivien myötä ja jo aattona pulahdimme pari kertaa veteen ilman saunaa ja nyt viikon varrella lammen viileys tuntui ihanan virkistävältä
helteen keskellä. Eilen vähän harmitti kun oli aika lähteä kotiin. No tänään onkin ollut sadepäivä enempi vähempi. Tarkotus oli lähteä Kaunissaareen retkelle,
mutta Otto pruuttas ripulit aamulla olkkarin lattialle, joten ei lähdetty. Koira on lääkitty eikä yllätyksiä ole enään tullut. Retki jäi kuitenkin retkeilemättä.
Eilisiltana kävimme tekemässä pienen lenkin, jossa Otto pääsi harjoittelemaan suojateiden ja tien haarojen ilmaisemista, syrjän pitoa tms. Nyt iltapäivällä
kierrettyämme ulkoilualueella kakkapaikoilla käytiin kävelemässä lopuksi asvaltilla. Eilen suojateiden näytöt oli vähän hukassa, mutta tänään poika näytti
ne mallikkaasti. Syrjästä poika ajautuu liiaksi keskelle tietä, joten treenausta vaan lisää.

Mökillä tehtiin puutarhahommia, rapsien rikkaruohoja pois, leikkaamalla nurmikko, kasvien kastelua yms. Kahteen ikkunaan saatiin hyttysverkot paikoilleen,
joka toikin helleöihin suunnatonta helpotusta. Avustajan käydessä matkallaan pohjoiseen, merkattiin pyykkikoneeseen merkinnät, jotta osaan käyttää useampia
ohjelmia. Hankimme keväällä sinne pienen pyykkikoneen ja oih miten tuoksuvaista ulkona kuivattu pyykki voikaan olla. Nyt ei tarvitse joka kerta tuoda kotiin
koiran pyyhkeistä meidän työvaatteisiin pestäväksi. Herra Harmaakuono kun lotraa lammessa monta kertaa päivässä, pyyhkeitäkin kuluu. Myös Otto on uskaltautunut
uimasilleen. Alkuun kahlaili rantavedessä, mutta nyt innostuu välillä hakemaan Harmaakuonon kanssa keppiä, ja uipa se pari kertaa luoksenikin pulikoidessani
lammessa. Koirien energiatasot on kyllä kovin erilaiset. Otto viihtyy pitkiäkin aikoja köllöllään tekemättä mitään, Harmaakuono hakee huomiota ja hakee
seuraa. Välillä Ottokin innostuu kilpailemaan huomiosta. Toisaalta pojat kyllä viihtyvät keskenään leikkienkin.

Mun tietokoneasia on edistynyt hurjaa vauhtia. Sain lainaan kaverilta kannettavan läppärin, jonka eilen postista hain. Ei ehtinyt mökille mukaan, ja nyt
olenkin jo saanut päätöksen Kelasta uudesta aparaatista ja ilmeisesti jo ens viikolla kone ohjelmineen saapuu kouluttajalle, joka kokoaa koneen ja kouluttaa
käytön. Siirryn Windows seiskan käyttäjäksi, jännittävää. Itse asiassa saan nyt siitä hivenen esimakua naputellessani tätä kaverin konetta. Jähtäväksi
jää saanko jo mökille oman koneeni vai otanko lainakoneen. Varmaa on kuitenkin se, että tietokone-elämä voi palata mökkeilyyn. Yllättävän vähän olen tietokonetta
siellä kaivannut. Päivät sujahtaa ulkona ja ruokaa laitellessa, saunoessa jne. Käsitöitä olen jonkin verran tehnyt jaksamatta kuitenkaan keskittyä niihin
kovin hirmuisesti. Sain Revontuli-huivin ohjeen kaavat aukaistuna blogi- ja fb-kamulta, KIITOS! Työtä en kuitenkaan vielä aloittanut kun totesin tarvitsevani
ohjetta lähes koko aikaisesti, etten millään pysty muistamaan sitä ulkoa, ja kun pisteprintteriäkään en omista. Mutta nyt kun tietokone on taas käytössä
ohjetta voin seurata mökilläkin, joten huiviprojekti voi alkaa…

Viettäessäni blogihiljaisuutta olen saanut uuden lukijan, TERVETULOA Hepan mailmaan mukaan 😀

Juhannus – rentoutuen ja kokkaillen

Avokki mietti joskus toukokuussa, että olisipa mahtavaa viettää juhannus omalla mökillä.
No tuo miete toteutui, sillä juhannusviikolla saimme mökin oleskelukuntoon. Itse tosin loistin poissaololla tiistaina avokin heiluessa pihapiirissä ruohoraivaussahan kanssa. Jäin kotiin tekemään töitä ja koomailemaan valvottuani melkein kokonaan edellisyön. Avokin kotiuduttua pakkasin parit kassilliset mökille vietävää. Olkkarin nurkka alkoi olla jo aika buukattu mökkitavarasta 😀
Keskiviikosta muodostui kaikille aika pitkä päivä. Alotin aamulla päivän työt hieromalla pari asiakasta avokin ja Aa:n lähtiessä ruokaostoksille.  Ystävä toi koiransa päivähoitoon ja työpäivä jatkui avokin ja Aa:n lähtiessä möksälle siivoamaan ja lajittelemaan tavaroita mitä jää sinne ja mitä hävitetään.  Iltapäivästä singahdin käymään Porvoon Onnimannista ostamassa kaksi mäntypuuta olevaa ekotuolia mökille ja samalla reissulla hain Hyvinvoinnin tavaratalosta tulleen paketin postista. Kotiuduttua koirien kanssa jalottelulenkille, itelle salaattia napaan ja työt jatkui vielä asiakkaan verran. Vaatteiden vaihto ja lähtö ratsastamaan. Kotona joskus puolkympin maissa ja hämmennys suuri kun avokki ei ollut vielä kotiutunut. VÄSYTTI!!!
Torstaina pakkailuja mökille lähtöä varten, viljelyksien kastelua ja leikkaamista. Otin juhannusruokiin rukolaa, sitruunamelissaa, pinaattia ja ruohosipulia.
Mökille saavuttaessa sänkymme ja astiakaappi saapuivat samaan aikaan, joten ruuat jääkaappiin ja sängyn kokoaminen, kaapin paikalleen laittoa jne. Valkoinen senkki on muuten edelleen mökillä ja se vaikuttais olevan aika hyvä säilytyspaikka tavaroille. Astiakaappi on tumma, joten senkin siistimisessä joutunee miettimään sen värjäämistä, jotta käy yhteen astiakaapin kanssa. Se on sellanen kantrihenkinen kaappi. Vetimet ovat hyvin samanlaiset kuin senkissäkin.
Juhannusruuat valmistui kätevästi muurikassa. Tuolloin torstaina laitoin lohta folion sisään. Maustoin sitruunamelissalla, pinaatilla, sitruunanmehulla, suolalla ja mustapippurilla. Foljon sisällä paistoimme myös uusia perunoita joihin laitoin Barbique-maustetta ja luomuvoita. Ja tein vielä pienen fetasalaatin, jota riitti aattoillallekin. Ruokailtiin lammen rannassa olevan pöydän ääressä luonnosta nauttien. Käytiin vähän kävelemässä ja pulahdettiin ensikerran lampeen.
Aamupalaa nautimme myös lammen rannalla aattoaamuna. Kyllä luonnon keskellä käen kukkuessa maustamaton jogurtti ja vadelmat maistuivat herkullisilta 😀 Ja teestä sai nautiskella kiireettä kesän tuoksuja tuoksutellen. Avokki innostui aamuhetken jälkeen ottamaan raivaussahan esille ja surruuttelemaan sillä tunnin verran sekä sen jälkeen haravoimaan jälkensä.
Aattona ensikertaa lämmitettiin mökin sauna. Se on kertalämmitteinen. Eli, saunan pesässä poltetaan pesällinen tai kaksi ja pellit suljetaan hiillosvaiheessa kun häkävaara on ohi. Heitetään häkälöylyt ja n. 20 minsaa ja saunominen alkakoon 😀 Kiukaan luukku aukaistaan ja kiville heitetään vettä normaaliin tapaan. Joku sanoikin tuollaista saunaa köyhän miehen savusaunaksi 😀
Harmaakuono oli vallan energinen. Kantoi keppejä pitkin pihaa ja halusi niitä heitettävän lampeen. Alkuun tullessaan lammesta muisti ravistaa matkalla, mutta innon ja kiihkon lisääntyessä ravistamiset jäi. Vinkunavolina oli melkoinen kun vanha herra oli mieliharrastuksensa parissa. Itekin pulahdettiin muutaman kerran lampeen. Pintavesi oli lämmintä, mutta syvemmällä todella kylmiä kohtia. Ja sellanenhan oli tietenkin laiturin päässä 😀
Aattoateriana meillä oli kaslerpihvit ja kasvisnyyttejä joissa oli perunaa, punajuurta, kevätsipulia, paprikaa, valkosipulia, luomuvoita. Punajuuri oli nyytissä vähän liian hallitseva. Sitä olisi pitänyt laittaa selkeesti vähemmän ja pienempinä paloina. Kauniista ja lämpimästä kesäillasta huolimatta aterian jälkeen oli pakko siirtyä sisälle hyttysiä, itikoita ja mäkäräisiä pakoon. HARMITTI. Ei auttanut hyttyssavu eikä kovasti mainostettu hyttyskarkoteranneke. No kuluhan se ilta sisälläkin rennosti rupatellen.
Lauantai oli kokkailupäivä, sillä meille tuli iltapäivällä vieraita juhannuskahville 😀 Olin jo aikasemmin päättänyt leipoa raparperipiirakkaa sekä karppiteeleipää. Oli siis kiva kun saatiin herkuille muitakin suita syömään kuin omamme 🙂
RAPARPERIPIIRAKKA (alkuperänen ohje)

Pohja:
150 g Voita tai margariinia
1 dl Sokeria
1 Muna
3,5 dl Vehnäjauhoja
1 tl Leivinjauhetta
(vähän vaniljasok jos haluu)

Täyte:
1 pussi vaniljakastikejauhetta
2 dl maitoa
1 purkki vanilja rahkaa
2 munaa
4 dl raparperiviipaleita

Ohje:
Vaahdota voi ja sokeri
Vatkaa munat joukkoon
Lisää jauho- leivinjauhoseosja sekoita taikinaksi.
Painele taikina voideltun pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Sekoita vaniljavanukasjauhe maitoon ja anna turvota muutaman minuutin
ajan.
Lisää munat ja rahka ja kaada seos piirakkapohjan pinnalle ja tasoita
pinta.
Levitä raparperiviipaleet pinnalle.
Paista piirakkaa 200 asteessa noin 25-30 min
Olisin halunnut korvata vehnäjauhon vaikkapa speltillä, mutta ei ollut enkä ehtinyt etsimään viikolla karpimpaakaan ohjetta, joten pohja meni ohjeen mukaan. Täyte ei. Sekoitin purkilliseen maitorahkaa pakasterasiallisen mansikoita ja sokeria ehkä 3 rkl. Levitin taikinan päälle seoksen ja sen päälle kuoritut ja siivutetut raparperit. En lisännyt muniakaantäytteeseen.
Vyötärönmetsästäjän pizzapohja karppityyliin
1 prk maitorahkaa 
1 pss (150 g) juustoraastetta
2 kananmunaa
4 rkl jotain leseitä (vehnä/ruis/kaura tms.)
3 rkl ruisjauhoja
Sekoita kaikki aineet kulhossa sekaisin ja levitä leivinpaperilla ohueksi levyksi. Paista 200 asteessa uunissa n. 15min. Jos käytät pizzapohjana,paista ensin pelkkää pohjaa n. 10min. levitä sitten täytteeet päälle, ja paista vielä toiset 10min.
Mulla oli kauraleseitä, jauhoissa jouduin tyytymään sämpyläsiemenjauhoihin. En halunnut laittaa pelkkää vehnäjauhoakaan 😀
Lisäsin taikinaan vielä yrttimausteseosta ja tarjoilin luomuvoin kanssa.
Avokki innostui leivästä ja mietti jo miten hyvää pitsaa tuolla pohjalla saisikaan. Täytyy kokeilla joskus sitäkin.
Kahviteltiin hivenen tuulisessa säässä lammen rannalla vieraiden kanssa rupatellen.
Sitten olikin aika palata keittiöön kokkailemaan salaatti. Avokki halusi saada palan kylmäsavuporoa, joten tein salaatin johon tuli tuota kallista lihaa, leipäjuustoa, rukolaa, kirsikkatomaatteja, jäävuorisalaattia, viinirypäleitä ja kurkkua. Nyt nyytteihin laitettiin loput uudet potut, sipulit ja paprikat. Grillattiin ulkofilepihvit.
Grillaillessa ja saunaa lämmittäessä vesisade vei kauniin juhannussään, joten söimme sisällä. Vielä ennen saunaa keiteltiin teet ja syötiin piirakkaa. Sauna oli edellispäivää paljon kuumempi, joten taukoja pidettiin tiuhempaan. Käytiinpä uimassakin vesisateessa. Lammen vesi oli tasasen kylmää 😀 Vesisateessa kävely oli itse asiassa ihanaa!
Sunnuntaina siivoilimme, pakkailimme ja grillasimme broilerfilepihvit, jotka maustoin Barbiquella, soijalla ja luomuvoilla. Pihvien kanssa söimme lopun salaatin ja bataattia, namsk!
Takana erittäin rauhallinen, mutta rento ihana juhannus. Outoa oli ajatella sen mökin olevan meidän, että ei oltu vaan kylässä jossain… Harmaakuono nautti olostaan. Sai juoksennella vapaana, uida lammessa, olla ihan tavallinen koiraherra. Tänään muuten Ajankohtasessa kakkosessa tulee asiaa opaskoirista. Ohjelma alkaa klo 21.00 ja on varmaankin katsottavissa myös Areenalta jälkikäteen jonkin aikaa.

Menkkavitutuksesta juhannusmuistoihin ja vhh-leivän maistelua

Kuinka moni muistaa sen päivän kun ekat menkat tulivat, ja sen miten naiseksi tulemisesta onniteltiin? Tänään jälleen kerran kivuista kärsiessäni olen pohtinut mitä onniteltavaa siinä on kun kerran kuukaudessa sattuu pari-kolme päivää ja tulee muitakin iki-ihaniasivuoireita. Ja iän karttuessa tuntuu oireet vain pahenevan. Ei 20-vuotiaana juurikaan kipuja ollut tai vaikuttanut mielentilaan. Nyt on kivut ja vitutus/masispäivät! Onneksi sen tietää ettei ole pysyvä tila, mutta mun positiiviselle ja iloisellekin luonteelle on kova kolaus kärsiä turhanpäiväisestä vitutuksesta tai masennuksesta. Ja siihen fiilikseen kun ei tarvita juuri mitään. Alkaa vaan tympimään. Sitten sitä kiukuttelee (lähinnä avokille) kaikesta ihan turhasta mistä ei normaalisti tulisi mieleenkään kiukutella. Inhoan itseäni kun teen sitä ja samanaikaisesti en voi itselleni mitään. Olenkin aina sanonut, että miehillä pitäisi myöskin olla kerran kuukaudessa muutaman päivän ajan jokin… no vaikka parin päivän siemensyöksyputki 😉 No miehethän tykkäis… Mut olis niin rajuja ettei voi tehdä mitään… Tai jotenkin ylirasittavia. Olishan se jotain kun pitäis kulkea side suojana välttyäkseen housupyykiltä. No joo… Oli aika huono, myönnetään! niin Herää varmaan kysymys miksi en siirrä pillereillä kuukautisiani harvemmaksi. Noh, niistä ihanuuksista sain keuhkoveritulpan, joten hormonaalisen ehkäisyn voipi unohtaa. Ja toisaalta en halua keinotekoisilla hormoneilla vaikuttaa elimistööni, etenkin tuon veritulppakokemukseni jälkeen. Toivonpa vain avokin kestävän nämä kiukku-vitutus-masispäivät. Niin, se onnitteleminen menkkojen alkamisesta.. Hedelmälliseksi tuleminen… Onhan se tietysti jotain ja hienoa, mutta pitääkö sen takia saada vuosikymmenien riesa itselleen.

Mut ei tämä elämä oikeasti näin surkeaa ole. Istuin takapihalla puutarhakeinussa ja nautin kesäillasta. Olen ahkeroinut tänään seitsemän asiakkaan verran. Töiden jälkeen olo oli tosi saastainen, joten suihkuun pestäkseni hiet pois. Ja paistoin vähähiilarisen leivän. Kun olin Ruohonjuuren tapahtumassa Liiku itsesi iloiseksi tän kuun alussa, saimme tuotekassit, jossa oli myös leipäjauhopusseja. Nyt päätin kokeilla millaista leipää niistä tulee. Leivästä löytyi Hyvinvoinnin.fi:stä seuraavat tiedot. Toteanpa vielä että aikas hintavat jauhot. Ja valmistus tapahtuu: Sekoitetaan jauhot ja hiiva keskenään, lisätään 2.5 dl vettä. Annetaan kohota 30 min, paistetaan 180 asteessa 55 min. Ja nyt lainaus sieltä Hyvinvoinnista:

”Erdschwalbe VitaAurinko vähähiilihydraattinen leipäjauho 9.50 ?
Pakkauskoko: 370.00 g – 25.68 ?/kg i
Lisäaineeton Luomu

Vähähiilihydraattiset leipäjauhot sisältävät nimensä mukaisesti
erittäin vähän hiilihydraatteja (4 g/100 g leipää, vrt. vehnäleipä 48
g/100g). Sen sijaan ne sisältävät runsaasti arvokkaita
kasviproteiineja ja kuitua sekä hyviä rasvoja.
Valmiin leivän maku on maukas ja runsas. Herkullisen maun salaisuus on
siinä, että runsaimpana ainesosana on käytetty mantelijauhetta. Myös
erilaisia siemeniä (kurpitsa, auringonkukka, pellava, seesam) on
käytetty reippaasti. Ainesosien luomulaatuisuus tuo leipään puhtaan ja
aidon maun. Sidosaineena käytetyn vehnägluteiinin määrä on
huomattavasti pienempi kuin mantelijauheen, mikä vaikuttaa
olennaisesti makuun ja leivän koostumukseen. Kookosravinnon
vähähiilihydraattisista leipäjauhoista saa mehevää ja rouhevaa, aidon
makuista leipää.

Valvottu luomutuotanto (EG-Bio) takaa korkean laadun: leipäjauhot
eivät sisällä lisäaineita tai torjunta-aineita eivätkä ole
geeniteknisesti muunneltuja.
Hiiva on pakattu erilliseen tyhjiöpakattuun pussiin, jotta se säilyisi
pidempään.

Vähähiilihydraattisia leipäjauhoja suositellaan erityisesti
– Painonhallintaan, erityisesti ylipainoisille auttamaan
painonpudotuksessa
– Vähähiilihydraattiseen ruokavalioon
– Erilaisten sairauksien vaatimaan erikoisruokavalioon (syöpä,
ketogeeninen ruokavalio, allergiat, kohonnut verenpaine,
vatsa/suolistovaivat, diabetes)
– Kuntoilijoille, urheilijoille
– Terveelliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon, esim.
vähähiilihydraattiseksi iltapalaksi

Vähähiilihydraattisen leivän valmistus on vaivatonta ja helppoa:
sekoitat vain jauhot ja mukana tulevan hiivan ja lisäät vettä –
taikina on valmis! Pussin kyljestä löytyvät tarkemmat valmistusohjeet.
Yhdestä pussista tulee n. 550 g valmista leipää.

Mantelijauho*, auringonkukansiemen 18 %*, pellavansiemen*,
vehnägluteeni*, seesaminsiemen*, kuivahiiva (erikseen pakattu,
sisäpuolella), jodioitu merisuola 1,2 %.
* = luomu

Ravintosisältö / 100 g valmista leipää
Energiaa, 1323 kJ / 316 kcal
Proteiinia, 20,7 g
Hiilihydraatteja, 4,0 g
Rasvaa, 24,4 g”

Maistoimme leipää iltateen kanssa. En oikein osaa sanoa pidinkö vai en. Täyttävää se joka tapauksessa oli. Leivässä oli paljon siemeniä, ehkä vähän liikaa minun makuun ja siksi koostumus tuntui vieraalta ja yliterveelliseltä 🙂 Vaatii siis ehkä vähän totuttelua, mutta en kyllä hyökkää kauppaan heti ostamaan kympin leipäainesta. No tuota leipää jäi vielä maisteltavaksi ja leipäpusseja on vielä kaksi odottamassa paistamistaan. Ehtii siis mutustaa, makustaa, tutustua paremmin muodostaakseen mielipiteensä.

Ja enhän ole vielä kertonut ihanasta juhannuksestammekaan… Vietimme sen kotona avokin ja ystävän kanssa. Ruokailimme laihdutuksemme huomioiden, joten puuttui tirisevät grillimakkarat, kahviherkut, jäätelöt jne. Grillasimme kasvisnyyttejä, maissia ja herkulliset punaviinimarinoidut possupihvit. Ja vielä vatsoja täyttämään vihersalaatti ja laseihin georgialaista punaviiniä.

Pihvit ja muut herkut maistuivat, nam!
Herkullista! Sääkin oli suosiollinen. Tarkenimme takapihalla loistavasti. Ylimääräset kalorit kun tuli otetuksi viinistä jälkkäriksi nautiskelimme tuoretta ananasta ja mansikoita. Koko illan aikana kolmisin kulutimme puolitoistapulloa punaviiniä ja yksi 0.75-englantilainen omenasiideri. Hakkasi muuten mennen tullen nuo kaikenmailman esanssisiiderit!

Oli ihanaa saunajuomaa! Saunoimmekin oikein kunnolla ajan kanssa vihtoen.

Juhannusvihdan oikea paikka oli…

Kyllä vihdasta tuleekin ihana tuoksu. Koiratkin pääsivät pienelle kirmauslenkille nauttimaan vapaudesta.

Koirakaverukset juhannuksenvietossa
Takapihalla riitti energiaa leikkimiseen. Juttua piisas teen voimalla liki kolmeen. Lauantaille suunniteltu pitkä lenkki jouduttiin jättämään kovien sadekuurojen vuoksi.

No ystäväni auttoi minua laittamaan tänne blogiin valokuvia, joten isot kiitokset hänelle!

Maanantaiaamuna punnituksessa oli huippua huomata ettei juhannus aiheuttanut painon nousua, päinvastoin, sillä lukemat olivat 69.4 kg. No jotta totuus ei unohtuisi, tänään taas jo 69.8 kg. Syytän hellettä ja menkkoja!!!
Tunnustus, ei minusta ole ollut aamukuudelta lenkille, nyyh… Maanantaina reippailimme töiden jälkeen tunnin lenkin ja 30min kahvakuulailun verran. Harmaakuono alkoi väsymään loppuvaiheessa lenkkiä. Helle ei sovi sille, joten putosimme treenivauhdista. En kuitenkaan halua pakottaa kuumalla koiraa painamaan hirveällä vauhdillakaan. Kahvakuulasta tuli hyvä fiilis ja vähän myös lihakset kipeiks. Se kuuluu asiaan. Suihkun jälkeen vielä venyttelyt ja teehetki takapihalla, oli aikas endorfiininen olotila. Että ei tämä elämä loppujenlopulta niin kamalaa ole menkkavitutuksista huolimatta.

Lomamatka varattu ja juhannus käsillä

Näin juhannuksen vieton kynnyksellä on pakko hehkuttaa!!! Nimittäin eilen varasimme lomamatkan Azorien saarille elokuulle. Nyt jaksaa paiskia kesän töitä. Aloitamme maanantaina lomalaisten hieronnat ja lisäksi iltaisin hoidamme oman firman asiakkaat. Kolmas kesä näin, mutta se tietää rahaa 🙂 Viime kesän heinäkuusta ja elokuun alusta muodostui aika raskaat. Huone, jossa hierontoja teemme sijaitsee käytävällä, jossa uima-allas ja sauna. Kosteus ja lämpö taattu. Ilmastointi ei vörkkinyt kunnolla, joten helle oli sisälläkin, varmasti 30-35 astetta. Ei voinut puha enään hyvästä esteettisyydestä hien noruessa pitkin jalkoja, vatsaa, otsaa, naamaa, selkää. Vähän lohdutti asiakkaiden tilan olevan sama. Nestettä kului hirveät määrät. Ja työt jatkui useasti illalla kotona, onneksi vähän viileimmissä olosuhteissa. Illalla sitä rojahti pihakeinuun kuin märkärätti. Ei tullut mieleenkään tehdä jokin treeni. Se harmitti, mutta ei vaan kyennyt jaksamaan. Nyt olen päättänyt, että kello soi aamukuudelta ja koiran kanssa 4.5 km lenkki joka työaamu. Tuo on minulle haastavaa, ei niinkään se lenkki, mutta herääminen. Aamut ei ole mun juttu. Silti olen päättänyt yrittää. Ehkä se antaa myös laihtumiselle lisäpotkua.

Tuota matkaa odotan innolla, sillä varasimme jo muutaman retkenkin. Käymme mm. kraaterijärvillä, ananasplantaasilla, pikkukylissä, vesiputouksilla, saaren pääkaupungin kävelykierroksella ja illallisella paikallisten luona, jossa kouluratsastusesitys, bortugalilaista musiikkia ja perhe kertoo elämästään saarella. Harkinnassa on vielä auton vuokraaminen pariksi päiväksi.

Matkaa miettiessämme ensin katselimme Kreikan saaria ja niistä eniten Korfua, mutta vilkaistessa Azorien saaria nuo Kreikan saaret alkoivat tuntumaan tylsiltä turismirysiltä. Turismia on varmasti myös Azoreillakin, mutta sielä ei ehkä vielä turismin tuomia lieveilmiöitä niin paljoa. Kuvaukset luonnosta ja saaren mahdollisuuksista sai houkutelluksi. Varasimme matkan Hispanjan matkatoimistolta, jolla oli laaja retkitarjonta ja kohtuulliset hinnat. Lukijani, jos olet käynyt Azoreilla tai käyttänyt Hispanjan palveluksia, kerro ihmeessä kokemuksista kommentteihin.

Mutta nyt on aika keskikesän juhlan. Ilmakaan ei vaikuta niin kamalalta mitä vielä eilisiltana. Ystävämme tulee koiransa kanssa, luvassa rentoa yhdessä oloa hyvän ruuan äärellä. Juhannuksena kuuluu myös saunoa, joten avokki osti vihdan. Ah, miten se tuoksuukaan ihanalta. Avokki tuolla nyt tekee juhannusaaton treeniä, rauta vaan ryskyy. Kuulemma muuten tulee huono omatunto eikä voi huomenna relailla vaan. Ja taitaapi toinen syy olla, eilen postin kautta tulleet uudet käsipainot 20 kg per kiekko. Onhan niitä ihan pakko testata heti.

Mutta eihän näin juhannuksena saa tähän koneelle jämähtää. Nyt toivottelenkin kaikille hauskaa juhannusta ja lähden laittamaan sänkyyn puhtaat lakanat. Puhtaus, raikkaus kuuluu juhannukseen! Vierassänky onkin jo pedattu.